1.3.2021

Puutarhailua vähän huokeammin

Ei sen tarvitse olla kallista!


Maaliskuun yhteiskirjoitus, jota luotsaavat Tsajut-blogin Satu ja Korkeala-Blogin Heikki (lisätietoa sarjasta https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-sarja/) kertoo penninvenytyksestä, kierrätys- ja sääntövinkeistä. Blogin lopussa on linkit muiden bloggaajien maaliskuun kirjoituksiin.

Minun puutarhailuideologiani


Mikä tahansa harrastus voi olla kallista, jos sen haluaa kalliisti tehdä. Kivijalkakaupat ja netti ovat täynnä mitä ihmeellisempiä tavaroita ja palveluita. Valinta on sinun! Haluatko ostaa kaiken valmiina, joka vuosi uutena ja kaikki hienoudet ja uutuudet kokeillen vai haluatko käyttää mahdollisimman paljon olemassa olevia tai huokeasti hankittavia tarvikkeita?

Itse kuulun siihen porukkaan, joka varastoi kaiken mahdollisen ns. vastaisen varalle. Tottahan se tarkoittaa ylitsepursuavan täysiä varastoja ja ajoittaista sekamelskaa, kuten tv-sarjasta tuttu Tanskalainen maajussikin asian toteaa. Tavoitteenani ei ole ainoastaan kustannusten hillitseminen, vaan kulutuksen vähentäminen ja sitä kautta ympäristövaikutusten minimoiminen. Jos jokin tavara on jo kertaalleen valmistettu, sitä kannattaa käyttää niin pitkään kuin mahdollista. Uuden valmistamiseen tarvitaan aina materiaaleja, energiaa ja kuljettamisia ja samalla pitää ratkaista vanhan tavaran jälkikäsittely. Muoviin en ole tehnyt mitään kategorista kieltoa, sillä monen tutkimuksen mukaan oikein käytettynä ja oikein hoidettuna myös jätteenkäsittely, muovin hyödyt ovat kiistattomat ja moninkertaiset kustannuksiin nähden.

Tämänkertainen yhteiskirjoitus on tavallaan läpileikkaus blogistani. Keräsin tähän monenlaista asiaa, joihin liittyen voit lukea uusia kokemuksia ja kokeiluja kasvukauden aikanakin. Seuraavien kuukausien yhteiskirjoituksissa on kompostoinnista ja kasvihuoneesta omat osionsa, siksi niitä ei käsitellä tässä kirjoituksessa, vaikka kompostointi on todella lähellä sydäntäni ja puutarhurointini kulmakivi.





Omat taimet siemenistä



Styrox-laatikoihin laitetut esikasvatukset ovat lämpimässä, "palavan" eli kuumenneen hevoskan päällä, muovilla ja harsolla suojattuina. Kasvustojen lämpötilaa seuraan kotoa sisältä langattoman lämpömittarin avulla. Kasvukausi pitenee  huomattavasti ja taimista kehittyy vantteria. Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa pitkänkään kasvukauden vaativia taimia valmiina. Muutama vuosi sitten kevät näytti alkaneen varhain maaliskuussa ja laitoin taimet jo alkukuusta kausariin. Olin poissa kotoa viikon, jonka aikana pakkanen tippui ulkona -12 asteeseen moneksi päiväksi. Taimet eivät jäätyneet tuplaharson alla, eli hevoskan lämpövoima riitti! Tästä lämmityksestä ja kasvihuoneesta on tarkemmin toukokuun yhteiskirjoituksessa.







Kasteluvesi talteen taivaalta


Kastelun hoidan keräämällä sadevedet tarkasti talteen. Käytössäni on yksi kuutiotankki eli 1000 litran säiliö, sekä suuria saaveja, joiden yhteenlaskettu tilavuus on toiset 1000 litraa. Monen vuoden kokemuksella olen todennut, että kevään sateiden talteenotto on ensiarvoisen tärkeää, sillä niiden jälkeen tulee aina kuivakausi juuri siihen aikaan, kun kylvetyt siemenet ja uudet taimet tarvitsevat vettä. Tämän vuoksi olen hankkimassa vielä toista kuutiotankkia.


Lierot ja muut maaperäeläimet suojaan pakkaselta


Talveksi suojaan kasvimaat joko naapurien lahjoittamilla räsymatoilla tai oljilla. Palstalla käytän myös ihan pressua, jotta saan enemmän aikaa kevätkylvöihin eikä maa pääse kuivumaan ja rikkaruohot kasvamaan. Räsymattojen materiaaleissa on nykyään todella paljon keinokuituja, joten loimilankojen haperruttua kerään kuteet pois sekaroskikseen. Joskus matto ei kestä kuin yhden talvi-kevät- kauden. Maton alle kerään lieroille paljon syötävää, esimerkiksi haravoituja lehtiä, vähän maatunutta oksasilppua tai olkia. Katteen alla lämpö pysyy korkeampana pitkälle syksyyn ja lieroilla on enemmän aikaa möyhentää maata puolestani seuraavaa kasvukautta varten.








Kasvukaudella harrastan kateviljelyä, jossa katteena on muun muassa ruohosilppua, jota saa keräävällä ruohonleikkurilla. Niitä saa ostettua käytettynä hyvin halvalla esimerkiksi kierrätyskeskuksesta. Ehdottomasti suosikkikatteeni on kuitenkin merilevämörskä, mutta sitä ei tietenkään ole kaikilla yhtä helposti saatavilla kuin meillä merenrannikon lähellä asuvilla. Mörskän keräämisessäkin pitää muistaa, että luvatta ei toisen maalta kerätä ja että tarhakäärmeet tarvitsevat leväkasoja pesimiseen. Kate auttaa myös maaperäeliöitä pysymään elinvoimaisia, eliöt kuohkeuttavat maata ja tehostavat ravinteiden kierrätystä.




Talven aikana valmistunutta kompostimultaa laitan myös marjapensaiden juurille keväällä sekä uusien taimien istutusvaiheessa. Kompostia ei koskaan ole edes riittävästi, saati liikaa. Kompostoinnista on tarkemmin huhtikuun yhteiskirjoituksessa.




Merilevämörskän suojassa porkkanat ja sipulit kasvavat rikkaruohoitta ja maa pysyy kosteana kuivienkin kausien aikana. Merilevä imee yön kosteuden itseensä pesusienen tavoin ja luovuttaa sen maahan kasvien käyttöön.




Jonkun mielestä voi näyttää välillä rumalta, kun mörskää on pienten taimien ympärillä runsaasti, mutta itselleni käytännöllisyys ohittaa kauneusvaatimukset, ja toisaalta, kauneus on katsojan silmissä.




Tässä on merilevämörskää odottamassa levitystä pressun päällä. Takana kuvassa näkyvät alkukevään raparperit, jotka ensisijaisesti toimivat tuulensuojina.




Kohopenkin sisään voi piilottaa kaikenlaista puutarhamörskää


ja sisusten maatumista odottaessa voi kummussa kasvattaa vaikka kurpitsoja.










Viherkesanto ja viljelykierto


auttavat ylläpitämään maan kasvukuntoa, suojaamaan maan rakennetta sadepisaroiden iskuilta ja tuulen tuiverrukselta, keräämään typensitojilla typpeä ilmasta maahan ihan ilmaiseksi, suojaamaan maata ravinteiden epätasapainoiselta käytöltä ja maaperälevinteisten kasvitautien leviämiseltä.






Kaatosateetkin talteen lappo-menetelmällä vaivatta


Jotta kaatosateella ei tarvitse miettiä tynnyrin täyttymistä ja ylivuotoa, käytän lappo-menetelmää, jossa edellisen tynnyrin vedenpinnan noustessa korkeammalle kuin seuraavan tynnyrin, alkaa letkua pitkin vesi virrata seuraavaan tynnyriin automaattisesti.







Muiden omavaraistelelevien kirjoituksiin pääset näistä linkeistä. Blogit on kivasti ryhmitelty kasvuvyöhykkeittäin, jotta sinun on helppo verrata vaikka oman puutarhasi mahdollisuuksia muiden toteuttamiin ideoihin.