Tehokas pressutus ja perunan viljely luonnonmukaisena torjuntakeinona

Rikkaruohojen vallassa olleen palstan kunnostus – käytännön kokemuksia ja toimivia menetelmiä

Miten kunnostaa rikkaruohoinen palsta ilman torjunta-aineita? Muistatko mistä aloitin vaikean palstan kanssa? Itsekin huomaan unohtavani paljon vuosien varrelta ja on mukava palata vanhoihin muistoihin. Kerrataan tässä vähän alkujuttuja, ehkä löydät omalle palstallesi sopivia ratkaisuehdotuksia. 

Sinullakin on ehkä ongelmana maan rakenne ja tavoitteena kasvualustan parantaminen. Kasvualustan multavuus on monin tavoin kasvukuntoa parantava ominaisuus. Varjostava kasvusto ja juuririkkakasvit on hyvä saada hallintaan ja oman ruuan tuotannossa on tärkeää noudattaa luonnonmukaisen viljelyn menetelmiä aina kun vain on mahdollista. 

Puutarhanhoito aloittelijalle ja pitkään harrastaneelle ovat ihan samanlaista, pitkäjänteistä työtä.

Pressulla peitetty palsta rikkaruohojen torjuntaa varten.

Kolmen aarin kokoinen palstani oli aluksi tiivistä, hoitamatonta vanhaa pellonpohjaa, jossa juolavehnä, ohdakkeet ja muut sitkeät rikkakasvit olivat vallanneet käytännössä jokaisen neliömillimetrin. Tällaisen alueen kunnostaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta jo muutamassa vuodessa maa saadaan hyvään kasvukuntoon.

Perunamaa ensimmäisen vuoden viljelyssä rikkaruohojen tukahduttamiseksi.

Alkutöinä jyrsintä ja kasvuston poisto

Koska maa oli erittäin kovaa ja tiivistynyttä, jouduin aloittamaan työn jyrsimällä. Vaikka jyrsintä ei ole ihanteellinen menetelmä juuririkkaruohojen täyttämällä alueella, se oli ainoa realistinen tapa saada maa aluksi muokattua. Lapio ja kuokka eivät yksinkertaisesti pureutuneet maahan.

Ennen jyrsintää leikkasin koko kasvuston keräävällä ruohonleikkurilla ja säkitin kaiken leikkuujätteen talteen – myös siemenineen. Leikkuujäte toimi myöhemmin hyödyllisenä materiaalina muissa puutarhan töissä.

Pressu rikkaruohojen torjunnassa

Jyrsinnän jälkeen peitin suurimman osan palstasta valoa läpäisemättömällä pressulla. Pressutus on tehokas ja kemikaaliton tapa tukahduttaa rikkakasvit, sillä ilman valoa niiden kasvu tyrehtyy.

• Pressu estää rikkaruohojen itämisen.

• Juuririkkakasvien hennot, vaaleat versot kuolevat valon puutteeseen.

• Juuren ravinnevarastot kuluvat loppuun, jolloin kasvi menettää elinvoimansa.

Kolmantena vuotena osa pressusta oli edelleen käytössä, ja sen alta löytyi enää vain muutamia heikkoja rikkakasvuyrityksiä.

Peruna ensimmäisen vuoden viljelykasvina

Jätin noin 30 neliömetrin alueen ilman pressua ja kylvin siihen perunaa. Peruna on erinomainen valinta ensimmäiseksi viljelykasviksi rikkaruohoiselle maalle, sillä sen:

• tiheä ja varjostava kasvusto tukahduttaa rikkakasveja,

• säännöllinen multaus häiritsee rikkaruohojen kasvua,

• voimakas kasvu parantaa maan rakennetta.

Perunan avulla sain alueen nopeasti hallintaan ilman kemiallisia torjunta-aineita.

Yhteenveto: luonnonmukainen ja toimiva tapa kunnostaa rikkaruohoinen palsta

Rikkaruohojen valtaaman palstan kunnostus onnistuu tehokkaasti yhdistämällä:

• jyrsintä tiiviin maan avaamiseen,

• kasvuston huolellinen poisto,

• pressutus rikkakasvien tukahduttamiseen,

• perunan viljely ensimmäisenä vuonna.

Menetelmä on hidas mutta varma, ja se sopii erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn. Muutamassa vuodessa pahastikin villiintynyt alue muuttuu viljelykelpoiseksi ja helposti hoidettavaksi.

#palstaviljely

#rikkakasvienTorjunta 

#pressutus 

#perunanviljely 

#puutarhaelämää

Näin arvioit kasvimaasi maan rakennetta – helpot kotitestit sateella ja poudalla

 

Huonorakenteinen savimaa kynnön jälkeen: pinta on täynnä teräväsärmäisiä lohkareita, jotka kertovat tiivistyneestä ja eloperäistä ainesta kaipaavasta maasta.

Kasvimaasi maan rakenne paljastuu parhaiten silloin, kun sääolosuhteet vaihtuvat. Sateella näet, miten hyvin maa imee vettä ja kestää eroosiota, ja poudalla taas sen, onko pinta murenevaa vai kovettunutta. Yksinkertaiset kotitestit – veden käyttäytymisen tarkkailu, pinnan ulkonäkö ja sormitesti – auttavat sinua arvioimaan savipitoisuutta ja maan rakennetta. Kun opit lukemaan maata, osaat myös parantaa sitä oikeilla tavoilla ja luoda kasveille elävän, ravinteikkaan kasvualustan.

🌧️ Maan rakenteen tunnistaminen alkaa veden käyttäytymisestä

Kasvimaa kertoo paljon jo pelkällä katsomisella. Maan rakenne vaikuttaa siihen, miten vesi imeytyy, miten kasvit juurtuvat ja miten pieneliöt voivat maassa. Savimaa ilman hyvää mururakennetta käyttäytyy sateella ja poudalla hyvin eri tavalla kuin elävä, ilmava maa. Seuraavat helpot kotitestit auttavat sinua arvioimaan kasvimaasi kuntoa ja savipitoisuutta.

🌧️ Mitä tarkkailla sateella?

Sateen aikana maa paljastaa nopeasti, onko rakenne kunnossa vai tiivistynyt.

• Jääkö vesi seisomaan kuoppiin? Tämä kertoo tiivistymisestä ja heikosta mururakenteesta.

• Syntyykö vesipuroja, jotka kuljettavat maata? Eroosio on merkki siitä, että maa ei sido rakennettaan.

• Imeytyykö vesi heti? Hyvä merkki – maa on ilmavaa ja eloperäistä ainesta on riittävästi.

🌤️ Mitä tarkkailla sateen jälkeen?

Kun sade on ohi ja pinta alkaa kuivua, tarkkaile maan ulkonäköä ja tuntua.

• Onko pinta liettynyt tasaiseksi, kovaksi kerrokseksi? Savimaa ilman mururakennetta käyttäytyy näin.

• Näkyykö pinnassa pieniä rakeita ja murusia? Tämä kertoo hyvästä rakenteesta ja pieneliöiden työstä.

• Onko kuivunut pinta kova kuin betoni vai mureneeko se helposti? Murenevuus on elävän maan merkki.

✋ Sormitesti: kuinka savista maa on?

Ota pieni määrä maata käteesi ja yritä rullata siitä ohut makkara.

• Pitkä, ohut makkara = paljon savea. Savimaa on muovailtavaa ja pysyy koossa.

• Katkeileva makkara = vähemmän savea. Maa on hiekkapitoisempaa tai eloperäisempää.

• Ei rullaannu lainkaan = karkea maa. Hiekka- tai multapitoinen maa ei muovaudu.

Tämä yksinkertainen testi kertoo nopeasti, millaista rakennetta kasvimaasi kaipaa: lisää eloperäistä ainesta, kompostia, haketta tai katetta.

🌱 Miksi nämä testit ovat tärkeitä?

Maan rakenne vaikuttaa kaikkeen:

• veden imeytymiseen

• juuriston kasvuun

• ravinteiden vapautumiseen

• lierojen ja pieneliöiden määrään

• kasvien terveyteen ja satoihin

Kun opit lukemaan maata, osaat myös parantaa sitä oikeilla tavoilla. Tulen kirjoittamaan blogin yläpalkin artikkeleihin lisää maan rakenteesta, savipitoisuudesta ja eloperäisen aineksen merkityksestä.

#maanrakenne #savimaa #kasvimaa #maanparannus #puutarhavinkit #elävämaa #kompostointi #palstaviljely #puutarhaelämää #kotitarveviljely #poriviljelee #satakunta

Kuuluuko näiden olla näin pahoja?

 

Minimaissi on vuoden pettymys

Tavalliset maissit saivat pakkasta, joten niistä ei tullut satoa tänä vuonna. Sen sijaan minimaissin taimet olivat pakkasenkestävämpiä ja niitä saatiin runsaasti kasvamaan. Kasvatin niitä ensimmäistä kertaa, joten en tiedä, oliko tämän vuoden sato normaalin makuista vai ei. Me emme näitä aio enää kasvattaa, sillä minejä niistä ei tullut ja maku oli tosi huono. Tarkoitus oli kasvattaa sellaisia minimaisseja, joita on pakastepusseissa. Näitä ne eivät ole. Näiden minimaissien siemenet ovat kuvassa näkyviä suippupäisiä ja vaikka maissi oli ihan tuleentunut ja siemen vaikuttaa kypsältä, on se eräällä tavalla kova. Ilmeisesti tuo kuori on kovempi kuin tavallisissa maisseissa. Yhden tähkän yritin syödä, mutta edes sen vertaa ei tehnyt mieli. Maku on tosissaan huono.

Eivät nämä ole edes mitään minejä.

Tuotantoeläimille kasvatetaan maissia ja ne syövät kasvit murskattuna mössönä. Mekin murskasimme kaikki maissit, varret ja tähkät ja hyödynnettiin valkosipulipenkkien pohjalla. Massa haketettiin risujen kanssa, joten hakkeen maatumisessa on mukana valmiiksi runsaasti typekästä ainesta ja tuloksena on muhevaa multaa kylvöuran pohjalle. Siitä kirjoitinkin juuri edellisellä viikolla. Syötän maissit siis maaperän "tuotanto"eläimille, eli hajottajille. Ne ovat meidän tärkeitä työntekijöitämme puutarhassa ja niitä pitää ruokkia hyvin.

Osa ei ole pölyttynyt lainkaan.

Baby Sugar Melon - ei sittenkään niin huono tulos

 

Melkein tavoitepainossa.

Somessa alkuvaiheen melonikuviin joku kirjoitti, että ei nämä nyt niin pieniksi jää, tulee niistä 1 - 1,5 kiloisia. Mielessäni ajattelin, että kylläpäs ne sitten ovatkin isoja. No, nyt kun olen ottanut oman sadon talteen niin huomaan oman mielikuvani olleen aivan virheellinen. Tuo pieni meloni painaa kuvan mukaisesti 1,3 kiloa, eli noiden tavoitepainojen välistä, eli ihan hyvä tulos. Varsinkin, kun taimet saivat pakkasta alussa ja kasvuun lähtö oli todella kivuliasta alussa. Sovimme apupuutarhurin kanssa, että näitä laitetaan ensi vuonna uudestaan ja varjellaan pakkaselta kaikin voimin.

Tomaateista testisäilyke

Tein pienestä määrästä tomaatteja testiversion. Paahdoin puolikkaita ensin uunissa, minkä jälkeen haudutin kattilassa  yrttien ja valkosipulin kanssa. Lopuksi soseutin sauvasekoittimella. En ole vielä maistanut, sillä ajattelin antaa makujen vähän tasaantua ensin. Purkki on jääkaappisäilytettävä, koska en umpioinut sitä painekattilassa, eikä ole säilöntäaineitakaan. Annoin olla soseutuksen jälkeen kyllä jonkin aikaa uunissa vielä hautumassa, ja suljin purkin kuumana umpioon. Kerron sitten myöhemmin, miltä maistui.

Kattilassa hautumassa.