19.12.2020

Joillakin on sekä kaunista että tuottoisaa

 Avoimet puutarhat/Eura 2020


Onnekseni pääsin tänä vuonna osallistumaan avoimet puutarhat tapahtumaan Eurassa. Monena vuotena olen aikonut paikalle, mutta aikataulut eivät osuneet yksiin. Koronatilannekin oli sen verran rauhallinen, että tapahtuma voitiin pitää.

Puutarhureina toimivat Esa ja Anitta. Heidän puutarhassaan yhdistyvät taide, kukat ja hyötypuutarha.


Kesäpäivänä lammen rannalla vilvoittelee, ehkä Saimaalta läntisempään Suomeen lomalle saapunut hylje.




Perheemme rakastaa akilleijoja. Tällaiset kaksiväriset erikoisuudet ovat kertakaikkiaan upeita.




Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, eikä matkustaa maanääriin nähdäkseen banaaniruo'on kasvavan.




Puutarhavierailijaa ilahduttivat selkeät ja kattavat opasteet.




Hatuntekijän taidonnäyte. 




Monesti puhutaan nousuhumalasta, tätäkö se tarkoittaa? Ainakin tässä humala on vahvassa nousussa. 




Jos pelkää mennä yksikseen suolle sadonkorjuuseen, on aina mahdollisuus luoda suo kotiin, kuten Esa ja Anitta ovat tehneet. Eikä eksymistä tarvitse pelätä. 




Iltapäiväkahvihetken voi istua keinussa ja ihastella tasapainoista kukkaryhmää.




Ei kävijä kotiin pääse ilman uutuuksia. Hevoskastajantaimet ja kivikkokasveja muutti meidän puutarhaamme




Maissit ja kurpitsat kasvoivat valtavan rehevinä automatisoituine kastelujärjestelmineen. Puutarhavierailija kuunteli ja hämmästeli, miten hienot systeemit mahdollista rakentaa, kun on taitoa ja viitseliäisyyttä.




Pienten yksityiskohtien avulla löytää usein itselleenkin vinkkejä moniin ongelmakohtiin. Oivasti lukittu kohopenkin nurkkaus.



Joskus sanotaan, ettei sovi nostaa ketään tikunnokkaan. Tämä norsu lienee toista mieltä. Hymyhuulin kasvattaa kivikkokasvia.




Hieman jähmeä nuoripari seisoskeli puiden katveessa. Ehkä heitä vähän jännittää näin suuressa väkijoukossa, vaikka turvavälit pysyivät ja tilaa riitti ihan jokaiselle. Toivottavasti illan hämärissä vähän rentoutuvat.




Pölyttäjät viihtyvät tässä puutarhassa.





Olen vähän huono tunnistamaan lintulajeja, mutta tämä on selkeästi mestarikalastajasorsa.




Hämmästelen, kun moni sanoo, ettei halua olla pelkkänä seinäruusuna. Eipä tarvitse tämän ruusun paikkaansa ja ulkonäköään hävetä.




Joskus pitää katsoa vähän tarkemmin, jotta havaitsee ja osaa huomioida muita. Ei sovi istua tälle kannolle, ettei litistä tätä pientä taapertajaa.




Vaviskoon myyrät ja hiiret, täällä vartioin minä!




Veden solina rauhoittaa kävijän mieltä ja luo mikroilmastoja niin kasveille kuin eläimillekin. Kaikki kiittävät.




Kiitos Esa ja Anitta että saimme vierailla puutarhassanne! 






10.11.2020

Miten nyt käy valkosipulien?

Lämpimästä syksystä haasteita


Olen kasvattanut todella monta vuotta valkosipuleita, eikä milloinkaan ennen ole marraskuussa pitänyt surra itäneitä kynsiä. Mitenköhän talvehtiminen nyt onnistuu, kun osasta kynsiä on kasvanut jo ihan näkyvät alut?




Porkkanoita kylvin palstalle jo muutama viikko sitten, mitenköhän niiden siemenien kanssa käy? Toivottavasti eivät ole itäneet. Olen muutenkin vähän huolissani kylvöstä, sillä maa oli hieman liian märkää ja siemenien päälle tullut multa saattoi olla liian kokkareista. Olenkin päättänyt, että laitan keväällä joka tapauksessa lisää porkkanaa, jotta sadontuotto on varmempaa. Kyllä niille porkkanoille käyttöä löytyy, vaikka vähän enemmänkin kasvaisi.


Teetkö sinä syksyisin kylvöjä?

2.11.2020

Keväthommia taas eteenpäin

Kaikki mitkä voi tehdä jo nyt, kannattaa tehdä


Muistat ehkä, kun kerroin, että vanhat kohopenkit vaativat peruskorjausta ja tyhjentelin niitä alkusyksystä. Nyt viikonloppuna sain kunnostettua ne ja parannettua niiden toimivuutta lisäämällä vuorauksen kosteussuluksi. Pelkkä lauta läpäisee kosteutta sivuseinistä ja aiheuttaa turhaa vedenkulutusta. Nyt on sisäpuolella kasvihuonemuovi eristeenä.




Penkit saivat uudet mullat kasvihuoneen pohjasta. Kasvihuoneenhan tyhjennän joka syksy vanhasta mullasta ja keväällä laitan ensin paksun kerroksen hevoskaa palamaan ja lämmittämään kausaria, jotta taimikasvatus onnistuu aikaisin kylmistä ilmoista huolimatta.



Vähän vielä on kaivettavaa.....  Kuten näet alla olevasta kuvasta, keväällä tuotu hevosta on täysin palanut ja tuloksena on multaa, joka on käytössä ensi kasvukaudella yläkuvissa näkyvissä kohopenkeissä. Hämmästelen joka vuosi, miten paljon maata ikäänkuin katoaa. Kysehän on orgaanisen aineksen hajoamisesta, voi ikäänkuin ajatella, että kasvit ja mikrobit ovat syöneet maan. Onneksi ei tarvitse ostaa tätä multamäärää, 2,5 m3. Mullanvaihdolla toteutuu samalla viljelykierto. Kohopenkkien multa siirtyi kaalimaankasvimaalle, jossa on nyt valkosipulit, lähes 300 kynttä!




Kaivuutyöt eivät tunnu lainkaan raskailta, kun saa ihailla näitä. Kasvihuoneen pohjalta löytynyt melko kookas liero ja sarvikuonokkaan toukka, joka on muuten aivan ihastuttavan näköinen aikuisena. 



Miten sinä olet valmistautunut kevään kasvukauteen?



#sarvikuonokas. #liero, #kohopenkki, "kasvimaa




29.10.2020

Mitä fosfori on kasviravinteena?


Mistä fosforissa on oikeastaan kyse?




Fosfori on kasveille hyvin tärkeä ravinne, sillä se on heti typen jälkeen seuraavaksi eniten kasvien kasvua rajoittava tekijä. Siksi se on niin usein puheenaiheena maanviljelyksen yhteydessä. Korkeat sadot takaavat viljelijälle kannattavan toiminnan. 

Maaperään jäänyt fosfori pidättyy maahiukkasen pintaan. Syksyn sateet kuitenkin huuhtovat pintoihin pidättynyttä fosforia ja valumisvedet kuljettavat fosforin ojien ja jokien kautta lopulta järviin ja meriin. Tulvavedet kuljettavat myös maata peltojen pinnoilta ja maahiukkasiin pidättynyt fosfori päätyy väljempiin vesiin, mikä johtaa entisestään fosforin liukenemista.

Maalla typpi ohittaa ravinteissa fosforin, kun verrataan kasvun rajoitteita, mutta vedessä tilanne on toinen. Vesistöissä fosfori on aina minimitekijä ja siksi pelloilta huuhtoutuva ylijäämäfosfori aiheuttaa vesistöjen rehevöitymisen ja näkemäsi leväkasvustot, joita vähän virheellisesti sanotaan kukinnoiksi.

Leväpuuro vesistöistä lautaselle


Ei, älä pelästy. En suunnittele vegaanista ruokavaliota suoraan rantavesistä, vaan tarkoitan fosforin kiertokulun hallintaa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että fosfori pysyy pellolla ja lopulta tuottaa hyviä satotasoja viljelijälle. Sinä saat nauttia kotimaisista puuroista ja leivistä kirkkaiden rantavesien liplatellessa rantakivillä.

Vesistöjen, niin järvien kuin merienkin, hyvinvointi on monien tutkimushankkeiden tavoite. Hyvä niin, sillä Itämeri ja tuhannet järvet ovat, paitsi osa suomalaista identiteettiä, myös elintärkeitä luonnon biodiversiteetin ylläpidon ja kotimaisen ruuantuotannon kannalta.

Hankkeissa hyödynnetään maaperäkemian tutkimustuloksia, jotka kertovat, miten fosforin pidättyy maaperässä, mitkä olosuhteet vaikuttavat pidättymisen voimakkuuteen ja miten näihin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa.

Sinullakin on vaikutusmahdollisuus


Tuskin missään ongelmassa on vain yksi syyllinen. Ei siis ole mitenkään yllättävää, että maatalous ei ole yksinään vastuussa vesistöjen fosforikuormituksesta, teollisuus ja kaupungit ovat yhtälailla fosforipäästöjen aiheuttajia. Kotieläintilojen lanta ja yhdyskuntajätevesiliete ovat yhdessä niin fosforipitoisia, että niiden avulla voitaisiin lannoittaa kaikki Suomen pellot kasvukausittain. Ongelmina ovat kuitenkin esimerkiksi, että lanta ei ole maantieteellisesti tasaisesti jakautunut ja että jätevesilietteessä on myös haitta-aineita, kuten esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkejäämiä.

Kuitenkin jokainen meistä voi omalta osaltaan tehdä fiksuja valintoja. Pyykinpesussa kannattaa käyttää yksinomaan fosfaatittomia pesuaineita ja mökillä kannattaa varmistaa, että ulkohuussista ei pääse valumaan vesistöihin mitään. Biojätteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan kierrättää itse kompostoimalla, jolloin ravinteet hyödyntävät oman kasvi- tai kukkamaan kasvua leväpuuron sijaan.

Kompostoivan vessan multa olisi luonnollisesti myös fosforirikasta, mutta sen käytössä pitää muistaa hygieniarajoitukset tautiongelmien välttämiseksi. Omana haaveenani on kompostoivan vessan käyttöönotto myös kaupunkiasunnolla. Pienillä teoilla saa lisättyä maanviljelijän peltoon laittaman fosforilannoitteen kierrätystä ja vähennettyä vesistöihin valuvia päästöjä.

Fosfori facts

  • toiseksi eniten kasvua rajoittava kasviravinne
  • louhittava mineraali, jonka varantojen arvellaan riittävän 50-100 vuodeksi
  • maaperän pH vaikuttaa fosforiyhdisteiden rakenteeseen ja pidättymiseen maahiukkasiin
  • maassa valitsevissa olosuhteissa useimmiten fosfaatti -muodossa eli PO4-
  • maahiukkasiin pidättynyttä fosfori liukenee lisää, kun maan vesipitoisuus kasvaa normaaliin verrattuna.
  • mitä enemmän vettä, sitä enemmän liukenee fosforia
  • vuotuisen lantamäärän sisältämä fosfori riittäisi kasvukauden ajalle kasvien lannoitustarpeeksi
  • lanta ei jakaudu maantieteellisesti tasaisesti ja sen kuljettaminen ei ole taloudellisti kannattavaa pitkiä matkoja
  • yhdyskuntajätevesiliete sisältää niin paljon fosforia, että alueellisesta lantafosforista vajaaksi jäävä määrä saataisiin katettua vuosittain


26.10.2020

Tuleeko keväällä taas kiire kasvimaan putsaamisessa?

Kevätaurinko herättää muitakin kuin puutarhureita


Keväällä ensimmäiset auringonsäteet ovat jo riittäviä monille rikkakasveille ja pian kasvimaan pinta on iloisen vihreää. Maan mullassa on nimittäin aina miljoonien siemenien siemenpankki. Jotta tätä vihertymistä ei pääse keväällä tapahtumaan hallitsemattomasti, voit peittää koko kasvimaan haravoiduilla lehdillä tai ihan vaan jollain valoaläpäisemättömällä peitteellä nyt syksyllä.

Itse laitan heppaheinää, haravointijätettä ja mitä nyt ikinäkään on saatavilla kunakin vuonna maan pinnalle ja peitän. Kotipihassa suosin mattoja, mutta palstalle niitä ei riitä. Sen vuoksi käytän kestopeitettä.









Viikonloppuna kävimme pikapikaa levittämässä heinät ja peitteen suurimpaan osaan aluetta. Vähän jäi vielä hommia seuraavaan kertaan. Onneksi on nyt kuitenkin enimmät alat suojattuna, sillä peitteiden levityksen jälkeen yöllä tuli ensilumi maahan.




Keväällä voi sitten ottaa peitteitä auki sitä mukaan kuin ehtii laittaa kasvimaan kuntoon. Muu alue ei pääse kuivumaan, eivätkä rikkaruohot kasvamaan.

Ei tämä niin kaunista tietenkään ole, mutta käytännöllisyys ja helppous ohittavat näissä hommissa kauneuden.





22.10.2020

Miten perunoiden hehtaarisato lasketaan omasta perunamaasta?

Oletko miettinyt, että paljonko sinulla tulee satoa per hehtaari?





Joskus on hauska miettiä, että miten oman kasvimaan satomäärät suhteutuvat uutisissa oleviin hehtaarisatoihin ammattiviljelijöillä. Itselläni tämä on ollut mielessä lähinnä perunan ja härkäpavun osalta.


Tässä sinulle perunansadon muuntolaskuri.


Aukeava tiedosto näyttää tältä: 



Syötä harmaisiin kenttiin omat satotietosi ja kahdelle alariville muodostuu kokonaissatotiedot

1) ennuste kokonaissadostasi kiloissa
2) satosi muunnettuna kg/ha -määräksi.










18.10.2020

No nyt tulee valkosipulia

 Uusi valkosipulimaa


Vanha kasvimaa sai nyt antaa kaiken tilan valkosipuleillemme.

Yhteen riviin meni 20 kynttä ja rivejä tuli lopulta 8. Riittääköhän? Hmm...








Penkki sai jatkoa, kun tyhjentelin korjattavia kohopenkkejä ja löysin unohtuneita valkosipuleita, kynsiä tuli 100 kpl lisää, eli nyt on liki 300 valkosipulia tulossa.


16.10.2020

Miten tehdään helposti lavakauluspenkki?

 Lavakaulus, sanomalehtiä, kompostia ja multaa


1) valitse paikka, johon teet uuden kasvualustan

Tässä alussa on vain esimerkkinä lavakaulus aseteltuna.

2) aseta lavakaulus paikalleen




3) eristä nurmikko paksulla kerroksella sanomalehtia, käännä reunoihin myös tai upota maahan lapiolla lavakauluksen reunojen alitse



4) kastele sanomalehdet



5) laita pohjalle kompostia, vanhaa haketta tai mitä tahansa vastaavaa massaa. Tämän vaiheen olin tehnyt jo aiemmin iltahämärässä, eli olen tuon eristämisen tehnyt ennen kompostia, mutta silloin ei ollut valokuvaamiseen riittävästi valoa, joten siksi nuo edellisen alkukuvat ovat eri paikasta otettuna.




6) täytä mullalla. Itse käytän aina vanhaa multaa jostain toisesta paikasta siirrettynä, esimerkiksi kasvihuoneeni pohja on syksyllä aina siirtokunnossa. Tällä kerralla otin mullan toisesta kohopenkistä, joka peruskorjataan .





7) korota kerroksia, jos haluat kasvattaa syväjuurisia, kuten esimerkiksi porkkanaa tai pitää voida mullata, kuten perunaa. Tässä on lopulta kaksi lavakaulusta päällekkäin.





Nyt on kolme lavakauluspenkkiä valmiina ensi vuodeksi. Tänä kesänä olivat vasta nuo kaksi oikeanpuoleista käytössä. Oikeanpuolimmaisessa on kerättynä kurpitsoiden ja monien muiden naatit ja varret. Saavat muhia siinä rauhassa koko talven Lieroilla on kivat oltavat kasan alla.





Tässä tämä tyhjentynyt vanha penkki. Olen siirtänyt multaa pikkuhiljaa muualle ja nyt alkaa pohja olla oikealla tasolla ja pääsen purkamaan reunoja.


18.9.2020

Tehtävä 2: tarvikkeiden esille ottaminen valmiiksi.



Mitä kaikkea tarvitsen nyt?




Tarvikkeet ja niiden määrä riippuu paljon siitä, millaista kasvimaata olet perustamassa.

Perustatko nyt esimerkiksi:

1) avokasvimaan nurmikolle
2) avokasvimaan vanhaan, käytöstä poisjääneeseen kasvimaa-alueeseen
3) lavakaulus
4) kohopenkki
5) lämpöpenkki
6) joku muu; mikä?


Nyt ensimmäisessä vaiheessa käyn läpi menetelmän, jolla perustaminen on nopeaa, helppoa ja kevyttä, eli edellisen listan vaihtoehdon 3. Joissain tapauksissa kohdat 3 ja 4 tehdään ihan samalla tavalla, eli voit myös miettiä kohopenkki-vaihtoehtoa. Se vaatii enemmän rakentamista, jos se on lautarakenteinen. Jos se on vain kohouma maassa, niin sitten sen perustaminen on teoriassa samanlaista kuin kohdissa 1 ja 2, eli nyt käytettävä menetelmä toimii kaikissa vaihtoehdoissa soveltaen, 5-kohtaa lukuunottamatta.




Varaa itsellesi valmiiksi:

  1. pistolapio
  2. talikko, jos käytät omaa kompostimultaa
  3. multaa
  4. kottikärryt, jos et halua kantaa tarvikkeita
  5. sanomalehtiä
  6. kastelukannu/saavi ja vettä
  7. jokin valoaläpäisemätön materiaali, josta pääsee vesi läpi esim.
    1. vanha käytöstä poistettu räsymatto
    2. haravoitua lehtiä
    3. kompostimassaa, jonka ei tarvitse olla valmista, mutta jossa kompostointi on jo niin pitkällä, että tuhoeläimet eivät voi käyttää sitä ravinnokseen




15.9.2020

Tehtävä 1: Mieti: mitä haluat syödä ensi kesänä.

Mieti 3-4 vihannesta/juuresta, joita haluat kasvattaa.


Selvitä niiden vaatima tilantarve: monta taimea haluat kasvattaa? esim. montako lanttua haluat? Miten paljon haluat perunasatoa?


Tässä muutamia ajatuksenherättäjäkuvia omista sadoistani.













Mieti tulevalle uudelle kasvimaallesi sopiva paikka.


Näihin kysymyksiin tarvitset jonkun vastauksen itseäsi varten, jotta päästään "kaivamaan" se sinun kasvualustasi kuntoon ihan pian!



Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!