29.3.2020

Kasvihuone vuorattu, sääennuste uhkaa lumisateella

Takatalvea lupailevat sääennusteessa


Vuorasin varoiksi kasvihuoneen routasuojalla, jotta taimet eivät palellu. Inkiväärit ovat niin pitkällä kasvussa, että olisi todella harmillista, jos nyt menettäisin ne.






Takaseinälle tuli toinen kerros kasvihuonemuovia. Ovi on jo aiemmin kaksinkertainen.











28.3.2020

Inkiväärit istutettu ja siirretty kasvihuoneeseen

Ulkona 12 astetta lämmintä varjossa






Voiko ihanampaa taimipäivää olla pihatyöskentelyyn? Onneksi etäkoululainen haki työpöydän ääreltä seurakseen "välitunnille". 

Jos muistat, laitoin inkiväärit palasina multaan. On kaksi eri tapaa juurruttaa, tämä palasina laittaminen tai kokonaisena, josta sitten napsitaan itäneitä osia pois.

Olen tyytyväinen valintaani, nyt herkät juuret eivät vahingoittuneet, kun taimen sai kokonaisena pois alkukasvatusmullasta. Juurissa on valtavasti pieni hienoja vaaleita hiusjuuria, joten uskon niiden olen hyvin elinvoimaisia siirron jälkeen.




Laitoin taimet muoviruukkuihin. 33 juurenpalaa oli lähtenyt kasvuun, joissakin oli vasta vain pieni alku, ja ne laitoin pienempiin ruukkuihin, kuvissa mustat neliskanttiset ruukut.



Auringossa oli ihanaa työskennellä pitkästä aikaa ilman talvitakkia!









Muutama juurenpalanen jäi vielä alkukasvatuslaatikkoon, jos vaikka itäisivät.




27.3.2020

Kasvihuoneessa riittävän lämmintä taimille

Sisällä idätetyt taimet pääsivät kasvihuoneeseen


Hevoskan lämpö on liki 40 astetta. Viime vuonna se riitti turvaamaan taimet jopa silloin, kun ulkolämpötila pysyi viikon reilusti pakkasella.





Perunoiden multa ilman hevoskaa juuri nyt 7,5 astetta, vaikka 23.3. se oli vielä vain 4,4 astetta. Kasvihuoneen multapohja on siis lämmennyt myös, sillä aurinko lämmittää jo melkoisesti päivisin.




Hevoskan päälle lämmitykseen idätyslaatikot, joissa siemenet jo itäneet. Ja tietenkin näidenkin lämpötilaa seurataan jatkuvasti sisällä, siksi tuo valkoinen mittarilanka laatikoissa.





26.3.2020

Hotellin perustaminen kannattaa näinäkin päivinä


Ainakin hyönteishotellin nimittäin


Aiemmin meillä on ollut muutama rakennettu hyönteishotelli pihassa sekä erilaisia hyönteisystävällisiä kasveja ja materiaaleja ympäri puutarhan. Ystäväni äitinsä kanssa tilasi lapsilta hyönteishotellit, joten rakennusprojekti käynnistettiin. Samalla lisätään omaakin hotellikantaa, jos vaikka on ruuhkaa edellisissä tänä vuonna. Tässä ensimmäisestä mallista aloituskuvia..

Ensin rakennetaan kehikot.



Tiheä verkko taustalle estämään sisälle tulevien pesätarvikkeiden tippuminen pois ja lintujen nokankoputukset. Etupuolelle tulee vähän harvasilmäisempi verkko estämään linnut, mutta sallii isommat pörriäiset asettumaan taloksi.




Taustaverkot paikoillaan ja reunat leikattuina ja siistittyinä.




Tällaisia on aiemmin tehty meidän pihaan ja näistä otettiin mallia.





21.3.2020

Linnuille rivitalo nostettu paikoilleen

Lintujen laulu on voimistunut


Kevät on tulossa ja kun vielä samaan aikaan autoliikenne on ihan minimissä, niin lintujen laulua kuulee huomattavasti paremmin kuin ennen.

Luulin aiemmin, että linnunpönttöjä ei voi laittaa yhteen kaupunkipihaan kovin monta. Huomasin olleeni väärässä, kun näin ystäväni pihassa kolme pönttöä ihan vilkkaalla kulkuväylällä autotallin seinässä, juuri sopivasti keittiön ikkunasta tarkasteltavina.

Siitäpä minäkin innostuin ja perheensisäisenä alihankintana (=lapsityövoimaan turvautuen) teetin meille monta uutta pesäpönttöä. Asunnot valmistuivat jo syksyllä, mutta iltojen pimetessä niitä ei voitu asentaa loppusijoituspaikalleen eli seinälle. Tähän rivitaloon pääsi uusista pöntöistä kaksi.

Tänään nostettiin rivitalo korkeuksiin





Eli vihdoin linnut voivat muuttaa meille. Yksi pikkuvarpus-pariskunta on jo ilmeisesti asustamassa viimevuotisessa kodissaan, joka ei ole tässä rivitalossa. Pesätarviketta kerään jatkuvasta lyhytkarvaisen koiramme turkista, kuten olen aiemmin kertonut. 

Oli tavattoman hauskaa katsella, kun pikkuvarpunen istuskeli katolla ja kertoi koko kylä väelle, että tämän pöntön omistan MINÄ! Harmi, ettei ollut kamera silloin mukana.

Hyönteishotellien rakentamisesta laitan juttua seuraavaan kirjoitukseen. Hyönteisten merkityksestä ruoantuotannon näkökulmasta kirjoitin aiemmin, ehkä muistatkin.





20.3.2020

Perunapäivitystä vai perunasta päivittelyä?

Perunat maassa ja maa lämmityksessä, ei siis enää eristettynä ulkoilman kylmyydeltä


Tammikuussa maahan laitetut perunat ovat toivottavasti hengissä. Koska ituperunoita on maassa vain kaksi, en kaiva niitä näkyviin nähdäkseni, ovatko idut kasvaneet. Maan lämpötila laski alimmillaan 1,4 asteeseen, joten on oletettavaa, että kaikki on kunnossa edelleen. Maan lämpötila on sittemmin kohonnut jo 3,4 asteeseen. Eilen napsaisin lämmöt päälle eli kärräsin ne hevoskat kasvihuoneeseen, joten varmastikin perunoilla on tästä eteenpäinkin kaikki hyvin ja kasvu alkaa nopeutua piakkoin.

Poistin routaeristekankaan ja styroxit tästä päältä. Alimpana oli vain kasvihuonemuovi kaksinkertaisena kaarilla tuettuna. Kasvihuone on routalevyillä (=valkoinen seinä takana) eristettynä sokkelin korkeudeltäa. 



Eilisen hevoskalla täytön loppuvaiheessa kaikki näytti siis tältä. Jotenkin silmä lepää olkipeitteessä mielestäni, tai ainakin itse nautin sen väristä ja sävyistä.




Tuossa takana keskellä olevassa kuopassa on perunat. Niiden päälle ei tullut tietenkään hevoskaa eikä olkea, vaan ne saavat rauhassa taimettua nyt mullan päälle. Multausta varten ne ovat nyt alempana kuin muu osa lattiasta. Metalliskaaret ovat paikallaan, jotta päälle tuleva kasvihuonemuovi ei laskeudu taimien päälle.




Muovi päälle ja lopuksi painot reunoille, kuten eilen kerroin.




Näinä päivinä on kyllä ihan aiheellista päivitellä perunasta eikä vain päivittää perunaa. Uutisista sai lukea, että läntisestä naapurista kyseltiin jo ruuan perään. Uskon vahvasti, että tämän kevään jälkeen kaupunkiviljely on entistä trendikkäämpää ja suomalaisen maatalouden arvostus kohoaa todella korkealle.

Olen iloinen voidessani kaupassa ostaa turvallista kotimaista ruokaa, tukea lähituottajia ja pienyrittäjiä

Olen iloinen myös siitä, että varastossa on omaa perunaa viime vuodelta vielä riittävästi ja siltä osin kotivara on kunnossa monta viikkoa. Perunoiden lisäksi riittää myös kelta-, puna- ja valkosipulia. Nämä ovat kätevät perusraaka-aineet moneen sapuskaan.

Kuivina säilytetyt pavut vielä mukaan, niin ruokaa riittää hirmu hyvin, vaikka perhe sairastuisikin, että kauppaan olisi mitään asiaa. Pakkaseenkin hankittiin vielä lihaa ja kalaa, joten enää kaipaan tuorevihanneksia, joita toivottavasti alkaa kohta tulla kasvihuoneesta. Rukola, lehtisalaatti ja retiisit ovat mukava lisä pääruoalle.

19.3.2020

Kasvihuoneeseen lämmöt päälle tänään

Onni on peräkärryllinen hevoskaa keväällä


Eilen illalla pystyi sanomaan ihan kirjaimellisesti, että "paska reissu, mutta tulipa tehtyä". Ja ihan vapaaehtoisesti seisoin keskellä sitä itteään talikoimassa kottikärryihin, jotka puolisoni kärräsi peräkärryyn.

Voitko kuvitella, että edes haju ei haitannut, kun mielessä pyöri vain kevään ihanat kasvustot.

Tässä sitä on  2,3 kuutiota!


Kasvihuoneen pohja on tyhjennetty vanhasta mullasta jo syksyllä. Nyt vähän korjailtiin rakenteita ennen hevoskalla täyttöä. Keskellä takana näkyvät perunakokeilut...  mitä niille tapahtui, kerron erikseen.



Ja ihan lähikuvaa niille, jotka eivät materiaaliin ole muuten tutustuneet. Jotkut puhuvat munkeista.. tarkoittavat noita palluran muodossa olevia sattumia. Ne kyllä hajosivat aika tavalla, kun talikollla työskenneltiin.





Tältä se sitten näyttää, nimittäin kausari täytön jälkeen. Jostain syystä nuoret kuvaaja-apulaiseni eivät tulleet ottamaan kuvaa siinä vaiheessa, kun oli vasta hevoska pohjalla. No, voin kertoa, että sitä tuli noin 40 sentin paksuudelta. Päälle laitoin olkia eristeeksi ja nappaavat ne hajuakin tosi paljon, kuten arvaatkin, sillä nyt kuvaaja-apulaiset kykenivät jo lähestymään kuvauskohdetta.. Keskellä on vähän ohuemmin hevoskaa ja olkipaaleista laatat polkua varten.





Lopuksi vielä perunoille muovitus päälle. Nyt ne saavat taimetuttuaan valoa.



Tämän jälkeen laitoin vielä painot muovin päälle, niin pysyy tiiviisti lämmöt tallessa.


2.3.2020

Esikasvatus, edullista, työlästä, kallista vai mukavaa?

Kaapit on niitä täynnä, roinalta se näyttää, mutta silti tuiki tarpeellista

hetken aikaa, keväisin nimittäin 

Esikasvatusvälineitä


En tiedä johtuuko se iästä, laiskuudesta vai mistä, etten enää jaksa innostua kaiken maailman valmiista esikasvatussysteemeistä. Nuorena niitä tuli innoissaan ostettua joka kevät. Aina yhtä toivorikkaana, että nyt kyllä onnistuu, kun on näin "pro" systeemit. Ja kattia kanssa! Ei ne välineet mitään auta, jos moni muu asia on pielessä, ja usein on tai ainakin silloin tällöin yhtä sun toista ketuillaan.

No mitä sitten tarvitaan, minun mielestäni. Kylvömultaa, jossa ei ole rikkaruohojen siemeniä, jonka ravinnepitoisuus ei ole kovin korkea, jotta se ei haittaa taimen itämistä ja juurtumista. Suuret ravinnepitoisuudet kasvattavat niin sanottua johtolukua ja käytännössä se vaikuttaa kasvin juurien kykyyn ottaa ravinteita maasta. Karrikoidusti ja kovasti yksinkertaistaen asian voi esittää niin, että jos on kovin vahva maa (=liikaa ravinteita), kasvin juuresta menee virtaukset väärään suuntaan. Kylvömullan voi laittaa pinnalle, sellaiselle paksuudelle että siemenen alapuolelle tulee sitä pieni kerros. Alapuolelle voi laittaa jo valmiiksi kasvumultaa siten, että ensimmäiset heiveröiset juuret ovat kulkeneet ensin kylvömullan läpi ja saavuttavat sitten vihdoin kasvumullan, jossa on jo enemmän ravinteita.

Kasvatusalustat tarvitaan tietenkin myös, mihinkäs sitä muuten mullat laittaa. Voit fiilistellä ja hankkia hienoja astioita, mutta voit myös hyödyntää erilaisia ruokapakkauksia. Suurtalouskeittiöistä vapautuu hurjat määrät muovisia laatikoita, jotka ovat oivallisia kylvölaatikoiksi. Voit laittaa lecasoraa salaojitukseksi pohjalle tai porata valutusreiät liialle vedelle.








Valkoisesta muovista voit leikata nimikylttejä ja kirjoittaa veden pitävällä tussilla kylvökset. Vaikka miten luulee, että kyllä sitten muistan, mitä kylvin mihinkin, niin en ainakaan minä muista yhtään mitään puolen tunnin päästä.

Kommenteissa mainitut ammattialustat, jotka ostin kirpputorilta.

ruukku 3 cm * 3 cm, ja niitä on 12*12 kpl

ruukku 5 cm * 5 cm, ja niitä on 8*8 kpl

Viime vuodelta stryrox-laatikoissa kasvatusta alla, tätäkin menetelmää jatkan vielä tänä vuonna. Kuvissa pienimmissä taimissa värit ovat hassun hailakat, koska kausarissa auringon valo heijastui välillä ihan oudosti kuvissa, enkä lähde muokkaamaan kuvia ns. näteiksi.







Lannoitetta tarvitaan kasvukaudelle, sillä siemenen oma vararavinto on kulutettu hyvin nopeasti, eikä kylvömultakaan riitä pienen taimen tarvetta pidempään. On sinun oma valintasi, käytätkö nestemäistä lannoitetta, jota lorautat aina kastelun mukana, vai laitatko hitaastiliukenevia orgaanisia lannoitteita. Itse käytän enimmäkseen omaa kompostimultaa, mutta nykyään se ei riitä enää kaikkeen, vaan olen ottanut käyttöön luomukelpoiset orgaaniset kanankakkapohjaiset lannoitteet.

Kasteluvesi ja -kannu pitää olla helposti käden ulottuvilla, ei liian painavia kannettavaksi, mutta ei myöskään niin pieniä, että niitä pitää täyttää liian usein. Itse käytän 5 ja 10 litran kannuja ja niissä niitä suulakkeita, jolloin vesi ei tule yhtenä norona.


Tuiki välttämättömät, eli siemenet


Nyt on siis tarvikkeet kasassa. Mitä vielä puuttuu? No ne Siemenet!! Nyt tuleekin sitten tosi paljon erilaisia vaihtoehtoja. Jos on harrastanut jo kauemman aikaa puutarhailua, on voinut kerätä omia siemeniä edellisen vuoden sadosta. Uusi vasta-alkaja on riippuvainen muilta saatavista siemenistä ja kaupan tarjonnasta. On mukavaa kuulla, miten vanhoilla ihmisillä voi olla esimerkiksi oma tomaattikanta jo kymmeniltä vuosilta. Monissa puutarhaohjelmissa neuvotaan, että kaupan tomaateistakin voisi ottaa siemeniä. Siemenistä on myös monenlaisia ketjukirjeitä sosiaalisessa mediassa. Itse en ole niihin osallistunut, enkä osaa kertoa, miten ne toimivat. Jotenkin olen ymmärtänyt, että silloin ei voi toivoa, mitä siemeniä saa, vaan posti tuo aina yllätyksiä. Kaupasta ja netistä saa sitten kaikki loput siemenet. Kannattaa silti pitää mielessä vieraslajilistat, tullisäännökset ja  yleensäkin maatiaislajien merkitys. Yleensä on niin, että mitä samankaltaisemmasta ilmastosta siemen on peräisin verrattuna omaan puutarhaasi, sitä suurempi todennäköisyys on sen menestymiseen.


Olosuhteet sopiviksi


Nyt olemme tähän asti saaneet siemenet multaan, varautuneet kasvavaan ravinnetarpeeseen ja kosteuden ylläpitoon. Nämä eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä, jotta taimi menestyy. Sopiva lämpötila ja riittävä valaistus ovat todella tärkeitä asioita menestymisen kannalta. Eri kasvit pitävät erilaisista olosuhteita. Jotkut siemenet pitää kylmäkäsitellä, jotta siemen ymmärtää aloittaa itämisen. Jotkut vaativat vaan vähän viileää ilmaa ja jotkut lämmitettyä maata. Mikäli siemenellä on jotain erityistarpeita, ne on kirjoitettu siemenpussiin.

Itämisen jälkeen liian lämpimät olosuhteet tuottavat hinteliä taimia. Jos tähän vielä yhdistyy valon puute, niin taimesi näyttävät aivan erilaisilta, kuin mitä haluaisit. Yleensä keväällä valoa on riittävästi, mutta lämpöä on liikaa. Oma ratkaisuni tähän on kausari, jonka lämmitän hevoskalla (linkki lämmityskirjoitukseen). Näin saan laitettua esikasvatuslaatikot monta viikkoa aikaisemmin "ulos". Ilma on viileämpi kuin sisällä, kosteus on korkeampi ja valoa tulee hurjan paljon. Taimet kasvavat vahvoiksi.


Kylvökset, miten tiheään?


Ensimmäisessä kappaleessa jo kerroin, että käytän laatikoita kylvöksiin. Monet vuodet kokeilin monenlaisia pikkuruukkuja. Laitoin pari siementä per ruukku ja kaikki pöydät täyttyivät pikkuruukuista. Itäminen oli epätasaista ja lopulta oli paljon ihan tyhjiä ruukkuja pitkin pöytiä. Nykyään joko hajakylvän tai laitan laatikkoon sopivin välimatkoin, mutta en käytä enää niin paljon pikkuruukkuja kuin vasta koulimisvaiheessa. Tänä vuonna pääsen kokeilemaan samanalaisilla kylvölaatikoilla, joihin olen päässyt tutustumaan Saaren luomuosuuskunnan tilalla. Satakunnan puutarhaseuran peräkontti-kirppiksellä oli näitä myynnissä viime kesänä ja kärppänä tein kaupat.


Kannattaako touhu oikeasti?


Kysymys on pitkälti siitä, mitä vaihtoehtoja on edellä valinnut. Kalliit tarvikkeet voivat merkitä sitä, että olisi ollut halvempaa ostaa taimet valmiina. Mikäli on käyttänyt edullisia vaihtoehtoja, kasvatusalustoina olemassa olevia purkkeja ja purnukoita, hankkinut maltillisesti siemeniä siten, ettei jää ylimääräistä, tulee omista taimista helposti edullisempia kuin ostotaimista.

Kasvatusolosuhteet voivat olla kuitenkin kotona sen verran huonot, että taimet eivät ole kovin elinvoimaisia, mikä taas omalta osaltaan huonontaa satomahdollisuuksia. Onneksi niistä hintelistäkin taimista voi lopulta kehittyä ihan hyviä ja satoa tulee riittävästi.


Onko esikasvatus edes hauskaa?


On se, ehdottomasti! Pienten taimien kasvamisen seuranta on todella antoisaa ja siksi siihen ryhtyy kerta toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen.


Kannustan siis Sinuakin kokeilemaan! Vaikkapa vain yhdellä lajilla, basilikalla tai jollain muulla sinulle mieluisalla yrtillä tai kasviksella.



Käy katsomassa mitä muut ovat kirjoittaneet maaliskuun jaksossa Suuntana omavaraisuus -kirjoitussarjassa:


Kasvuvyöhyke 1


Omavarainen https://www.omavarainen.fi/l/helmikuu2020/


Kasvuvyöhyke 3