19.2.2024

Bataatti paheni

 Joskus (=aika usein) netistä löytynyt ohje on ihan väärä


Monessa muussa asiassa osaan olla varpaisillani ja tarkistaa ja varmistaa ohjetta monesta eri paikasta, mutta tällä kertaa en tarkistellut. Olisi kannattanut. Onneksi tämä on vain harrastus ja kyse yhdestä bataatista, niin ei aiheuta mitään sen suurempaa harmia.


Ohje neuvoi laittamaan bataatin kylmäkäsittelyyn ja siksi laitoin sen jääkaappiin kosteaan perliittiin. Bataatti oli pehmentynyt ja vetelä, kun otin sen pois. Silloin jo mietin, että taisi mennä jotain pieleen. Kuitenkin päätin jatkaa kokeilua ja laitoin bataatin multaan. Ei siitä mitään hyvää seurannut, vaan muutamassa päivässä bataattiin oli ilmestynyt hometta. Siispä joutaa kompostiin multineen päivineen.

Olisihan (ehkä) se pitänyt ihan maalaisjärjelläkin ymmärtää, että koska on kyse trooppisesta kasvista, ei kovin kylmää siedä. Nyt kun tämän luin Leena Luodon neuvomana hänen @Puutarhan parhaaksi Facebook-ryhmästä, niin loogiseltahan se kuulostaa. Jälkiviisaus on aina helppoa.

No, minä nyt kuitenkin virheeni tein ja pitää aloittaa uudelleen. Välttämättä satoa ei ehdi tulla, mutta lukemani perusteella bataatin voi ottaa sitten vaikka ihan vaan viherkasviksi tai pitää maanpeittokasvina. Samapa tuo, uusien asioiden kokeilu on tässä motiivina ja innostajana.




15.2.2024

Nestemäisen lannoitteen helppo mittaustapa

 Ohjeen mukaan 1 ml litraan vettä eli kymmenen tippaa


Eli siis miten? Tippoja tulee pullosta niin nopeasti, etten ehdi mitenkään laskea niitä, ja toisaalta ei aina ole tuota litraa vettä. Kasvatan kaupan yrttejä ja salaatteja keväällä sisällä valon alla ja niiden kasvua joudutan nestemäisellä lannoitteella. Puutarhassani ja viherkasveillani käytän omaa kompostimultaa ja tukena tarvittaessa kanankakkarakeita. Rakeet eivät toimi kovin hyvin keittiössä yrteille... jonkin verran nimittäin saattaa tulla tuoksuja.

Siivoilin keittiön kaappia ja löysin vanhan lääkeruiskun. Uusi ruisku tulee aina tarvittaessa lääkkeen mukana, joten näitä vanhoja ei yleensä tarvi enää. Laitan niitä silti aina säilöön, niin sanotusti vastaisen varalle. Nyt tulin ajatelleeksi, että sehän on oiva väline nestemäisiin lannoitteisiin. Ehkä ajatustani herätti taannoin katsomani Tanskalaisen maajussin jakso, jossa hän leikkasi tällaisen ruiskun ja mittasi betonilaatan seokseen tulevan pigmentin määrän tarkasti. Hassua, miten joku asia voi jäädä alitajuntaan ja sitten putkahtaa esille aivan toisessa yhteydessä.



Lääkeruiskun täyttäminen käy kätevästi ja tein siitä pienen videon. Riippuen annosteluun tarvittavasta määrästä kannattaa valita sopivalla mitta-asteikolla oleva ruisku. Siitä on myös helppo tiputtaa ihan pikkiriikkisen vähän salaatille ja yrteille.



Tämä on kaupan salaatti, joka on kertaalleen syöty. Nyt sisällä kasvaa toinen sato ja keväällä sitten mullassa puutarhassa kolmas sato, varhaisemmin, kuin siemenestä kylvetyt. Kasvatan näitä aina keväisin muutaman, jotta saamme omaa satoa aikaisin. Tavanomaisesti laitan kasvihuoneen lämpenemään hevoskalla maaliskuussa ja silloin saan myös nämä jälkikasvatukset sinne lämpimään, pois sisältä. Joinakin vuosina maaliskuussa on vielä niin paljon pakkasia, että lämmitys käynnistyy vasta huhtikuussa, eli vähän aikataulut vaihtelevat eri vuosina.

Viime keväänä kirjoitin tästä jälkikasvatuksesta näin.



Tämäkin on alun perin sisälle ostettu timjami, joka jatkoi elämäänsä puutarhassa ja lopulta myös talvehtii siellä, harsolla suojattuna toki, viinirypäleen kanssa samassa penkissä. Timjamin voi muuten pakastaa talven käyttöä varten kätevästi. Leikkaat vain varret, laitat pussiin ja ripottelet varsista irtoavat lehdet ruokaan. Maku on todella vivahteikas, aivan eri, kuin talven kasvihuonekasvatetut kauppayrtit.

Pohdin lehtilannoitusta, kun kylvetyt latva-artisokat oli koulittava. Tiedustelin Leena Luodon @Puutarhan parhaaksi Facebook-ryhmässä, pitääkö ostaa erikseen lehtilannoitteeksi myytävää nestemäistä lannoitetta, jotta voisi suihkuttaa lehdille. Ei tarvitse, sain vastaukseksi. Annostus pitää kuitenkin puolittaa pienille taimille. Jos et vielä ole kyseisen ryhmän jäsen, niin suosittelen liittymistä, sillä siellä vastaukset eivät perustu "musta tuntuu" tai mummokin jo teki näin -tietoihin. Maailma ja säännökset muuttuvat ja siksi kaikkea vanhaa perinnetietoa ei kannata noudattaa kritiikittä. Lannoitusannostelun puolittaminenkin on helppo tehdä tuolla ruiskulla, koska asteikko on niin pienille määrille tehty.













11.2.2024

Miten käy marjasinikuusamoiden?

 Lumikuorma painaa todella pahasti pensaita

Aiemmin kerroin jo, että pensasmustikat ovat hätää kärsimässä lumen kanssa. Marjasinikuusamat ovat nyt vielä pahemmassa jamassa. Suojasää lisäsi lumen painoa niin hurjasti, että pensaat lyyhistyivät  totaalisesti. Jälkeen tullut pakkanen on tehnyt peitteestä kivikovaa. Linturyhmässä Fb:ssa on ollut tietoa, että esimerkiksi pöllöt kärsivät tästä samasta syystä nälästä. Jyrsijät ovat kovan hangen alla, eivätkä nouse jään päälle, josta pöllöt voisivat ne saalistaa.



Ei näistä edes tunnista, että on kesällä ollut ihan oikea pensas. Satoakin tuli mukavasti. Nähtäväksi jää, miten paljon oksia on mennyt poikki lumen takia. Marjasinikuusaman kukat ovat meidän pihassa varsinkin kimalaisten suosiossa. Vaikka satoa on kiva saada, niin eniten olen näiden osalta murheissani, jos kukinta kärsii.

Nyt ollaan vasta helmikuussa, joten lunta tulee varmaan paljon lisää. Vahingoilta tuskin voi enää välttyä.


Marjasinikuusaman marjat ovat, ainakin meillä, hyvin piilossa lehtien alla. Kuvaan tulee aina vain muutama, vaikka niitä olisikin paljon. Marjan pitää antaa kypsyä ihan kypsäksi asti, muuten maku ei ole kummoinenkaan. Makeus kehittyy vasta ihan lopussa.

Meillä oli pensaita alun perin kolme, mutta tila loppui kesken ja kaivoin keskimmäisen ylös. Se piti vielä mökille, mutta kyseinen pensas on tehnyt todellisen katoamistempun. Kukaan ei muista, vietiinkö se lopultakaan koskaan mökille asti ja jos vietiin, mihin se istutettiin. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, niin todellakaan sitä ei löydy mistään. Oman logiikkani perusteella olisin istuttanut sen metsän reunaan, mutta eipä ole löytynyt, vaikka koko tontin olen kiertänyt. 



7.2.2024

Haastava talvi mustikoille

 Miten käy pensaille?

Pensasmustikoille näyttää olevan vaikea tällainen talvi, jossa lunta tulee runsaasti ja sää vaihtelee pakkasesta suojaan. Paksu lumipeite painaa suojasäällä niin paljon, että hennot varret eivät kestä painoa. Meillä on pihassa runsaasti pensasmustikkaa, koska nämä nykyiset lajikkeet tuottavat herkullisen makuisia marjoja ja eri lajikkeiden sato kypsyy kivasti eri aikaan, jolloin satokausi on tosi pitkä. Pensasmustikka kukkii myös melko aikaisin keväällä, mikä on mielestäni hyönteisille hyvä juttu.




Ensimmäiset pensaat istutin isoon kuoppaan, jonka täytin kalkitsemattomalla turpeella. Pensaat juroivat pitkän aikaa, eikä satoakaan oikein tullut. Sittemmin ymmärsin, että naapurin kuusi estää sateen pääsemisen maahan. Nykyään tyhjennän vieressä olevan leikkimökin sadevesitynnyrin lapon avulla mustikoille ja kasvu on virkistynyt ja satoakin tulee kivasti. Myöhemmin en enää tehnyt perustuksia samalla tavalla, vaan seuraavaksi kokeilin kaivaa kuopan, johon pohjalle laitoin soraa salaojaksi, sillä maa on savipitoista ja vettyi kylläiseksi tosi helposti. Nykyään maan rakenne on niin hyvä monivuotisen katekäytön ja lierojen vaikutuksesta, että maa pysyy kosteana, mutta ei vety, vaan läpäisee riittävästi, suurimmankin kaatosateen. Hyväkuntoiseen maahan, myöhemmin laitetut pensaat, ovat saaneet enää normaalin kuopan ja katteet. Hyvin ovat lähteneet kasvuun ja satoa on alkanut tulla heti alusta asti. Maaperän kunto on siis tosi tärkeää!

Vanhimmat varret ovat puutuneet jo riittävästi ja pystyvät vastustamaan lumen painoa. Uudemmat oksat ovat liian hentoja ja ovat täysin lumen painamina maassa. Vielä ei pysty tarkistamaan, onko oksia katkennut. Toivottavasti ei, sillä se merkitsisi huonompaa satoa.

Nurinkurisesti, uusimmat pensaat, joissa ei vielä ole monia haaroja, ovat selvinneet ainakin toistaiseksi paremmin. Yleensähän vanhemmat ovat paremmin sopeutuneet ja selviävät koettelemuksista helpommin.



Kevättä odotellaan.



4.2.2024

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #2 Vuosi 2024

 Omavaraisuus voi olla ihan pientäkin

Joissakin erikoisvihanneksissa on usein hinta aika korkea ja tarve vähäistä. Niissä omavaraisuus eli itse kasvattaminen voi olla erittäin palkitsevaa. Meillä omavaraisuus oli ensin valkosipuleissa ja tavallisissa sipuleissa. Myöhemmin tuli maissi. Jossain vaiheessa oli joulun laatikoiden juurekset täysin omia. Latva-artisokkaa olen yrittänyt pari kertaa, mutta sadon hyödyntäminen on jäänyt. Tänä vuonna se on uudessa kokeilussa. Eri vuosina vaihtelee, mistä riittää omavaraisuuteen asti. Joskus sato onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Sellaista puutarhanhoito on, ammattilaisillakin.


Omavaraisuus voi tarkoittaa tavoitetta säästää rahallisesti, mutta meillä suurin motivaatio on itse kasvatetun sadon maussa. Toki se itse kasvattaminenkin on kivaa, emmehän me muuten harrastaisi puutarhanhoitoa. Puhun me-muodossa, sillä minulla on varsinainen vaki-apupuutarhuri ja muita tilapäisiä apureita. Monet työt sujuvat nopeasti ja helposti, kun on vähän apukäsiä. Hakesäkin liikuttelu, kompostimassan tyhjennys, kylvöt, harvennukset jne. ovat yhdessä paljon kivempia kuin yksin.

Osallistuin taas tänä vuonna vegaanihaasteeseen, vaikka olenkin sekaani, eli syön myös lihaa. Vegaanihaasteessa tulee valtavasti uusia reseptejä ja vinkkejä, joilla lihaa voi korvata. Yritän saada lihan käyttöä nimittäin vähemmäksi ja siksi olen kasvattanut papujakin jo monena vuonna. Pavut ovat myös helppo tapa lisätä omavaraisuutta ja saada taloudellista säästöä. Papujen kuivaaminen on ehkä kätevin tapa säilöä niitä. Kuivina ne vievät vain vähän tilaa ja säilyminen on pitkää. Vegaanihaasteen innoittamana kaivoin papupussukan ja tein pienen ruuan. Kourallinen papuja muuttuu liotuksessa kahdeksi desiksi ja siitä saa juuri sopivan pienen ruuan. Sekaan voi laittaa mitä tahansa. Kun lapset olivat pieniä, lisäsin papuja jauhelihakastikkeeseen. Hyvin maistuivat. Vegaanihaasteessa toivoisin saavani enemmän vinkkejä myös sadon säilöntään. Haluaisin osata paremmin hapattaa, muutakin kuin kaalia. Umpioiminenkin olisi hyvä osata. Siihen perehdyn paremmin kyllä tänä keväänä.

Jos haluaa nopeasti ruokaa liotetuista, voi laittaa sekaan jonkin valmiskastikkeen, joita on hurja määrä tarjolla kaupoissa. Tällä kerralla laitoin paseerattuja tomaatteja, joissa oli hieman tulinen chilikastike mukana. Helppoa ja maukasta.


Joululaatikkojen omista jämäjuureksista ja pakkasen sulatuksessa vastaan tulleista pakasteista tein maukkaan juuressosekeiton. Tykkään täyteläisestä pähkinäisestä mausta, joka soseeseen tulee, kun juurekset paahtaa uunissa ennen keittämistä. Keittoaika myös lyhenee, kun juurekset ovat jo osittain kypsyneet uunissa. Juuressosekeittoja on tosi helppo tehdä oman puutarhan sadosta. Edullista talviruokaa, vaikka ihan omavaraisuutta ei saavuttaisikaan niiden osalta. Erikoisjuureksia, kuten kaurajuurta ja palsternakkaa olen säilönyt pieniksi kuutioiksi pilkottuna pakkasessa. Omavaraisuuden saavuttaa näissä helposti.


Omissa kasvatuksissa toisaalta on hauskaa kylvää itse, mutta toisaalta joissakin on ihan hyvä vaihtoehto hankkia valmiit taimet. Jos haluaa esimerkiksi eri tomaattilajikkeita, voi olla hankala löytää siemeniä. Toisaalta, silloin myös kertyy helposti paljon käyttämättömiä siemeniä, sillä yhtä lajiketta ei voi laittaa kuitenkaan vallan monta. Olisi hyvä, jos voisi vaihdella siemeniä paikallisesti. Laitoin palsta-alueen, jossa aiemmin viljelin, Facebook-ryhmään uuden keskustelun juuri tämän vuoksi. Siementen ja taimien vaihto. Esikasvatettuja taimiakin tulee yleensä enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.


Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/tavoitteena-taloudellinen-riippumattomuus?

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/mita-omavaraisuustavoite-on-opettanut-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-nikseja-ja-kuulumisia

Apilan kukka https://apilankukka.fi/umpiointi/

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/02/mita-loytyy.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/02/toimiva-komposti-varmistaa-sadon.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-helmikuu.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-2/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18117

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/02/helmikuun-yhteispostaus.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-2-niksit.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelon-kiintopisteet

Purolan kyläkoulu https://purolankylakoulu1933.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-omavaraisuus-blogeissa.html

Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/02/vinkkeja-omavaraisempaan-elamaan.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-niksi-omavarisuuteen

Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisempaa-elamaa/

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/omavaraisempi-elama-riippumattomuus-ja-vapaus

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/02/04/helmikuu-2024-pienet-teot/


29.1.2024

Kaipaan, odotan, haluan unohtaa

Kesän muistoja

 Kaipaan

  • kevään vihreyttä
  • aamujen tuoksua
  • pesivien lintujen laulua

  Haluan unohtaa

  • menetetyn sadon
  • murtuneen häntäluun
  • rikkoutuneen kasvihuoneen

  Odotan

  • kylvöjen aloittamista
  • ensimmäisiä retiisejä
  • leppäkerttuja


Talvi on näyttänyt monia puoliaan. On ollut kovia pakkasia ja muutaman päivän päästä plussakelejä. Lintulaudalla on vieraillut monia lintuja ja luonnon armottomuus on kohdannut ilmeisesti alueen fasaaneja, sillä niiden määrä on romahtanut talven aikana.

Mitä sinä kaipaat, haluat unohtaa tai odotat?


25.1.2024

Suunnitelmasta on helppo poiketa

 Latva-artisokka kylvetty

Kotitarpeiluun tehdyt suunnitelmat ovat siitä kivoja, että niistä saa poiketa, jos itse niin päättää. Tein hyvin maltilliset kylvösuunnitelmat, jotta ei tule mitään stressiä asiasta. Suunnitelmia voi aina muuttaa, jos tuntuukin siltä, että jaksaa tehdä enemmän tai haluaakin kokeilla jotain uutta.

Olen kasvattanut latva-artisokkia aiemminkin ja saanut ne jopa talvehtimaan. Sadon hyötykäyttö jäi erinäisten epäonnisten sattumusten vuoksi huonoksi. Kasvit ovat todella isoja ja vievät paljon tilaa, joten jätin ne sen vuoksi välillä pois kasvatuksesta. En halunnut käyttää tilaa satoon, jota ei sitten hyödynnetäkään. Nyt yritän kerran vielä. Pidän latva-artisokasta esimerkiksi pizzan päällä ja yritän säilöä sadon siihen tarkoitukseen, ellei tule käytetyksi tuoreeltaan.



Yleensä ei ole jaksanut laittaa muistiinpanoihin lajikkeiden nimiä talteen. Nyt päätin korjata senkin tilanteen ja otan kuvan siemenpussin kanssa. Siinähän se tulee sitten samalla dokumentoitua myöhempää käyttöä varten.

Nyt on siis kylvö tehty ja odottelen itämistä, joka voi kestää 1-2 viikkoa. Siemenet on toki peitetty kuvaamisen jälkeen, kuvaan halusin samalla tallentaa siemenien määrän. Kaksi kärpästä siis samalla iskulla, eli lajike ja siementen määrä. 

Itämiseen meni lopulta vain viikko ja nyt niiden kasvua autetaan kasvivalolla, joka onnistuneesti kasvatti viime keväänä myös lehtisalaatit.








21.1.2024

Hyvin pöhisee

 Kompostointikierron aika

Multaa tulossa kevään kasvimaille. Talven aikana tuotettu kompostimulta pääsee keväällä kylvösten taimettumisen jälkeen katteeksi. Maan mikrobitoiminta moninkertaistuu ja kasvien kasvuolosuhteet paranevat. Lierotkin saavat herkkuhetken talven jäljiltä.



Kahdella lämpökompostorilla on kätevä hoitaa kompostointi. Toinen on täyttöä varten ja toinen jatkokäsittelyä. Aiemmin näytin, miten täyttökompostiin saa lämmöt päälle, vaikka käyttäisikin jäätyneitä biojätteitä. Nyt tuli aika tehdä kompostin kääntö eli massan siirto täyttökompostorista jatkokäsittelyyn.

Olin jo aiemmin tyhjentänyt jatkokäsittelykompostorin, eli muhituskompostorin kuten sitä kutsun koulutuksissani, joten en tarvinnut sitä tyhjentää tällä kertaa. Kääntö hiljentää hetkellisesti lämmön, laski nyt 30 asteeseen, mutta toiminta tehostuu käännöstä ja lämpö nousee sen jälkeen hygienisoinnin tasolle, eli yli 60 asteeseen, uudelleen. Normaalisti, kun en laita yhdellä kerralla noin suurta määrää jäätynyttä bioa, on myös täyttökompostorissani yli 60 astetta. Nyt lämpö ei ehtinyt vielä nousta niin paljon, kun piti tyhjentää, jotta saan mahtumaan bioja lisää. Tuo jäätyneiden kerääminen teki vähän mutkan normaaliin kiertoon. Eipä tuo haittaa mitään. Muuta sekoitustahan en tee komposteissani. Tämä kääntö on ainoa.

Kompostointi onkin melkein ainoita "puutarhatöitä", joita voi tällä hetkellä tehdä. Ensimmäiset kylvöt odottavat itämistään, niistä kerron toisessa postauksessa hetken kuluttua.


17.1.2024

Märän biojätteen käsittely helpoksi keittiössä

  Pelletit kätevä apu

Harmitteletko, että jäi nestemäistä kastiketta tai keittoa, mutta et tiedä, mitä sille voisi tai kuuluisi tehdä? Viemäriin jätevesilaitoksen käsiteltäväksi on turha laittaa mitään ylimääräistä. Eikä mahdollisten viemäriongelmien välttäminen varsinkaan ole mikään vähäpätöinen syy myöskään. Kovat, eläinperäiset rasvat, ovat nestemäisiä lämpiminä, mutta kovettuvat jäähtyessään, kuten esimerkiksi kinkkurasva jouluna, ja aiheuttavat tukoksen viemäriin. Sen sijaan, että heittäisit kovettuneena sen sekajätteeseen, voit kompostoida sen itse helposti. Nestemäisetkään eivät sovi sekajätteeseen, mutta kompostiin kylläkin.

Ratkaisu löytyy pelleteistä, joiden imukyky on aivan valtaisa. Nesteen määrästä riippuen, kourallinen tai kaksi, riittää nesteen hallintaan.



Puu- ja olkipellettejä myydään eläinsuojakuivikkeiksi ja polttoon. On ihan sama, kumpia käytät. Valintaan vaikuttavat varmastikin hinta, pakkauskoko ja saatavuus lähelläsi olevissa kaupoissa. Itse olen käyttänyt niin poltto- kuin kuivikepellettejä, sekä puusta että oljesta tehtyjä. Kaikki toimivat aivan yhtä hyvin.

Säilytän pellettejä pienessä kipassa kompostikaapissa ja tarvittaessa laitan nesteeseen imeytymään. Alla olevassa kuvassa näkyy lihapullista jääneen kastikkeen imeyttäminen. Nyt massa ei ole enää liian märkää ja kuivikkeet turpoavat ilmavaksi massaksi, joka omalta osaltaan myös edistää kompostin toimintaa.



Samoja pellettejä voi myös yhdistää itse tehtyyn hakkeeseen, jos hake on kovin isojakoista, eli huonosti nestettä imevää. Yhdistelmä, jossa on pellettejä ja tuota isojakeista haketta, on loistava talven kompostoinnissa.

12.1.2024

Kuumeneeko komposti jäätyneistä biojätteistä talvella?

 Talvellakin komposti kuumenee


Täytin jälleen kompostini jäätyneillä biopusseilla. Massat olivat kivikovia möykkyjä, joita ei pystynyt rikkomaan pienemmiksi. Välit täytin hakkeella. Talvella tämä on usein tilanne, sillä kompostoin myös kahden naapurin biojätteet. Tyhjennän keräystynnyrit yhdellä kerralla, jotta saan paljon massaa per täyttökerta. Kokemus on opettanut, että tällä tavalla myös jäinen massa käynnistyy, sillä kompostorissa on aina myös sulaa materiaalia alapuolella ja mikrobisto aktiivisessa toiminnassa. Kun massa sulaa ja alkaa kompostoitua, mataloituu säiliö puoliväliin vähintään. Käytössäni on kaksi 270 litran kompostoria, jotka riittävät hyvin ympärivuotiseen kompostointiin kolmelle kotitaloudelle, yhteensä 5 aikuista ja 2 lasta. 

Moni tuskastelee usein, että talvella kompostori jäätyy. Syynä lienee useimmiten juuri biojätteen liian vähäinen määrä, jotta mikrobeilla olisi riittävästi hajotettavaa ja toiminnasta tulisi niin laajaa, että kompostori kuumenee. Otin nyt kuvasarjan massan kuumenemisesta.


Tässä on lähtötilanne 17.12., jossa täytin säiliön ääriään myöten täyteen jäisellä materiaalilla. Eikun siis vain luukku kiinni ja odottelemaan pöhisemisen alkamista.

Komposti oli ennen tätä täyttöä puolillaan sulaa massaa, jonka lämpö ei ollut enää kovinkaan korkea parissa kymmenessä asteessa, sillä se oli jo aikansa kompostoitunut.

Massan sulaminen kesti aikansa, sillä jäätyneitä bioja oli reilusti. Lämpö alkoi nousta pikku hiljaa ja kuvat aloitin noin viikko sitten eli 5.11.

Tässä lämmön nousu 5.-11.1. eli 40 asteeseen oli jo ehtinyt nousta välillä 17.12. - 5.1. ja sen jälkeen nousu näkyy kuvista 50 asteeseen. Tämä kaikille kannustukseksi ja rohkaisuksi, talvella kyllä kompostit toimivat moitteetta, myös itsetehdyt, kunhan eristeet ja ilman saanti on kunnossa.







Onko sinulla kompostin kanssa ongelmia? Laita kysymys kommenttikenttään, niin katsotaan, josko saisimme lämmöt nousemaan.

Mukavaa kevään odotusta sinulle.


Löysin arkistostani tällaisen vanhemman kirjoitukseni samasta aiheesta. Kurkkaapa tätä testiä.



 


7.1.2024

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #1 Vuosi 2024

Haaveet ja toiveet

Vuosi vaihtui ja huippupakkaset ovat hiljentäneet puutarhan lintulaudalta paljon asiakaskäyntejä. Ilokseni olen saanut kuitenkin nauttia niin punatulkkujen, sini- ja talitiaisen vierailuista ja suurimman ilon ovat tuoneet tavallisen varpusen kyläilyt.

Tavallinen varpunen eli harmaavarpunen on jäänyt paljolti  moniruokaisena pikkuvarpusen jalkoihin. No miten tämä liittyy vuoden 2024 puutarhailuun? Siten, että linnut ja monimuotoisuus ovat tärkeässä osassa puutarhaamme myös alkaneena puutarhakautena. Koin palkinnoksi aiemmasta työstä äänimaailman, jonka sain taltioitua videolle. Tätä haluan tukea ja lisätä: vaarantuneiden lajien huomioimista, luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntäen puutarhassani. Mukava on tietenkin saada siinä samalla satoa ja maistuvia herkkuja ruokapöytään. Meillä on tontillamme runsaasti linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja, ja lisää on tulossa.

#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Olen ollut  mukana sarjassa vaihtelevasti jaksamisen mukaan ja toivottavasti vuosi 2024 on hyvä tältä osin. Kirjoituksen lopussa on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.



Olemme 4-henkinen perhe kasvuvyöhykkeellä 2. Asumme kaupunkitaajamassa ja käytössämme on tällä hetkellä vain oma pihamme, tontti on 30*30 m ja siinä on asuintalo ja autotalli, eli tilaa ei ole vallan paljon. Tämä tuo tiettyjä rajoituksia kasvatettaviin määriin ja ensi kesänä rajoitammekin aika tavalla aiemmasta tiettyjä kasvatuksia. Perunaa laitamme vain hyvin vähän, lähinnä kesäperunat. Viime kesänä laitoin perunoita liikaa ja muille jäi liian vähän kasvualaa. Kuvat ovat aiemmilta vuosilta ja osa on varmastikin sinulle tuttuja vanhoista kirjoituksista palsta-ajoiltani. Uusia kuvia tulee sitten taas, kun kevät alkaa.



Syksyllä lämmintä riitti pitkään ja laitoin poikani kanssa syyskylvönä monia juurikkaita ja tietenkin valkosipulit. Mustajuuri, juuriselleri, porkkana, tilli ja keltajuuri ovat nyt jo siis maassa kevättä varten valmiina. Yritän hyödyntää kevään kosteuden ja aikaistaa satoa keväällä harsottamalla kasvukset. Valkosipuleita olemme kasvattaneet jo lähes kymmenen vuotta ja niistä emme luovu enää koskaan, todennäköisesti. Itse kasvatetut valkosipulit ovat maistuvia, niistä puuttuu mielestämme tulisuus ja pistävyys, joita kaupan valkosipuleissa usein on. Olen myös huomannut, että omista valkosipuleista ei tule samalla tavalla migreeniä.


Uusi jätelainsäädäntö ei aiheuta meillä muutoksia, sillä olen kompostoinut kaikki tontin biojätteet jo 20 vuotta ja hyödyntänyt myös naapureiden biojätteet. Nyt yhteiskompostointi on rekisteröity kaupungillekin. Käytössämme on 540 l lämpökompostoritilavuutta. Se riittää ympärivuotisesti sekä keittiöbiojätteiden, että puutarhamateriaalin kompostoimiseen. Kompostointi on rakas harrastukseni ja siitä löytyy avuksesi paljon materiaalia blogistani. Lisää tulee aivan varmasti. Autan monia kompostoinnin onnistumisessa myös neuvonnalla. Suunnitelmissani on tehdä joitain verkkokursseja kevään aikana.


Mansikantaimia on ollut apumaassa jo liian monta vuotta ja ensi keväänä haluaisin ne vihdoin oikealle kasvupaikalleen, samoin vadelmariviä pitää saada lisää. Aiemmin viljelin 4 aaria vuokrapalstaa ja siellä vadelmaa oli 30 metriä, eli saimme satoa runsaasti talveksi pakkaseen, sekä maurin makeaa että keltaista. Nyt pihassa on vain vähän taimia herkuttelua varten. Herneitä pitää myös laittaa paljon, sillä itse kasvatetut ja pakastetut herneet ovat ehdottomasti listalla makunsa takia.



Pinaatti on myös kylvölistalla, sillä pinaattikeitto talven pakkasilla on yksi suurista herkuistamme. Maku on aivan toista kuin kaupan pakastepinaatista tehtynä.




Kasvihuoneeseen tulee kasvihuonekurkkua ja kirsikkatomaatteja. Emme todennäköisesti laita lainkaan tavallisia tomaatteja. Tapasin Sonja Lumpeen viime vuoden Puutarha- ja koti -messuilla Porissa ja ostin hänen tomaattikirjansa viime viikolla. Kirjan lopussa on paljon mielenkiintoisia reseptejä, joita varmasti kokeilen. Olen tyytyväinen ostokseeni, vaikka harmillisesti osa neuvoista on vanhentuneita, kuten esimerkiksi mäntysuovan käyttö ja jotkut muut torjunta-aineohjeet. Näinhän kirjallisissa materiaaleissa helposti käy.


Kasvimaalle laitetaan vähän rapeaa salaattia ja rucolaa leivänpäällisiksi.


Suunnitelmat ja toiveet ovat siis todella maltilliset, paitsi yksi. Haaveissa on uusi kausikasvihuone eli kausari. Nyt käytössäni on itse tehty vuodelta 2017 ja se on saanut suuria iskuja kahtena talvena kuusesta tippuneiden jääpaakkujen takia. Uusi on tosin vasta niin sanotusti piirustuslaudalla, mutta sitten kun se toteutuu, kaksinkertaistuu kasvihuoneen pinta-ala ja korkeutta tulee lisää, jotta kurkut ja tomaatit mahtuvat paremmin kasvamaan.



Muiden kirjoittajien linkit kasvuvyöhykkeittäin


Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken

Tillintilananna

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää 

Kohti laadukkaampaa elämää 

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Villa Varmo 

Rakkautta ja maanantimia

Majalevon pientila 

Harmaa torppa 

Myco2quota 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo