Aina jokin tila löytyy kylvöksille?

 ja jos ei muuten, niin revitään vähän jotain pois

Meillä on mökillä koko mökin pituinen terassi. Toisessa päädyssä rapun vieressä on ollut monta vuotta vuorenkilpeä. Tykkään siitä kyllä, varsinkin sen aikaisista kukista pörriäisille, mutta liika on liikaa. Se kasvattaa alaansa ihan vaivihkaa, oikeastaan sitä ei edes huomaa, ennen kuin on levittäytynyt kulkutielle. Tänään sen huomasin, jouduin kiertämään kukat aina kun menin varastoon.

Samalla olin miettinyt, että mihin loppuja herneitä kylvetään. Naapurin hernemaan jälkeenkin jäi vielä kylvettävää. Tuumasta toimeen ja vuorenkilpien tilalle tuli pienimuotoinen hajakylvetty hernemaa. Eikös tunnukin mukavalta ajatukselta herkutella herneet suoraan terassilta?

Maa oli melko kovaa, mutta vuosikausien katteiden lisäämisen jälkeen savimaa on muuttunut multaiseksi. En silti ymmärrä, miksi oli niin kova pohja. Vähän pehmennettiin ja heiteltiin herneet hujan hajan. Tiivistin tallomalla, eli jyräsin herneet tiukkaan ja kasteltiin huolellisesti, jotta herneet pääsevät turpoamaan kunnolla ja itämään. Päälle laitettiin ostomultaa, kun muuta ei ole enää tarjolla. Multaa laitettiin aika paksulti, talloin sen jälleen tiiviiksi ihan lopuksi.

Jotta samaa linturyöväystä ei tule, mitä olen joutunut torjumaan kaupungissa, laitoin metalliverkon suojaksi, Ei se ihan hyvä suoja ole, mutta josko olisi edes vähän hankalampaa herkutella.

Tavismansikka amppelissa

 Talvehtiminen kätevää ja kastelu helppoa

Ostin monia vuosia sitten amppeleita, joissa on todella iso multatila ja vesisäiliö. Suurimman osan myin pois pari vuotta sitten kirpputorilla säilytystilapuutteen vuoksi. Nyt tietenkin harmittaa. Joitain oli silloin käytössä ja jäivät, onneksi, myymättä. Yksi amppelikasvini on tavallinen mansikka. Lajikkeesta ei ole enää tässä vaiheessa mitään tietoa, muuta kuin, että hyvältä maistuu. Mahtaisiko joku tunnistaa lajikkeita lehtien muodon perusteella? Tai sitten myöhemmin satomarjan avulla?

Mansikka kasvaa siis amppelissa, vaikka amppeli ei ole sinänsä roikkumassa missään. Saan siirrettyä kasvia aina sopivaan paikkaan, ja mikä parasta, talvehtimaan suuren makeasinikuusaman suojaan. Suuri kastelusäiliö mahdollistaa tasaisen kosteuden koko kasvukautena, jolloin marjoistakin tulee kookkaita, säästä riippumatta.

Yritin saada kuvaan näkymään, huonolla menestyksellä, että yksi kukka on jo kasvamassa, eli ainakin jotain satoa on tulossa.

Toinen vakioamppelikasvi on muratti, joka kesällä roikkuu milloin missäkin ja talvet on sisällä olohuoneessa. En enää muista, kumpi muratti se on alun perin ollut, sisälle ostettu viherkasvi vai pihaan ostettu puutarhakasvi. Amppelielämää on jatkunut jo todella monta vuotta. Multaakaan en ole vaihtanut. Lierot huolehtivat kuolleista kasvinosista ja uutta multa laitan, kun kasvi vajoaa alaspäin, eli ruukkuun tulee tyhjää. Tänä vuonna jaan juurakon ja teen perusparannuksen, sillä amppelin muoviosat ovat hapertuneet.

Puutarhakauden valmistelutoimia: mitä voin tehdä nyt?

Lomakauden kastelu ja veden säästäminen

Helppo ja halpa ratkaisu altakasteluruukuksi

Teen näitä rakennelmia useita, tarpeen mukaan. Vesi ei pääse haihtumaan säiliöstä, kasvualusta pysyy tasaisen kosteana ja itse voin olla murehtimatta asiaa.

Osaan teen vain siten, että kastelualtaan päälle laitan laudat tukemaan mutasäkkiä, multasäkin pohjaan reiät, josta nuo kastelukankaat tulevat läpi ja kylvö suoraan säkkiin tai taimien istutus leikattuihin reikiin. Haihtuminen minimoituu, kun multaa ei näy. Helppoa, yksinkertaista ja halpaa. Säiliön voi verhoilla haluamallaan materiaalilla ja säkin pinnan voi  peittää myös jollakin. 

Tässä linkki aiemmin tekemääni kirjoitukseen.

https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2018/08/kestokastelua-ruukkuistutuksiin.html

Parvekeviljely onnistuu – näin saat satoa kerrostalossa - ilman vuokra-aaria

Parveke tarjoaa yllättävän hyvät mahdollisuudet hyötyviljelyyn, vaikka kerrostaloelämä ei sallisi vuokra-arpaa. Kun ruukut, multa ja olosuhteet ovat kohdallaan, satoa syntyy pienessäkin tilassa.

Riittävän suuri ruukku on parvekeviljelyn perusta

Parvekkeella voi kasvattaa samoja kasveja kuin avomaalla, kunhan ruukku on tarpeeksi iso. Pitkäjuurisille kasveille, kuten porkkanoille, tarvitaan syvempi laatikko kuin lehtivihanneksille.

Itse suosin suuria ämpäreitä. Ämpärin valinnassa pitää ottaa huomioon valmistusmateriaali ja valmistajan merkinnät käyttötarkoituksesta.

• Materiaali kestää säätä

• Tilavuuksia on monia

• Multaa mahtuu riittävästi

Tavalliset kukkaruukut ovat usein liian pieniä. Niissä kasvatus onnistuu vain, jos kastelu ja säältä suojaaminen ovat todella tarkkaa.

Kastelu ja salaojitus helpottavat arkea

Ruukun pohjalle kannattaa lisätä lecasoraa, jotta ylimääräinen vesi pääsee pois. Lecasoran ja mullan väliin voi laittaa harsoa, jotta multa ei valu soran sekaan.

Elokuussa postasin, miten rakensin aiemmin ohjeen säiliöllisestä kasvualustasta ämpärin, ruukun ja kastelumattosoirojen avulla. Vesisäiliö tasaa kosteutta ja vähentää päivittäistä kastelutarvetta. Lopputulos oli toimiva: paprikat kasvoivat hyvin ja maku oli erinomainen, vaikka muoto ei ollut suippomainen.

Parvekkeella kasvukausi on yllättävän pitkä

Parvekkeella kevät lämpenee nopeammin ja halla saapuu myöhemmin kuin maan tasalla. Harsoilla suojaamalla ensimmäiset lehtisalaatit saa pöytään varhain.

Ystäväni on kasvattanut parvekkeella jopa viinirypäleitä ruukussa. Siihen en vielä osaa antaa tarkkoja ohjeita – opettelen vasta rypäleen kasvatusta maassa.

Parvekkeen erityisolosuhteet: aurinko ja tuuli

Parvekkeella on muutama asia, jotka poikkeavat avomaasta:

• Aurinko: Lasitettu parveke voi kuumentua liikaa. Varjostusta tarvitaan osaksi päivää.

• Tuuli: Voi olla voimakkaampaa kuin maan tasalla. Se kuivattaa multaa ja voi riepottaa kasveja.

• Tuulensuoja: Kevyet seinäkkeet, jotka päästävät hieman tuulta läpi, toimivat parhaiten. Täysin suljetut esteet aiheuttavat helposti pyörteilyä.

Mitä itse kasvatan ruukuissa

Ruukkuihin päätyvät usein ylijäämäsiemenet, joita en kasvata täysikasvuisiksi. Nauti ne jo pieninä – aivan kuten kaupoissa myytävät baby leaf -vihannekset.

Omat suosikkini:

• Retiisin lehdet: rapsakoita ja maistuvat retiisiltä

• Kaskinauriin lehdet: erityisen hyviä leivän päällä salaattilehden tilalla

• Pinaatti: maukasta pienenä, ennen kuin ehtii kukkia

Kuivan kevään kasvua ja uuden kasvualan lähtötilanne

Vajaalla vedellä kasvaa, mutta vain pienesti. Kevät on ollut kovin kuiva ja maan vesivarannot eivät ole riittäneet härkäpapujen varren kasvattamiseen. Lämpö on innoittanut ne kuitenkin kukkimaan runsain mitoin. 20 cm varret monine kukkineen näyttävät jopa huvittavilta.

Linnut ovat etsineet syötävää katteen alta märästä maasta ja tuloksena on sekametelisoppa kaatuneine sipulinvarsineen.

Herneet, kuvan oikeassa etureunassa, ovat ihan terhakoita kuivuudesta huolimatta. Samoin niiden vasemmalla puolella oleva auringonkukka, joka on itänyt edellisvuoden kukinnosta tippuneesta siemenestä. Varsi on tässäkin jäänyt lyhyeksi. Viime vuonna pituutta oli kaksi metriä.

Toivottavasti tämä pieni kurpitsan taimi ehtii kasvaa isoksi syksyyn mennessä.

Uuden kasvualan raivauksen lähtötilanne: heinää, pieniä ja suuria koivuja, ohdaketta ja ties mitä rikkakasvia kasvaa todella tiheänä kasvuksena. Tästäkin saadaan varmasti mehevä maa. Kirjoittelen ja laitan kuvia teille matkanvarrelta.

Ihmisten välinpitämättömyys on kyllä käsittämätöntä. Tämä roskaläjä pitää ensin siirtää asianmukaiseen paikkaan, ennen kuin voi aloittaa viljelytoimia tai edes valmistelevia toimia.