24.2.2020

Ensimmäinen inkivääri jo "oraalla"

Ainakin yksi juurenpala elää


ja mahdollisesti tuottaa satoa. Eilen illalla ei näkynyt vielä mitään mullassa ja nyt tänään on jo yli sentin pituinen kasvu. Alku siis  hidasta siihen asti, kunnes pääsee mullan pintaan, mutta sen jälkeen on ihan mukava kasvuvauhti. Toivottavasti tulee kuitenkin vähän useampi yksilö pintaan.



Kasvimaalle jää aina silloin tällöin valkosipuleista kynsiä tai ehkä jopa kokonaisia sipuleita. Tämä unohtunut yksilö on päättänyt kasvaa jo nyt helmikuussa, vaikka pinnalla on paksu kerros lehtikatetta talven pakkasia suojaamassa.




Piparjuurenkin uusi kasvu näkyy jo katteiden seasta.




Ja perennoista kevään ensimmäinen, vuohenjuuri, on jo hurjassa vauhdissa.







23.2.2020

Kevät tulee syksyn jälkeen, kohta pääsee hommiin


Kevään siivouksia tulossa



Vuodet eivät ole veljeksiä, vai pitääkö sanoa sisaruksia, sillä aina ei talven jäljiltä löydy yhtä paljon, jäiden rannalle tuomaa, rakkolevää. Tämän vuoden satoa en ole päässyt vielä katsastamaan. Tällä hetkellä on niin pahat tulvatkin, että eipä ole rannoille asiaa levätilannetta selvittämään.

Vadelmien vanhat, satoa tuottaneet varret katkaistaan ja uusia varsia harvennetaan, jotta sato on isoa marjaa, eikä sellaista pienen pientä söhröä. Katkaisen myös latvat, jotta haaroittuminen voimistuu eikä sato ole liian pitkien varsien päässä. Johan siinä varret taipuu poikki, vaikka millaisia tukia laittaisi. Tämän neuvon kuulin vuosia sitten anopin tutulta, jolla oli huikeat vadelmarivit. Myöhemmin olen voinut todeta, että niin tekevät ammattiviljelijätkin.


Mansikkamaalta harjataan vanhat kuihtuneet kasvinosat ja leikataan mahdollisesti syksyllä jääneet rönsyt. Rönsyt voi istuttaa sitten uuteen paikkaan valeistutukseen odottelemaan myöhemmin perustettavaa mansikkamaata. Niiden ei ole tarkoitus tuottaa satoa, vaan vahvistua ja kasvaa vähän isommiksi ensin.


Ehdoton ykkönen puutarhassa!


Meren viljaa, rakkolevää! Mikään ei vedä vertoja rakkolevälle! Keväällä lämmenneeseen maahan levitettynä suojaa kuivimmallakin kesällä maan liialta kuivumiselta. Suolat ovat huuhtoutuneet talven aikana jo riittävästi, eikä aiheudu haittaa kasvustoille. Näin olen todennut lähes 20 vuoden kokemuksella.


Kuivuttuaan pinnalla merilevä on pesusienen tavoin valmiina vastaanottamaan vähäisenkin yökasteen tai tihkusateen ja säilöö pienimmätkin vesipisarat uumeniinsa. Sieltä se vähitellen taas kulkeutuu maahan ja lierot kavereineen saavat sekä ruokaa, että turvatun kosteuden elinympäristölleen.


Rakkolevän mukana tulee kortta ja muuta tikkua ja simpukankuoria, mutta ei haittaa, Kukin niistä on yhtä tärkeä osa katetta kuin rakkolevä. Simpukoista vapautuu pikku hiljaa ravinteita ja tikut pitävät pinnan kuohkeana.

Kuten jo arvata saattaa, taas on kauppa, jossa kaikki voittaa. Kummisedän nurmikolta poistuu kevätsiivouksena talven sotkut ja palsta saa oivaa katetta ja lieronruokaa.

Toisen roska on toisen aarre....


Porissa Yyterin rannalla on ongelmana rantaan jäävä levä tällaisina vuosina, kun ei tule vahvoja jäitä mereltä puhdistamaan rantaa levästä ja leviävästä heinäkasvustosta. Mukana on myös rakkolevää. Otin yhteyttä Porin kaupunkiin ja kyselin, onko luvallista hakea levää puutarhaan. Toistaiseksi kukaan ei ole vielä kertonut vastausta, vaikka paikallislehdessä oli oikein artikkeli, että levä on iso ongelma dyyneillä.

Kuivimpanakaan kesänä multa ei kuivu merilevän alta. Yön kaste imeytyy levään kuin pesusieneen ja varastoi veden kasveille maahan käytettäväksi.

Märkää tummaa multaa näkyy alla, vaikka kyseinen kesä oli kuuma ja sateeton.

7.2.2020

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?


Kotipuutarhassa ei tarvitse mitata ja annostella ravinteita ja kasteluvettä kasvin tarkan kasvuvaiheen mukaan. Siis miksi ei? Juuri näiden puskuritekijöiden vuoksi. Olen aiemmin kirjoittanut maan multavuudesta ja savipitoisuudesta, samoin rakenteesta. Näistä on tälläkin kertaa kysymys.


Kompostia ja viherkatetta



Multavuus eli runsas orgaanisen (eloperäisen) aineksen määrä muodostaa maahan erittäin suuren puskurin moneen asiaa. Kun eloperäinen aines on riittävän kauan saanut maatua, siitä tulee melko pysyvässä olomuodossa olevaa ja se on kullanarvoista maassa. Se kykenee tallentamaan erilaisilla menetelmillä antamiasi ravinteita, mikäli niitä on ylen määrin kasvien sen hetkiseen tarpeeseen. Se kykenee estämään maan happamoitumista, vaikka et olisikaan aina muistanut huolehtia kalkitsemisesta. Se kykenee pitämään maan ilmavana, jotta vesi ei jää lammikoiksi ja toisaalta varastoi hurjan määrän maahan imeytyvää vettä kasvien käytettäväksi seuraavina sateettomina päivinä. Se kykenee ylläpitämään maan lierojen ja mikrobien elinvoimaisuutta.

Hienojakoista maa-ainesta


Savipitoisuus on monessa mielessä samanlaista kuin eloperäinen, pitkälle maatunut aines vaikka, kyse ei olekaan eloperäisestä, vaan kiviperäisestä aineesta. Ei siitä lieroille ruokaa tule, mutta sillä on myös valtava kyky säilöä vettä ja ravinteita. Saveksesta täytyy pitää eri tavalla huolta kuin eloperäisestä aineksesta. Kun maa on kovin märkää, saveen ei kannata mennä kävelemään ja tiivistämään sitä. Tuloksena saisit vain kivikovaa, vettä huonosti läpäisevää kasvualustaa, johon ne porkkanatkaan ja muut kasvit eivät kykene poraamaan juuriaan. Ei se puskuroi ihan samalla tavalla maan happamuutta, mutta silläkin on kyllä keinonsa happamuuden muutosten hidastamiseen. 


Ilmaa juurille ja eliöille



Maan rakenne, eli se, millaisia muruja maassa on ja millaisia välejä näiden murujen välissä on, on hurjan tärkeä juttu. Mitä muruille tapahtuu, kun sataa kaatamalla? Tiedätkö tämän puutarhastasi? Suosittelen, ensi kasvukautena testaamaan, jos et ole aiemmin havainnoinut asiaa. Ota vaikka pieni ruohotupras maasta multineen ja laita se vesikippaan. Älä sekoita tai huljuta vettä, vaan annat asioiden tapahtua itsestään tuntien aikana ja vaikka parin päivän aikana. Jos murut ovat hyviä ja kestäviä, vesi pysyy kohtalaisen kirkkaana, mutta jos murut eivät ole kestäviä. vedestä tulee sameaa suttua, etkä erota muruja enää myöhemmin. Kuoppaa kaivamalla huomaat, onko maassa paljon reikiä, lierojen tai juurten aikaansaamia? Jos ei ole, niin siellä ei ole myöskään kasvien juurilla ilmaa hengitettävänä, eikä vedelle putkistoa kulkeutua alaspäin maassa.




Miten saan näitä puskureita puutarhaani?

Siitä kerron ensi kerralla.


5.2.2020

Tuoreyrttejä pihalta helmikuussa, uskoisitko?

Korjailin viinirypäleiden suojauksesta myrskyvaurioita


ja avatessani harson, tuli nenääni huumaava yrttinen tuoksu. Kesän timjami, jonka olin leikannut lyhyeksi pakastaessani loppusadon, on kasvanut suojassa ja voi loistavasti. Aromejakin on tuoksun perusteella runsaasti. En ottanut vielä makutestejä, sillä pakkasessa on vielä entisiä jäljellä vaikka kuinka paljon.

Tätäkö puutarhurointi on tulevaisuudessa? Entiset opit joutavat romukoppaan ja omaa tuotantoa riittää lähes ympäri vuoden?



3.2.2020

Yhteiskirjoitussarja: kylvövalmistelut ja puhdetyöt eli siis kevättä rinnassa

Kylvövalmistelut, mitä se tarkoittaa?


Istumista sormien päällä, netistä siemensivujen blokkaamista (siis kyllä... oikeasti, niitä pitää vähän estää pulpahtamasta silmien eteen....) ensimmäiset valmistelut tehdään näin. Hillitään multasormen kutinaa ja kylvökuumeen tarttumista. En ole koskaan sairastanut auto-kuumetta, mutta voin kuvitella sen olevan jotain vastaavaa kuin kylvökuume. Hirmuinen kiire laittaa kaikkia maailman siemeniä itämään, ihan hiukan liian aikaisin, jotta tuloksena on hinteliä ruipeloita ja pahimmassa tapauksessa joutuu tekemään kaiken uudelleen. Tähän ei auta edes karanteeni tai hengityssuoja. Tauti on sisäsyntyinen, toki tarttuu myös herkästi ihmisestä toiseen.


Näitä muistellaan edelliseltä vuodelta..



Sitä se on, se kylvövalmistelu...


Toki kaapista käydään vähän väliä kurkkimassa edelliskauden siemenpusseja, järjestetään esikasvatuksen vaativat oikeaan kylvöjärjestykseen kuukauden mukaan, milloin pitää laittaa multiin. Katsastetaan esikasvatusaltaat kuntoon tai ainakin varmistetaan, etteivät ole "taas" hukassa kesän jäljiltä. Tehdään mielessä suunnitelmaa, milloin haetaan hevoskaa palamaan kausariin. Haalitaan kasaan suojausmateriaaleja, ja todetaan jälleen kerran, että edellisvuotiset ovat liian huonossa kunnossa, on hankittava uusia. Ja toisaalta, ehkä se on parempikin, ettei taudit tai tuholaiset pääse tarttumaan. Jostain luin, että suojaharson syövereissä voi olla talvehtimassa edelliskasvukauden tuholaiset. Ei olisi mukavaa ylläpitää tuholaiskasvattamoa tietämättään.



Kylvömultaa pitää vähän hankkia, sillä omat kompostimullat ovat liian voimakkaita pienille siemenille. 




Hauskojen kokeilujen tekemistä, ja siitä luitkin jo varmaan viime viikolla. Perunanistutustalkoista tammikuussa! No ei se nyt ihan talkoita vaatinut, että pistelin 2 ituperunaa multiin. Laitoin myös jo ne inkivääritkin kasvamaan. Ihan huomaamattaan tekee kaikenlaista, sen enempää miettimättä, että valmistelee kylvöjä.

Puhdetyöt? 


Mitä ovat nykyajan puhdetyöt? Mitä ne olivat ennen? Wikipedian mukaan "Puhdetyö tarkoittaa perinteisesti sisätyötä, sellaista työtä, jota voitiin tehdä hämärän aikaan tai silloin kun ulkotöihin ei päästy, käsityötä. Sana sai erityismerkityksen jatkosodan aikana, jolloin sillä tarkoitettiin rintamamiesten erityisesti asemasodan aikana tekemiä käsitöitä".





Touhuan kyllä kaiken aikaa jotakin, mutta oikeasti on ihan vaikeaa hahmottaa, ovatko ne sitten puhdetöitä vai jotain muita? Ehkä puhdetöitä ovat koulun myyjäisiin ommeltavat hiusdonitsit, säilytyspussukat ja monet muut myyntiartikkelit. Niitä ompelen iltaisin, kun muut katselevat vaikka jotain ohjelmaa, josta en ole itse kiinnostunut. Saatan tehdä takkaruusuja ns. vastaisen varalle. Tai kirjoittelen näitä blogi-postauksia. Se on muuten rentouttavaa, ihan oikeasti. Saa lennätellä mielikuvista ja unelmia, aatoksia ja pohdintoja. Ja ennenkaikkea, saa jakaa kokemuksia sinun kanssasi.



Takkaruusukimppu


Lue, mitä muut bloggaajat ovat tuumanneet valmisteluista ja puhdetöistä. Näkökulmia on yhtä monta  kuin kirjoittajaakin, vaikka aihe on sama kaikilla.

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2020/02/unelmana-omavaraisempi-elama-kylvot.html
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2020/02/omavaraisuutta-vuonna-2020-osa-2.html
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2020/02/esikasvatus-vai-valmiiit-taimet.html
Ku ite tekee http://www.kuitetekee.com/2020/02/02/suuntana-omavaraisuus-puhdetoita-ja-kevaan-kylvojen-suunnittelua
Metsäläisten elämää https://metsalaistenelamaa.blogspot.com/2020/02/omavaraisempaa-elamaa-2020-osa-2.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2020/02/helmikuun-yhteispostaus-2020.html
Caramellia https://caramellia.fi/helmikuu-2020/
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2020/02/muistojen-murusia.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2020-kylvo,-esikasvatus-&-puhdetyot
Rakkautta ja maan antimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisuus-2020-puhteet-ja.html
Riippumattomammaksi https://riippumattomammaksi.blogspot.com/2020/02/suuntana-omavaraisempi-elama-tyoleirin.html
Airot ulapalla https://airotulapalla.blogspot.com/2020/01/suuntana-omavaraisuus-2020-puhdehommia.html
Villa Kotiranta http://www.villakotiranta.fi/?p=3757
Pienenpieni farmi https://pienenpienifarmi.com/?p=1109


1.2.2020

Perunoiden suojaus kuntoon ja lämpömittari maahan

Nyt on kaaret, muovit, pakkasharsot ja styroksit


paikoillaan. Uusi lämpömittari käyttöön ja anturi maassa, 2,2 astetta näyttää.




Ensin kaaret ja tuplana kasvihuonemuovi. Pääsee aikanaan valoa sisään, mutta eristää paremmin. kerrosten välillä ilma on eristeenä.


Styroxit muovin päälle ja styroksien päälle pakkasharso kaksinkertaisena.



Ja lopulta vielä pakkasharso huolellisesti reunoilta mullalla kiinni. Ei saa jäädä yhtään aukkoa, josta lämpö voisi karata.