22.6.2018

Äkämäpunkit riesana?

Taannoin juttelin puutarhaystävän kanssa mustaherukoista. Tovin keskusteltuamme muistelin jo parin vuoden takaista äkämäpunkkiriesaa, johon törmäsin pensaissani kotipihalla. Googlasin, kyselin ja ihmettelin. Ohjeita ja neuvoja tuli monenlaisia ja osa tuntui olevan vain kopioita muista lähteistä ilman oikeaa kokemusta asiasta. Harmikseni en löytänyt ottamiani kuvia vielä. Lisään myöhemmin, jos löytyy arkistojen kätköistä.

Vanhojen lähteiden mukaan pensaat piti kaivaa maasta ja pitää ainakin 6 vuoden tauko ennen uusien taimien istuttamista, koska punkit ovat maassa. Uudemmissa lähteissä todettiin, että punkit talvehtivat silmuissa. Siis aivan ääripäiden tiedot!!!

Uskoin uutta tutkimusta ja ryhdyin toimeen. Leikkasin kaikki pihan mustaherukkapensaat aivan maantasalle. En polttanut enkä heittänyt roskiin oksia (vaikka niin neuvottiin), vaan haketin ja kompostoin lämpökompostorissa. Tuumailin, että jos kestävät kompostini 70 asteen lämmön, saavat minun puolestani jatkaa kiusaamistani. Varoiksi haravoin myös pudonneet lehdet ja katkenneet silmut maasta huolellisesti kompostiin.

Nyt pensaat kasvavat toista kasvukautta alasleikkuun jälkeen lähes yhtä suurina, eikä äkämistä ole mitään merkkejä näkyvissä. Nyt voin tyytyväisenä todeta, että ilmeisesti tuli torjuntavoitto!!!

Suosittelen kokeilemaan.

5 kommenttia:

  1. Perinteisesti mustaherukan äkämäpunkkia torjuttiin mäntysopaliuoksella. Mäntysuopa oli ainoa äkämäpunkkiin tehoava aine. Käytännössä mäntysuopa on edelleenkin ainoa varmasti äkämäpunkkiin tehoava aine.

    Äkämäpunkin runsaasti saastuttamat mustaherukkapensaat sumutetaan keväällä 2-3 kertaa, juuri ennen kasvun alkamista ja ennen kukinnan alkamista. Näiden sumutuskertojen väliin voi sijoittaa halutessa, ja jos äkäpunkkia on runsaasti, yhden sumutuskerran. Mustaherukan äkämäpunkin vioittamat ja pyöreiksi turvonneet silmut tule kerätä pensaista pois käsin ja ne pitää polttaa tai ne pitää tuhota muilla keinoilla.
    Pensaista äkämäpunkit lähtee liikkeelle tuulen mukana ja osa putoaa maahan ja kiipeää maasta takaisin pensaaseen ja muihin pensaisiin. Näin äkämäpunkit leviävät muihin pensaisiin. Maassa levimisen saa estettyä. kun maa käsitellään ennen kukintaa mäntysuopaliuoksella ja toisen kerran kun sato on poimittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäntysuopa on pesuaine, jota ei ole hyväksytty kasvitautien- eikä hyönteisten torjuntaan. Pesuaine vahingoittaa maaperäeliöitä, hyönteisiä, mikrobeja ja kaikkea elävää maassa, se vahingoittaa kasvin luontaista puolustuskykyä liuottamalla lehden pinnasta suoja-aineita. Blogissani ei suositella eikä hyväksytä menetelmiä, jotka ovat lainvastaisia ja luonnon monimuotoisuudelle vahingollisia.

      Poista
    2. Euroopan suurissa mustaherukan tuotantomaissa käytetään mustaherukan äkämäpunkin torjuntaan torjunta-ainetta mikä sisältää jotain suopaa, jotain kuumakasiteltyä öljyä esimerkiksi kuumakasiteltyä pellavansiemenöljyä ja alkoholia.

      Poista
    3. Blogissani ei suositella eikä hyväksytä menetelmiä, jotka ovat lainvastaisia ja luonnon monimuotoisuudelle vahingollisia. Eri maissa on erilaiset lainsäädännöt, Suomessa noudatamme meidän säännöksiämme.

      Poista
  2. Mustaherukan äkämäpunkin torjunta onnistuu parafiiniöljyn ja saippuian tai rapsiöljyn ja saippuan seoksella ja lisäksi niissä voi olla hiukan alkoholia. Muitakin torjunta-ainevalmisteita on. Kaupallisten tavaramerkkien nimiä en muista. Nämä ovat ohjeen mukaan kevään torjunta-aineita, mutta äkämäpunkkiin ei kevään torjunta riitä. Mutta kun lisätään loppukesän ja syksyn torjunta ja myös kesäajan torjunta, niin tehoakin alkaa löytymään. Syksyn torjunta on tärkeää. Syksyllä äkämäpunkit pyrkii nousemaan maasta pensaisiin. Kun pensaat suihkutetaan ja maaperä kastellaan, niin se estää suurelta osin äkämäpunkin nousun pensaisiin ja silmuihin talvehtimaan ja lisääntymään. Viimeisen syksyn suihkutus ja maan kastelu torjuntaliuoksella tehdään loka-marraskussa.

    VastaaPoista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla