Kevään kompostointi ja maanparannus – näin rakennat elävän ja ravinteikkaan kasvualustan
 |
| Kuivaa haketta kompostin seosaineeksi – ilmavuutta, kosteudenhallintaa ja tasapainoinen kompostimassa koko vuoden tarpeisiin. |
Aurinko antaa joka kevät ensimmäisen merkin siitä, että uusi kasvukausi on tulossa. Kevään valmistelut alkavat usein maan parantamisesta, joka on yksi tärkeimmistä ja palkitsevimmista töistä puutarhassa. Hyvä maa on kaiken kasvun perusta, ja sen hoitaminen näkyy sekä kasvien hyvinvoinnissa että sadoissa.
Keskityn blogissani erityisesti siihen, mitä hyvä maa tarvitsee ja miten sen voi rakentaa omassa puutarhassa ilman monimutkaisia toimenpiteitä. Käyn aiheita läpi rauhallisesti ja käytännönläheisesti, jotta jokainen voi löytää oman tapansa hoitaa maata ja helpottaa puutarhan arkea.
Kompostin hoito on kevään tärkeimpiä töitä
Saimme jälleen naapureilta suuren määrän oksia ja risuja haketettavaksi. Hake on puutarhassani monikäyttöinen materiaali, mutta suurin jatkuva tarve on kompostorin seosaineena. Teen kaiken seosaineen itse, joten hakkeen riittävyys on tärkeää.
Keväällä tynnyrit täytetään aina ääriään myöten, ja hake säilytetään valmiina kompostorin vieressä käytettäväksi. Kuiva hake on erinomainen seosaine, sillä se sitoo kosteutta, ilmastaa massaa ja ehkäisee hajuhaittoja.
Kompostorien tyhjennys ja kääntö
Käytössäni on kaksi kompostoria, jotka toimivat vuorotellen täyttö- ja muhimiskompostoreina. Tämä järjestelmä tekee kompostoinnista vaivatonta ja tuottaa tasalaatuista multaa.
täyttökompostori käännetään muhimiskompostoriin
muhinut massa siirretään suursäkkiin odottamaan käyttöä
kompostimassa säilytetään säkeissä sateelta ja rikkaruohonsiemeniltä suojassa
Kun kompostori saa riittävästi seosainetta ja biojäte levitetään kerroksittain, massaa ei tarvitse kääntää käsin. Ilmava rakenne syntyy itsestään.
 |
| Kaksi kompostoria työpareina ja taustalla tynnyri täynnä kuivaa haketta – toimiva kompostointijärjestelmä, joka tuottaa eloperäistä ainesta ja parantaa puutarhan maata. |
Miksi kompostointi kannattaa?
On hämmästyttävää nähdä, kuinka paljon multaa syntyy biojätteistä. Vuoden aikana 270 litran kompostori täyttyy monta kertaa ja yhdestä täytöstä tulee aina noin 90 litraa, eli kolmasosa multaa. Kompostimulta on:
ravinteikasta
eloperäistä
täysin turpeetonta
maksutonta
ekologista
Jos saman määrän ostaisi kaupasta, pitäisi hankkia huomattavasti enemmän multaa, sillä valmiissa kasvualustoissa on usein mukana hiekkaa ja muita täyteaineita. Kompostimulta on puhdasta orgaanista ainesta, joka ruokkii maaperän pieneliöitä ja parantaa maan rakennetta.
Kompostimullan vaikutus puutarhaan
Kompostimulta tekee maasta elävän. Se lisää lierojen määrää, parantaa maan mururakennetta ja tehostaa ravinteiden kiertoa. Lierojen kaivamat käytävät pitävät maan ilmavana ja estävät sen tiivistymistä. Kompostimullan ansiosta:
maa pysyy kuohkeana
ravinteet vapautuvat tasaisesti
kasvit kasvavat vahvoina
sadot paranevat
Vaikka viljelyalat ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei kompostimulta enää riitä yksinään lannoitteeksi, se on edelleen puutarhani tärkein maanparannusaine.
Jatkan maan hoidon teemoja läpi vuoden
Maan hoito on puutarhan sydän. Käsittelen blogissa vuoden mittaan:
maan rakennetta
eloperäisen aineksen merkitystä
lierojen ja pieneliöiden roolia
kompostoinnin eri vaiheita
käytännön vinkkejä viljelyyn
Jos jokin asia askarruttaa, voit jättää kysymyksen kommentteihin tai lähettää viestin – nostan aiheita esiin tulevissa kirjoituksissa.
#kompostointi #maanparannus #puutarhaelämää #palstaviljely #kotitarveviljely #kompostimulta #kevätpuutarhassa #puutarhavinkit #kiertotalous #elävämaa #poriviljelee #satakunta #luonnonmukainenviljely
Kompostori olisi kiva. En ole hankkinut vielä, koska puutarhanhoito on minulla hyvin pienimuitoista. Tonttimme on lisäksi mäntymetsässä, ja soraharju "syö" kaiken mullan.
VastaaPoistaSuosittelen kompostorin hankkimista. Silloin saa pysymään ravinteet ja hiilet omalla tontilla myös keittiöbiojätteistä. Kun niitä alkaa erottelemaan, moni sanoo, että en kyllä edes tajunnut, että niitä oikeasti tulee niin paljon. Itsekin yllätyin. Tuo soraharju on toinen oikein valtavan merkityksellinen syy aloittaa kompostointi, saat parannettua maan kasvukuntoa valtavasti. Jonkin aikaa lisätty komposti tosiaankin katoaa, mutta kun lisätty määrä on runsasta, saavuttaa maa uuden tasapainon ja multa alkaa pysyä. Katoaminen johtuu siitä, että mikrobitoiminta ns. buustaantuu ja mikrobit syövät kaiken orgaaniset aineksen. Siksi lisäystä pitää olla niin paljon, että lisääntynyt mikrobiaktiivisuus ei pysty syömään kaikkea.
PoistaJuuri näin!
VastaaPoistaKompostointi on mielestäni niin mielenkiintoista ja tärkeää, että voisin hehkuttaa sitä loputtomiin. Joskus vitsailenkin uudelle juttuseuralle, että jos ei halua maratonia, niin ei kannata kysyä kompostoinnista.
PoistaErittäin hyvä postaus kompostoinnista! Kiitos! Minä kompostoin kovasti, mutta silti mullan tarve on niin suuri, että multasäkkejä pitää raahata myös kaupasta. Käytän puoliraakaa kompostia usein myös katteena.
VastaaPoistaIhan huippua!!! Minua pidetään välillä vähän kummallisena, kun käytän myös puoliraakaa katteena. Toimii tosi hyvin. Minäkin ostan kylvömullan kaupasta, sillä kompostimulta on liian voimakasta. Vanhassa pienessä kasvihuoneessa käyttämäni tapa lämmittää se keväällä palavalla hevoskalla eli hevosenlannalla, tuotti syksyllä lähes 4 kuutiota uutta multaa. Nyt uusi on liian iso sille tekniikalle. Pitäisi tilata lantaa jollain isolla autolla, sillä oma 3,5 metrinen peräkärry pitäisi täyttää useita kertoja. Ei ole käytännössä mahdollista sen vaatiman ajan takia. Tosin en saisi kompostejani edes toimimaan kunnolla, ellei kolme naapuria oli rekisteröityneenä komposteihini. Biojätteen määrä olisi liian pieni.
PoistaEipä voisi paremmin tiivistää kompostoinnin hyötyjä. Minä sotken haketta ja kuivia puunlehtiä tai silputtuja perennanvarsia kaupan kompostikuivikkeen sekaan. En kyllä hirveästi tykkää hakkeessamme olevista isoista puunkappaleista, sillä niillä kestää todella pitkään maatua. Viime syksynä kokeilin pyörittää hakkeen toista kertaa hakettimen läpi ja sainkin sillä ainakin osan puunpalasista hieman pienempään muotoon. Nyt näyttäisikin tulevan vähän tasarakenteisempaa kompostimultaa. Mitä muuta käytät seosaineessasi kuin haketta?
VastaaPoistaMinkälainen haketin sinulla on? Ihan ensimmäinen hakettimeni oli sellainen, että terä leikkasi liian pitkiä pätkiä, eikä murskannut puun rakennetta. Silloin meillä oli sama ongelma, hake ei kompostoitunut ja oli pätkiä massassa. Sen jälkeen ostin paremman, jonka jäljiltä puun pätkä on rikkoutunut tavallaan mikroporeille. Joskus poreet näkee ihan silmällä. Poreilla olevissa on riittävästi pintaa mikrobeille ja kompostoituminen ehtii tapahtua. Pienintä jaetta tulee polttomoottorisella, joka leikkaa ne ohuen ohuiksi siivuiksi. Molemmat toimivat yhtä hyvin, vaikka ovat täysin erilaisia. Siivutetuissa on se hyvä puoli, että sama määrä puuta mahtuu varastossa paljon pienempään tilaan, sillä lastut asettuvat tiiviiksi tynnyrissä. En käytä mitään hakkeen seassa. Kompostoitumisprosessin parantamiseksi haketan erilaisia jakeita sekaisin. Mukaan tulee aina myös ihan pientä, risuista tai lehdellisistä oksista tehtyä haketta. Minulla on etuna myös se, että saan haketettavan materiaan naapureilta. Viimeksi sain yhdeltä naapurilta jotain ihan uutta aitapensasoksaa. Siitä tuli niin kertakaikkisen hyvää massaa. Puun syyt ja sisus olivat jonkinlaista kuitua, eli vaikka polttomoottorihakettimen terät olivat aivan terävät, tuli massaan mukaan hamppukuidun näköistä mössöä. Toinen superyllättäjä oli toisen naapurin jasmike. Se kertakaikkiaan räjähtää oikein pieniksi kuutioiksi. Eli vaikka oksan siivuttaa, että se menee silti vielä palasiksi itsestään. Kurkkaa tämä postaus. Siinä vertailen hakettimia. https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2023/05/itse-tehden-kompostin-seosaineet-ja.html
PoistaMeillä on murskaava haketin, jolla täysin kuivat tai lahonneet oksat menevätkin aika mukavasti sellaiseksi sälöiksi halkeileviksi palasiksi. Vähänkään tuoreemmat oksat se lajista riippuen vetää joko parin sentin pätkiksi tai pötköksi palasia, jotka ovat kuorella toisissaan kiinni. Voi olla, että terätkin ovat jo kuluneet. Olen saanut isältäni traktorin hakettimella metsän harvennuspuista tehtyä haketta, joka on tarkoitettu hakelämmityskattilaan. Se on aika kookasta (keskimäärin varmaan 3-4cm pituista sälöä) ja tulee melkeinpä muuttumattomana kuumana käyvästä pikakompostoristakin läpi. Sitä kaadoin hakettimen läpi syksyllä mutta on siinä oma vaivansa eikä haketta voi laittaa kuin kourallisen kerrallaan, ettei haketin mene tukkoon.
PoistaPitää kurkata juttusi, sillä tuo meidän haketin on jo tavallaan jatkoajalla. Se löytyi joltain jätelavalta ja lähti toimimaan vasta kun siihen tehtiin vähän uusia sähkökytkentöjä. Ylikuumenemissuoja ei enää toiminut, joten se ohitettiin ja nyt seuraillaan ihan näppituntumalla, milloin kone alkaa käydä liian kuumana ja on aika pitää tauko.
Suosittelen hakettimen päivitystä, maksaa itsensä takaisin. Meillä haketta tehdään aivan valtavat määrät joka vuosi. Tonttimme on todellinen hiilinielu ja se näkyy pinnan kohoamisena ihan oikeasti. Aidan alla oli aiemmin 20 cm tyhjää lautojen alla, nyt maa on laudoissa kiinni. Lisäksi ajatus siitä, että risuista tulee muhevaa multaa lämmittää mieltä ihan valtavasti.
PoistaMitä tuo kuiva hake on, kun se ei lähde itsestään kompostoitumaan säilytysastiassa? Minulla nimittäin niin käy. Lämpö vain pöllähtää hakesäkistä silmille, kun sitä pöyhii. En ymmärrä, miten mitään kompostoitavaa ainesta pystyisi säilyttämään niin, että voisi sitten koota oikeaoppisen kompostin kerroksittain. Kun eiväthän ne ainekset synny puutarhassa yhtä aikaa. Mitä teen väärin?
VastaaPoistaEn usko, että teet mitään väärin. Ennemminkin sinulla on varmaankin vain liian kosteaa materiaalia, jota haketat ja säilöt. Minulle on joskus käynyt samalla tavalla. Siksi olen muuttanut tapojani. Hyvä kun nostit tämän esille. En ole varmaankaan muistanut kirjoittaa tästä missään. Paras aika hakettaa säilöttävää seosainetta, on ehdottomasti kevät. Silloinkin pyrin toimimaan kuivan jakson jälkeen. Jos käy niin, että risut ovat märkiä tai olen saanut ison määrän haketettavaa juuri syksyllä ja haluan kasan pois talveksi, teen suoraan käyttöön menevää haketta. Viime syksynä oli juuri näin. Naapuri pyysi meitä kaatamaan pihlajansa, jossa oli muistaakseni 7 runkoa. Oksia oli siis paljon ja haketta tuli runsaasti. Koko työskentelyn ajan satoi vettä, eli kaikki oli ihan märkää koko ajan. En siis voinut laittaa haketta mihinkään säilöön, sillä parin kuukauden päästä jäljellä olisi ollut pelkkää kompostimultaa. Siksi käytin tuotoksen laittamalla kasvimaan ympärillä oleville poluille uuden tosi paksun hakekerroksen. Samalla sain korjattua painuneita kohtia kasvimaalla, eli kaivoin käytävältä multaa kasvimaan matalaan päähän ja täytin käytävälle haketta, oikeasti siis tosi tosi paljon. Nyt ei kasvimaa vietä naapurin puoleisesta päästä alaspäin ja käytävillä juurilevinteisillä rikkaruohoilla on pitkä matka valoon, eli joutuvat näivettämään juuren kasvuvoimaan hyvin paljon saadakseen valoa. Joskus on tietenkin ns. pakkorako, eli risut ovat märkiä ja silti sitä pitää saada säilöttyä. Silloin en laita sitä heti tynnyreihin, vaan jätän vaikka pressun päälle kasaan auringon kuivattamaksi. Kannattaa siis aloittaa haketus nyt keväällä, kun tulee ne kuivat poudat. Onnistut ihan varmasti.
Poista