Näin ruokit lierot ja maaöttiäiset – pressutus, perkeet ja oljet parantavat maaperää

 Lieroille ja maaöttiäisille ruokaa

Oljet suojaamassa maata ja ruokkimassa maaperäeliöitä.

Lierot ja maaöttiäiset ovat maaperän tärkeimpiä työmyyriä: ne kuohkeuttavat maata, hajottavat orgaanista ainesta ja tekevät kasvualustasta ravinteikkaan ja elävän. Kun maata ruokitaan oikeilla materiaaleilla – kuten puutarhaperkeillä, kompostilla, sanomalehdillä ja oljilla – maaperän mururakenne paranee nopeasti ilman kaivamista tai kemikaaleja. Tämä luonnonmukainen maanparannusmenetelmä sopii erityisesti uusille palstoille ja vanhoille pellonpohjille, joissa maa kaipaa elvytystä.

Kun uuden viljelyalueen ottaa käyttöön, maaperä on usein tiivistynyttä ja täynnä juuririkkakasveja. Jyrsintä voi olla välttämätöntä, jotta maa saadaan ylipäätään muokattua, mutta samalla se pilkkoo juolavehnän ja ohdakkeen juuret pieniksi paloiksi, mikä lisää rikkaruohojen määrää. Siksi alue kannattaa peittää valoa läpäisemättömällä pressulla, jos rikkakasvien torjuntaa ei voi tehdä heti. Pressun alla lierot ja maaöttiäiset tekevät arvokasta työtä maan hyväksi.

Lierot – puutarhan oma maanparannusarmeija

Pressun alla maahan jääneet kasvinosat alkavat hajota, ja lierot sekä muut maaöttiäiset muuttavat ne ravinteikkaaksi mullaksi. Ne kuohkeuttavat maata, parantavat mururakennetta ja lisäävät maan elinvoimaa. Kun pressutusvaihe on ohi, on tärkeää tarjota lieroille lisää ruokaa, sillä jyrsinnän mukana hautautuneet kasvijätteet eivät riitä pitkään. 

Mitä lieroille voi antaa ruoaksi?

Lierot hyötyvät monipuolisesta orgaanisesta materiaalista. Hyviä vaihtoehtoja ovat:

• keskeneräinen komposti

• kasvien perkuujätteet (raparperin lehdet ja varret, naatit, kuihtuneet kukat)

• naapureilta saadut puutarhaperkeet

• kaikki orgaaninen aines, joka maatuu

Moni antaa mielellään puutarhajätteensä pois, ja näin kaikki voittavat: sinä saat ravintoa maaperäeliöille ja muut pääsevät eroon ylimääräisestä materiaalista.

Ruokarauha: oljet suojaavat maata

Kun orgaaninen aines on levitetty, sen päälle kannattaa laittaa paksu kerros sanomalehtiä. Vaikka paperinkeräys on virallinen suunta, maahan laitettu hiili ei mene hukkaan – se sitoutuu maaperäeliöihin pysyvässä muodossa. Lopuksi päälle levitetään olkea, joka:

• suojaa maata kuivumiselta

• tarjoaa elinpaikkoja hyötyhyönteisille

• estää rikkaruohojen kasvua

Oljet ja lehdet luovat lieroille rauhallisen, kosteuden säilyttävän ympäristön, jossa ne voivat jatkaa maanparannustyötään.

Hunajakukka houkuttelemassa pölyttäjiä ja kuohkeuttamassa savimaata.

Peruna ja hunajakukka – luonnon omat apurit

Peruna kasvaa nopeasti ja muodostaa varjostavan kasvuston, joka tukahduttaa rikkaruohot tehokkaasti. Se on erinomainen kasvi ensimmäisille vuosille, kun maa on vielä toipumassa. Hunajakukka puolestaan houkuttelee pölyttäjiä ja kuohkeuttaa savimaata juurillaan. Pölyttäjät voivat lisätä satoa jopa 30 %, joten hunajakukka on hyödyllinen lisä viljelyalueelle.

Lierot ja maaöttiäiset hajottamassa orgaanista ainesta katteen alla.

Raparperi – suuri lehti, suuri hyöty

Raparperi sopii hyvin pressualueen ja hunajakukan väliin. Sen suuret lehdet peittävät maan tehokkaasti ja estävät rikkaruohojen kasvua. Lisäksi raparperi toimii tuulensuojana muille kasveille.

#mururakenne

#orgaaninen aines

#maan eloperäinen materiaali

#hyötyhyönteiset

#maanparannus

#ravinteikas multa

Yhteiskompostointi käytännössä – näin neljän talouden kompostointi toimii arjessa

 Yhteiskompostointi on yllättävän helppoa, kun perusasiat ovat kunnossa. Kerron, miten neljän talouden yhteinen kompostointi toimii meillä – ja miksi se on sekä tehokasta että hajutonta.

🌱 Mikä on yhteiskompostointi ja miten se meillä toimii?

Yhteiskompostointi kiinnostaa monia, mutta käytännön toteutus voi mietityttää. Meillä on neljän talouden yhteiskompostointi, jossa kolme naapuria on rekisteröitynyt käyttämään pihassamme olevia kompostoreita Porin kaupungille tehdyllä virallisella ilmoituksella. Kompostorit ovat itse rakennetut, lämpöeristetyt ja tilavuudeltaan 270 litraa kumpikin – juuri sopivat ympärivuotiseen biojätteen käsittelyyn.

Naapurien biojätteiden keräystynnyrit odottamassa tyhjennystä – yhteiskompostointi tekee arjesta sekä ekologista että yhteisöllistä.

🏡 Neljän talouden selkeä ja toimiva järjestely

Arki sujuu yksinkertaisesti: naapurit keräävät biojätteensä suljettuihin tynnyreihin ja tuovat ne pihallemme, kun tynnyri on täynnä. Jokaisella on hieman eri kokoinen keräysastia, mutta tyhjennän ne yleensä yhtä aikaa. Suuri täyttömäärä nostaa kompostorin lämpötilan nopeasti ja käynnistää tehokkaan kompostoitumisen.

🔥 Miksi täytän kompostorit kerralla – lämpö ja hygienisoituminen

Kun kompostoriin tulee kerralla paljon biojätettä, lämpö nousee nopeasti hygienisoitumiseen asti – useiksi päiviksi yli 60 asteeseen. Tämä on kompostoinnin kannalta ihanteellista: prosessi etenee vauhdilla, hajuhaitat pysyvät poissa ja lopputulos on puhdasta, käyttökelpoista kompostia.

🌾 Pelletit kuivikkeena – pieni asia, suuri vaikutus

Naapurit käyttävät biojätteen kuivikkeena pellettejä joko pussituksen yhteydessä tai tynnyrin pohjalla. Pelletit imevät mahdollisen nesteen ja pitävät massan ilmavana, mikä ehkäisee hajuhaittoja ja helpottaa kompostoitumista. Irtonainen rakenne toimii hyvin myös talvella.

🛍️ Millaiset pussit toimivat kompostoinnissa parhaiten? 

Biojätteen keräämiseen käytetään joko kaupasta ostettuja biopusseja tai heviosaston vihreitä pusseja. Sen sijaan kirkkaat, rahisevat pussit eivät toimi yhtä hyvin, ja jos niitä sattuu tulemaan joukkoon, poistan ne sekaroskikseen. Pussivalinnalla on siis yllättävän suuri merkitys kompostoinnin sujuvuudelle.

❄️ Talvikauden biojäte: ei jääpalloja, ei hajuhaittoja

Vaikka biojätepussi hieman jäätyisi, pelletit estävät tiiviiden jääpallojen muodostumisen. Tämä tekee talvikompostoinnista huomattavasti helpompaa ja varmistaa, että kompostori pysyy toimivana ympäri vuoden.

🤝 Yhteisöllinen ja ekologinen tapa hoitaa biojätteet

Yhteiskompostointi on meille paitsi ekologinen myös yhteisöllinen ratkaisu. Kun prosessi on selkeä ja välineet toimivat, kompostointi on helppoa ja vaivatonta – ja lopputuloksena syntyy arvokasta multaa puutarhaan.

Kompostoriin lisätty tuore biojäte käynnistää lämpimän ja tehokkaan
kompostointiprosessin.

#yhteiskompostointi #kompostointi #biojäte #lämpökompostori #kompostointiarki #kompostointiopas #kompostointivinkit #kestäväarki #kiertotalous #puutarha #palstaviljely #ekologinenarki #kompostoriprojekti #kompostointitalvella

Tehokas pressutus ja perunan viljely luonnonmukaisena torjuntakeinona

Rikkaruohojen vallassa olleen palstan kunnostus – käytännön kokemuksia ja toimivia menetelmiä

Miten kunnostaa rikkaruohoinen palsta ilman torjunta-aineita? Muistatko mistä aloitin vaikean palstan kanssa? Itsekin huomaan unohtavani paljon vuosien varrelta ja on mukava palata vanhoihin muistoihin. Kerrataan tässä vähän alkujuttuja, ehkä löydät omalle palstallesi sopivia ratkaisuehdotuksia. 

Sinullakin on ehkä ongelmana maan rakenne ja tavoitteena kasvualustan parantaminen. Kasvualustan multavuus on monin tavoin kasvukuntoa parantava ominaisuus. Varjostava kasvusto ja juuririkkakasvit on hyvä saada hallintaan ja oman ruuan tuotannossa on tärkeää noudattaa luonnonmukaisen viljelyn menetelmiä aina kun vain on mahdollista. 

Puutarhanhoito aloittelijalle ja pitkään harrastaneelle ovat ihan samanlaista, pitkäjänteistä työtä.

Pressulla peitetty palsta rikkaruohojen torjuntaa varten.

Kolmen aarin kokoinen palstani oli aluksi tiivistä, hoitamatonta vanhaa pellonpohjaa, jossa juolavehnä, ohdakkeet ja muut sitkeät rikkakasvit olivat vallanneet käytännössä jokaisen neliömillimetrin. Tällaisen alueen kunnostaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta jo muutamassa vuodessa maa saadaan hyvään kasvukuntoon.

Perunamaa ensimmäisen vuoden viljelyssä rikkaruohojen tukahduttamiseksi.

Alkutöinä jyrsintä ja kasvuston poisto

Koska maa oli erittäin kovaa ja tiivistynyttä, jouduin aloittamaan työn jyrsimällä. Vaikka jyrsintä ei ole ihanteellinen menetelmä juuririkkaruohojen täyttämällä alueella, se oli ainoa realistinen tapa saada maa aluksi muokattua. Lapio ja kuokka eivät yksinkertaisesti pureutuneet maahan.

Ennen jyrsintää leikkasin koko kasvuston keräävällä ruohonleikkurilla ja säkitin kaiken leikkuujätteen talteen – myös siemenineen. Leikkuujäte toimi myöhemmin hyödyllisenä materiaalina muissa puutarhan töissä.

Pressu rikkaruohojen torjunnassa

Jyrsinnän jälkeen peitin suurimman osan palstasta valoa läpäisemättömällä pressulla. Pressutus on tehokas ja kemikaaliton tapa tukahduttaa rikkakasvit, sillä ilman valoa niiden kasvu tyrehtyy.

• Pressu estää rikkaruohojen itämisen.

• Juuririkkakasvien hennot, vaaleat versot kuolevat valon puutteeseen.

• Juuren ravinnevarastot kuluvat loppuun, jolloin kasvi menettää elinvoimansa.

Kolmantena vuotena osa pressusta oli edelleen käytössä, ja sen alta löytyi enää vain muutamia heikkoja rikkakasvuyrityksiä.

Peruna ensimmäisen vuoden viljelykasvina

Jätin noin 30 neliömetrin alueen ilman pressua ja kylvin siihen perunaa. Peruna on erinomainen valinta ensimmäiseksi viljelykasviksi rikkaruohoiselle maalle, sillä sen:

• tiheä ja varjostava kasvusto tukahduttaa rikkakasveja,

• säännöllinen multaus häiritsee rikkaruohojen kasvua,

• voimakas kasvu parantaa maan rakennetta.

Perunan avulla sain alueen nopeasti hallintaan ilman kemiallisia torjunta-aineita.

Yhteenveto: luonnonmukainen ja toimiva tapa kunnostaa rikkaruohoinen palsta

Rikkaruohojen valtaaman palstan kunnostus onnistuu tehokkaasti yhdistämällä:

• jyrsintä tiiviin maan avaamiseen,

• kasvuston huolellinen poisto,

• pressutus rikkakasvien tukahduttamiseen,

• perunan viljely ensimmäisenä vuonna.

Menetelmä on hidas mutta varma, ja se sopii erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn. Muutamassa vuodessa pahastikin villiintynyt alue muuttuu viljelykelpoiseksi ja helposti hoidettavaksi.

#palstaviljely

#rikkakasvienTorjunta 

#pressutus 

#perunanviljely 

#puutarhaelämää

Kuuluuko näiden olla näin pahoja?

 

Minimaissi on vuoden pettymys

Tavalliset maissit saivat pakkasta, joten niistä ei tullut satoa tänä vuonna. Sen sijaan minimaissin taimet olivat pakkasenkestävämpiä ja niitä saatiin runsaasti kasvamaan. Kasvatin niitä ensimmäistä kertaa, joten en tiedä, oliko tämän vuoden sato normaalin makuista vai ei. Me emme näitä aio enää kasvattaa, sillä minejä niistä ei tullut ja maku oli tosi huono. Tarkoitus oli kasvattaa sellaisia minimaisseja, joita on pakastepusseissa. Näitä ne eivät ole. Näiden minimaissien siemenet ovat kuvassa näkyviä suippupäisiä ja vaikka maissi oli ihan tuleentunut ja siemen vaikuttaa kypsältä, on se eräällä tavalla kova. Ilmeisesti tuo kuori on kovempi kuin tavallisissa maisseissa. Yhden tähkän yritin syödä, mutta edes sen vertaa ei tehnyt mieli. Maku on tosissaan huono.

Eivät nämä ole edes mitään minejä.

Tuotantoeläimille kasvatetaan maissia ja ne syövät kasvit murskattuna mössönä. Mekin murskasimme kaikki maissit, varret ja tähkät ja hyödynnettiin valkosipulipenkkien pohjalla. Massa haketettiin risujen kanssa, joten hakkeen maatumisessa on mukana valmiiksi runsaasti typekästä ainesta ja tuloksena on muhevaa multaa kylvöuran pohjalle. Siitä kirjoitinkin juuri edellisellä viikolla. Syötän maissit siis maaperän "tuotanto"eläimille, eli hajottajille. Ne ovat meidän tärkeitä työntekijöitämme puutarhassa ja niitä pitää ruokkia hyvin.

Osa ei ole pölyttynyt lainkaan.