22.6.2018

Äkämäpunkit riesana?

Miten niistä voi päästä eroon?


Onko sinulla mustaherukoissa äkämäpunkit riesana? Monessa vanhassa ohjeessa sanotaan, että kaiva pensaat pois, puhdista maa ja polta pensaat. Että silleen. No onneksi nyt on selvinnyt, että nuo vanhat ohjeet ovat ihan vääriä. Äkämäpunkit eivät asu maassa ja talvehdi puskan juurella. Ei ole siis mitään tarvetta kaivaa kaikkea pois ja puhdistaa maata mitenkään. 



Mikä keino oikeasti auttaa?


Taannoin juttelin puutarhaystävän kanssa mustaherukoista. Tovin keskusteltuamme muistelin jo parin vuoden takaista äkämäpunkkiriesaa, johon törmäsin pensaissani kotipihalla. Googlasin, kyselin ja ihmettelin. Ohjeita ja neuvoja tuli monenlaisia ja osa tuntui olevan vain kopioita muista lähteistä ilman oikeaa kokemusta asiasta. 

Vanhojen lähteiden mukaan pensaat piti kaivaa maasta ja pitää ainakin 6 vuoden tauko ennen uusien taimien istuttamista, koska punkit ovat maassa. Uudemmissa lähteissä todettiin, että punkit talvehtivat silmuissa. Siis aivan ääripäiden tiedot!!!

Uskoin uutta tutkimusta ja ryhdyin toimeen. Leikkasin kaikki pihan mustaherukkapensaat aivan maan tasalle. En polttanut enkä heittänyt roskiin oksia (vaikka niin neuvottiin), vaan haketin ja kompostoin lämpökompostorissa. Tuumailin, että jos kestävät kompostini 70 asteen lämmön, saavat minun puolestani jatkaa kiusaamistani. Varoiksi haravoin myös pudonneet lehdet ja katkenneet silmut maasta huolellisesti kompostiin.

Nyt pensaat kasvavat toista kasvukautta alas leikkuun jälkeen lähes yhtä suurina, eikä äkämistä ole mitään merkkejä näkyvissä. Nyt voin tyytyväisenä todeta, että ilmeisesti tuli torjuntavoitto!!!

Suosittelen kokeilemaan.

Nyt vuosien jälkeen

voin todeta, että tuo ohje on todella toiminut. Äkämäpunkkeja voi tulla pensaisiin uudelleen ilmateitse naapurista ja niin tuli minullakin. Tein tuon saman toimen uudelleen ja sain ongelman pois. Sittemmin olen rekrytoinut jälkipolven poimimaan äkämäpunkkien paisuttamia silmuja keväällä pois. Silmu, jossa äkämä asustaa, pullistuu pyöreäksi, kun terve silmu on suippo. Nämä pyöreät kun napsii pois, ei äkämät pääse vallalle. Jos äkämäpunkki on päässyt valtaamaan pensaan tosi pahasti, se voi tartuttaa pensaaseen virustaudin, joka näivettää pensaan ajan mittaan. Silloin ei auta muu kuin vaihtaa pensas uuteen.

8 kommenttia:

  1. Perinteisesti mustaherukan äkämäpunkkia torjuttiin mäntysopaliuoksella. Mäntysuopa oli ainoa äkämäpunkkiin tehoava aine. Käytännössä mäntysuopa on edelleenkin ainoa varmasti äkämäpunkkiin tehoava aine.

    Äkämäpunkin runsaasti saastuttamat mustaherukkapensaat sumutetaan keväällä 2-3 kertaa, juuri ennen kasvun alkamista ja ennen kukinnan alkamista. Näiden sumutuskertojen väliin voi sijoittaa halutessa, ja jos äkäpunkkia on runsaasti, yhden sumutuskerran. Mustaherukan äkämäpunkin vioittamat ja pyöreiksi turvonneet silmut tule kerätä pensaista pois käsin ja ne pitää polttaa tai ne pitää tuhota muilla keinoilla.
    Pensaista äkämäpunkit lähtee liikkeelle tuulen mukana ja osa putoaa maahan ja kiipeää maasta takaisin pensaaseen ja muihin pensaisiin. Näin äkämäpunkit leviävät muihin pensaisiin. Maassa levimisen saa estettyä. kun maa käsitellään ennen kukintaa mäntysuopaliuoksella ja toisen kerran kun sato on poimittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäntysuopa on pesuaine, jota ei ole hyväksytty kasvitautien- eikä hyönteisten torjuntaan. Pesuaine vahingoittaa maaperäeliöitä, hyönteisiä, mikrobeja ja kaikkea elävää maassa, se vahingoittaa kasvin luontaista puolustuskykyä liuottamalla lehden pinnasta suoja-aineita. Blogissani ei suositella eikä hyväksytä menetelmiä, jotka ovat lainvastaisia ja luonnon monimuotoisuudelle vahingollisia.

      Poista
    2. Euroopan suurissa mustaherukan tuotantomaissa käytetään mustaherukan äkämäpunkin torjuntaan torjunta-ainetta mikä sisältää jotain suopaa, jotain kuumakasiteltyä öljyä esimerkiksi kuumakasiteltyä pellavansiemenöljyä ja alkoholia.

      Poista
    3. Blogissani ei suositella eikä hyväksytä menetelmiä, jotka ovat lainvastaisia ja luonnon monimuotoisuudelle vahingollisia. Eri maissa on erilaiset lainsäädännöt, Suomessa noudatamme meidän säännöksiämme.

      Poista
  2. Mustaherukan äkämäpunkin torjunta onnistuu parafiiniöljyn ja saippuian tai rapsiöljyn ja saippuan seoksella ja lisäksi niissä voi olla hiukan alkoholia. Muitakin torjunta-ainevalmisteita on. Kaupallisten tavaramerkkien nimiä en muista. Nämä ovat ohjeen mukaan kevään torjunta-aineita, mutta äkämäpunkkiin ei kevään torjunta riitä. Mutta kun lisätään loppukesän ja syksyn torjunta ja myös kesäajan torjunta, niin tehoakin alkaa löytymään. Syksyn torjunta on tärkeää. Syksyllä äkämäpunkit pyrkii nousemaan maasta pensaisiin. Kun pensaat suihkutetaan ja maaperä kastellaan, niin se estää suurelta osin äkämäpunkin nousun pensaisiin ja silmuihin talvehtimaan ja lisääntymään. Viimeisen syksyn suihkutus ja maan kastelu torjuntaliuoksella tehdään loka-marraskussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pesuaine on aine, jota ei ole hyväksytty kasvitautien- eikä hyönteisten torjuntaan. Pesuaine vahingoittaa maaperäeliöitä, hyönteisiä, mikrobeja ja kaikkea elävää maassa, se vahingoittaa kasvin luontaista puolustuskykyä liuottamalla lehden pinnasta suoja-aineita. Blogissani ei suositella eikä hyväksytä menetelmiä, jotka ovat lainvastaisia ja luonnon monimuotoisuudelle vahingollisia. Eri maissa on erilaiset lainsäädännöt, Suomessa noudatamme meidän säännöksiämme.

      Poista
  3. Mäntysuopa ei ole suopa. Mäntysuovaksi sanottu aine on saippua - siis samaan tapaan kuin torjunta-aineissakin käytetty saippua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saippua sen enempää kuin suopakaan ei ole hyväksyttyjen torjunta-aineiden listalla Suomessa.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla