Turolla voi kasvattaa kalasaaliita – ja samalla parantaa veden laatua

Turojen tekeminen on vanha, lähes unohdettu kalastajaperinne, joka ansaitsee paluun. Upotettu kuusi ei ole vain ahvenen kutupaikka – se sitoo ravinteita, lisää veden monimuotoisuutta ja parantaa koko järven tai merenlahden hyvinvointia. Kun turot tekee itse, syntyy pieni mutta merkityksellinen teko luonnon hyväksi.

 

Kuusen oksista tehty turo mökkirannan tuntumassa – pieni teko, joka lisää ahvenen kutupaikkoja ja parantaa veden monimuotoisuutta.

Turo – perinteinen keino kasvattaa kalakantaa

Ennen vanhaan kalastajat upottivat kuusia veteen paikkoihin, joihin asetettiin myös katiskoja. Näitä upotettuja kuusia kutsutaan turoiksi. Perinne on yksinkertainen, mutta yllättävän tehokas: turo tarjoaa ahvenille suojaisia kutupaikkoja ja luo ympärilleen pieneliöstön, josta poikaset saavat ruokansa.

Nykyisin turojen hyötyjä on tutkittu myös yliopistotasolla. Tulokset ovat olleet vaikuttavia: turot sitovat vedestä ravinteita ja pidättävät hiiltä pysyvästi, mikä parantaa veden laatua pitkällä aikavälillä. Kyseessä on todellinen win–win‑ratkaisu – sekä kalat että ekosysteemi hyötyvät.

Puiden lomaan kerätyt kuusenoksakasat odottamassa matkaa mökkirannan turoiksi – pieni mutta tärkeä teko kalojen ja veden hyvinvoinnin hyväksi.

Turojen rakentaminen lähimetsästä löytyvistä materiaaleista

Meillä turojen teko alkoi naapurin luvalla kaadetuista pienistä kuusista. Oksat olivat täydellistä materiaalia mökkirannan turoihin. Syksy ehti jo pitkälle ennen kuin pääsimme toimeen, sillä syyskuinen niskaleikkaus viivästytti suunnitelmia.

Vene oli jo nostettu talviteloille, joten turot piti heittää rannalta käsin – ei aivan ihanteellista, mutta toimivaa. Sijoittelussa piti huomioida myös rannalta tapahtuva heittokalastus, joten turoja ei voinut laittaa ihan mihin tahansa.

Turojen vaikutus näkyy veden laadussa ja monimuotoisuudessa

Vaikka keväällä saataisiin kuinka hyvä ahvensaali, minulle tärkeintä on turojen vaikutus veden hyvinvointiin. Turot:

• tarjoavat kutupaikkoja ahvenille

• lisäävät pieneliöstön määrää

• sitovat ravinteita ja hiiltä

• parantavat veden kirkkautta

• lisäävät luonnon monimuotoisuutta

On hienoa ajatella, että muutama kuusenoksa voi tehdä näin paljon hyvää – ja vieläpä vuosiksi eteenpäin.

Pienillä teoilla suuri vaikutus

Turojen tekeminen on helppo tapa osallistua vesistöjen hoitoon. Se ei vaadi erikoisvälineitä, vain muutaman kuusenoksan ja hetken aikaa. Vastineeksi saa elinvoimaisemman rannan, paremman veden laadun ja mahdollisesti myös runsaan ahvensaaliin.

Täältä voi lukea lisää turoista. 

Yle

Yle

Ja täältäkin.

#turo #kalakannan hoito #ahvenen kutupaikat #veden laatu #hiilen sidonta #ravinteiden sitominen #mökkiranta #luonnon monimuotoisuus #perinteinen kalastus #vesistöjen hoito

Nyppii mut ei nappaa

 

Pori Kokemäenjoki Hevosluoto

Kalastaminen on kivaa, vaikka aina ei tule saalista. Apupuutarhuri harrastaa vapakalastusta ja minä mato-ongintaa. Menneellä viikolla kävimme useana iltana kalassa, eri paikoissa. Yllä oleva kuva on Kokemäenjoelta Hevosluodosta. Kokemäenjoessa on ihan keskustan tuntumassa sivuhaaroja, jotka ovat suosittuja kalastuspaikkoja. Rannat ovat ruovikkoiset, eli kaloilla on runsaasti kutu- ja piilopaikkoja.

Kohon tuijottelu on rentouttavaa

Toki saalista on kiva saada, mutta voin seistä ja katsella laineilla keikkuvaa kohoa helposti parikin tuntia, vaikka en saisi mitään saalista. Onkimisen jälkeen vielä iltatee ja kyllä uni maittaa. Onneksi useimmiten tulee kuitenkin jotakin paistettavaa. Nyt on jääkaapissa fileoitu hauki odottamassa pihveiksi jauhamista. Moni ei arvosta haukea lainkaan sen ruotoisuuden takia, mutta jauhettuna siitä saa todella maukkaita pihvejä. Kaikki ruoka vaatii aina mausteet, eihän kukaan jauhelihaakaan syö maustamatta. Siksi en ymmärrä, että kaloista ajatellaan, että ne pitäisi syödä melkein sellaisenaan.

Hauen alla on pari ahventa.

Hauessa oli mätiä, väärään aikaan vuodesta. Hauki kutee keväällä.

Fileoidut ahvenet paistettiin voin kanssa pannulla.

Apupuutarhuri lähti äsken taas kalaan, ehkä saamme lisää ahvenia pannulla vielä illaksi.

Tuoreen kalan kausi alkanut

 Kevään ensimmäinen iso ahven grillattu

Apupuutarhurini veistää vaappuja. Hän aloittaa työn puusta, suunnittelee muodon ja alkaa veistää. Eri kaloille, vesille ja vuodenajoille tarvitaan erilaisia vaappuja. Tiettyyn aikaa pitää olla vilkkaasti uivaa, joskus raukeammin vaappuvaa, paremmin näkyvää, syvemmällä tai lähempänä pintaa uivia ja vaikka mitä eroja pitää olla. Kevät sulatti järven jäät paljon myöhemmin kuin pitkään aikaan, mutta vihdoin voitiin laskea vene vesille. Tyypillisesti järvestämme saa kuhaa, haukea ja ahventa. Käytämme näitä kaikkia. Hauen jauhan myllyllä ja teen pihvejä. Kuha ja ahven valmistetaan joko kokonaisena grillaten tai fileoin ne nahattomaksi ja ruodottomaksi.

Usein ahvenet ovat liian pieniä ja ne päästetään takaisin järveen kasvamaan. Mätikalojakaan emme ota, jotta ne voivat kutea ja lisätä järven kalakantaa. Tämä kauden ensimmäinen ahven on liki puolikiloinen ja oli juuri sopiva herkutteluun.

Meillä on vain pieni soutuvene käytössämme, mihin olemme hankkineet sähkömoottorin. Nautimme sen äänettömyydestä. Kalastajamme pääsee onneksi mökkinaapurin kanssa isommalla moottoriveneellä kunnolla uistelemaan.