Itse tehty harja haaveissa?
 |
| Juuresharja bambuharjaksella. Tulee heti käyttöön. |
Olen monesti miettinyt, että miten harjat mahdetaan ihan oikeasti tehdä. Somessa tuli vastaan taitokeskuksen harjakurssi ja ilmoitin itseni ja poikani mukaan. Saimme valita monesta eri mallista haluamamme harjamallin. Kuten melkein aina, meillä on ihan eri ajatukset, mitä teemme. Minä tein pari pientä harjaa ja poikani kaksi lakaisuharjaa ulkokäyttöön. Välitöinä teimme parit pienet sudit.
Kurssi oli kolmen kerran kurssi, eli kaksi harjaa ehti tehdä hyvin. Nyt jäi semmoinen kipinä päälle, että aiomme tilata netistä lisää harja-aineita tehdä puuosat itse.
 |
| Katuharjat bambuharjaksella, menevät säilytykseen vielä. |
 |
| Naudankarvaa ja keinokuitua, harjan käyttötarkoitus vielä avoin. |
 |
| Välityönä minisudit. |
 |
| Välityönä eri kokoisia suteja. |
Sidonnassa oli eri työvaiheita. Piti suunnitella harjasten paikat, sidontajärjestys, porata kahdet reijät, sitoa harjakset. Reikien poraamisen jälkeen hiottiin santapaperilla röpöt pois ja käsiteltiin haluamillamme aineilla.
 |
| Sotkuista touhua, kun niput eivät pysyneet kasassa. |
 |
| Lakaisuharjan piikkien esivalmistelua, jotta saman paksuisia nippuja kaikki. |
 |
| Juuresharjaan tuli värillinen saunavaha. |
 |
| Saunavaha. |
 |
| Parafiiniöljy tummensi kivasti puun. |
 |
| Pintakäsittelyä vailla. |
 |
| Lakaisuharjassa erilaiset reijitykset. |
 |
| Röpöt hiotaan pois santapaperilla. |
 |
| Ensimmäiset reijät porattu. |
 |
| Juuresharjan sidontasuunnitelma, jota en noudattanutkaan. |
 |
| Reikien suunnittelumalli ja poratut reijät. |
Vau, miten monta harjaa ehditte tehdä ja kauniita harjoja! Monipuolinen harrastus näköjään, harjoja ja niiden materiaaleja on monia. Hauskaa, että teille syntyy nyt harjapaja kotiin.
VastaaPoistaMelko nopeasti syntyy yksi harja, kun pääsee sidontajuoneen kiinni. Alussa tuntuu, että homma ei etene, mutta tekniikka kehittyy todella nopeasti. Pikaisella guuglauksella ei materiaaleja näyttänyt olevan oikein myynnisä Suomessa. Pitänee tilata ulkomailta. Pari käsityöläistä löytyi, jotka myyvät käsin tekemiään harjoja. Yllätyin, miten edullisesti he niitä myyvät. Materiaalit eivät ilmeisesti maksa paljon ulkomailta tilattuna.
PoistaNoita harjoja on varmasti ollut hauska tehdä😀Mielenkiintoista!
VastaaPoistaTotta, tekeminen oli mukavaa ja kaiken lisäksi oli valtavan kiva ryhmä. Yhdellä oli oman hevosen harjaa mukana ja hän teki siitä harjan. Siitä tuli todella hieno.
PoistaHauska postaus. Kyllä vaan karvoilla ja harjaksilla on väliä. Kun Mimosa oli pieni, hän ei suostunut maalaamaan muulla kuin minun ikoninmaalauspensseleilläni, jotka olivat jotain näädän karvaa. Lapsille tehdään muovisia vesiväripensseleitä, joihin ei edes väri tartu. Intohan siinä loppuu.
VastaaPoistaMimosasta tuleekin lahjakas piirtäjä. Luulen, että innostus johtuu kunnon maalaustarvikkeista.
Toden totta. Olen aina ihmetellyt, miksi lapsille annetaan ihan huonoja välineitä. Miten voi kuvitella työskentelytekniikan muodostavan ja ylipäätään syntyvän kiinnostuksen tekemiseen, jos mikään ei luonaa. Värit eivät tartu harjakseen ja väreissä on niin vähän ylipäätään pikmenttiä, että tuotos on kurjaa. Olemme ostaneet omilla lapsillemme aina oikeat välineet, niin akvarelleissa, savessa, pastelleissa kuin työkaluina puutöihin. Kunnon sahat, vasarat ja porakoneet eivät maksa enempää kuin rikkimenevät lelut ja lapsi innostuu ihan oikeasti, kun tuotoksia voi käyttää ja laittaa seinälle.
PoistaVarmasti oli hyvin mielenkiintoinen kurssi ja saittekin kaikkea kivaa tehtyä! Harjaksiin on todella katsomista, ja kuten Enkuli tuossa edellä totesi, ikonimaalauksessa ja muussakin maalauksessa siveltimen karvoilla on väliä ja hyvät siveltimet ja harjat ovat arvokkaita. Juuri ostin Tallinnasta käsin sidottuja oravankarvasiveltimiä.
VastaaPoistaVau! En ole koskaan kuullutkaan oravankarvasiveltimistä. Olen kyllä ostanut siveltimiä ns. taiteilijakaupasta, mutta en ole tullut kysyneeksi, että mitä karvaa missäkin siveltimessä on. Oravankarva on varmaan todella pehmeää. Omien sormieni hienomotoriikka ei kyllä riittäisi oravankarvan käsittelyyn ja sitomiseen, ainakaan nyt ennen niskaleikkausta. Toivottavasti sitten palaa sorminäppäryys.
PoistaVarmasti mielenkiintoinen ja hyödyllinen kurssi.
VastaaPoistaTodella mielenkiintoinen. Tänään löysin kuolinpesää siivotessamme vanhan juuriharjan, jossa pehmeät harjakset ja se on käsin sidottu. Selkeästi vanha, eli kauan sitten tehty. Olisi mielenkiintoista kuulla senkin harjan tarina.
Poista