maanantai 28. tammikuuta 2019

Wintertime? Really an advantage for us, not a harm

There are many good points to be noticed in winter-time.




The winter-time is time for...


Planning time for spring sowing: while enjoying the preserved pastries of the previous growing season, you can think about how much and what to grow next year. Did you harvest something too much last year and the area should be used for something else next year? What do you would like to get more?


Enjoying the harvest of the previous growing season, remembering the fragrance of the summer.


Reading gardening books...


And especially preparing for the soil improvement of the vegetable garden ...


You can collect all the winter ashes and in the spring to help the country warm up with it, and improve the country's structure and nutrient levels. In the use of ash, particular attention must be paid to the fact that the burnt wood must be untreated and that no debris should have been used as a fire.



Winter-time compost is like "turboboosting" for microbial activity in the spring.



The frost of the winter helps to crush the soil by breaking large dumbling. The change is not permanent unless you take care of the soil's structure in the future. You can read more about maintaining the soil structure in the country's structural section. (unfortunately so far in Finnish only, but it can be translated by translate button)

lauantai 26. tammikuuta 2019

Talvi puutarhurin apuna

Talvessa on monta hyvää puolta puutarhurointia ajatellen. Se on...



Suunnitteluaikaa kevään kylvöihin: samalla kun nauttii edellisen kasvukauden säilöttyjä antimia, voi miettiä paljonko kannattaa ensi vuonna mitäkin kasvattaa. Onko jotain liikaa ja kasvualaa kannattaa vähentää? Mitä kaipailet enemmän?

Edellisen kasvukauden sadosta nauttimista kesän tuoksua muistellen.

Takkatulen lämmössä istumista ja puutarhakirjojen lukemista.

Ja varsinkin kasvimaan maanparannukseen valmistautumista...

Voit kerätä kaikki talven tuhkat ja keväällä edesauttaa maan lämpenemistä sen avulla sekä parantaa maan rakennetta ja ravinnetasoja. Tuhkan käytössä on erityisesti huomioitava, että poltetun puun pitää olla käsittelemätöntä, eikä sytykkeinä ole saanut käyttää roskia.

Talven kompostit ovat kuin turbobuustaus maan mikrobitoimintaan keväällä.

Talven routa kuohkeuttaa maata rikkomalla isoja tiivistyneitä savikokkareita. Muutos ei ole pysyvää, ellet huolehdi maan ominaisuuksista jatkossa. Mururakenteen ylläpidosta voi lukea lisää maan rakenne-osiosta.



maanantai 21. tammikuuta 2019

Hunajan maun ja suutuntuman salaisuus What drives the taste and mouthfeel of honey

Viime kesänä Shopshiresta (Wales) mukana tullut matkatuliainen, hunajakenno,  on nyt lopuillaan.

Maku on silkkinen, ei niin makea kuin mihin kotimaisissa hunajissa olen tottunut. Pitääkö lähteä reissuun uudelleen? (Nyt muistuikin mieleeni, että pitänyt muuten postata teille ihania puutarhajuttuja sieltä, laitanpa korvantaakse, jotta muistan tehdä sen.)

The real honeycomb from Shopshire in Wales is almost eaten now. I am wondering how to get a new one? Should I travel to Wales again? How about an apiary in my own garden? The taste and mouthfeel of this honey is silky, not too sweet and sticky. (btw. I will post some gardening tips from Wales later.)



Mistä ero johtuu? Vaikka ostaisi kotimaista juoksevaa hunajaa pullossa, sen koostumus ei ole sama kuin tästä suoraan mehiläisvahakennosta lusikoidussa hunajassa. Osaisiko joku kertoa, johtuuko ero jostain käsittelystä?

Ehkä jonain päivänä hoidan ihka omaa mehiläispesää. Se parantaisi oman palstani satoa ja muillekin palstalaisille olisi hyötyä siitä.

What drives the difference in taste and mouthfeel? If I compared the taste of this Wales honey with a Finnish liquid one, there is a huge difference in sweetness. Why?

Maybe, someday, I will have an own apiary in my garden. The bees would increase also the yields.

maanantai 14. tammikuuta 2019

Puutarhurointi palkitsee Gardening is rewarding

Joulukuussa Helsingin Sanomat kirjoittivat Tampereen yliopiston Veli-Matti Värrin huolesta, että kasvatamme lapsista materialisteja, jotka eivät muista toimia oikein, ilmastonmuutoksen vaatimalla tavalla.


Onneksi me puutarhasta hullaantuneet olemme ymmärtäneet jo kauan sitten, miten paljon luonto, kasvit, kasvattaminen, hyönteiset, linnut, piennisäkkäät ja monet muut tuttavuudet antavat iloa koko perheelle.


Värrin ajatuksista lainattua: Kasvatukseen liittyy aina jonkinlainen hyvän elämän ideaali, jota kasvattajat opettavat eteenpäin lapsille ja nuorille. Enää ihminen ei voi olla hyvän elämän keskipiste ja omistaja. Hyvän elämän ideaaliin täytyy mahtua myös luonto ja muut eliölajit.


In December, there were some news (in Helsingin Sanomat, our main newspaper in Finland) about the concern that we are parenting our children as materialists who do not remember to act properly, as required to prevent the climate change. 


Luckily, we who like the gardening, have a long time ago understood how much nature, plants, breeding, insects, birds, small mammals, and many other acquaintances give joy to the whole family, without a lots of material stuff. 


There is always some kind of ideal of good life in education, which parents teach to their children. No longer can man be the focal point and owner of a good life. Nature and other species must also fit into the ideal of a good life.


Värrin ajatuksia.

perjantai 11. tammikuuta 2019

Sienijuurista uutuuskirja

Sienijuuri on sienen ja kasvin juurien yhdistymä, jossa sieni saa kasvilta yhteyttämistuotteita ja kasvi saa sieneltä ravinteita, esimerkiksi fosforia. Todella merkityksellinen asia niin kasvin ravitsemuksen kuin monen muunkin kasvuun vaikuttavan osatekijän kannalta. 

Nyt on sienijuurista ilmestynyt uusi kirja. En ole itse vielä päässyt tutustumaan, mutta toinen tekijöistä, Timonen Sari yliopiston lehtori mikrobiologian osastolla, on suosikkiluennoitsijani Helsingin Yliopistossa Viikin kampuksella ja olen lukenut muita hänen kirjoittamiaan tekstejä. Ovat olleet poikkeuksetta selkokielisiä ja mukaansatempaavia, joten sen perusteella samaa on todennäköisesti odotettavissa tässäkin kirjassa.

Kirjassa varmasti kaikista sienijuuren vaikutuksista paljon uusinta tutkimustietoa. 

Ehdottomasti ostettavat kirjat-listallani nyt.

Rihman kiertämät, maaperän sienijuuret -tapahtuma, jos olet lähistöllä, laita kalenteriin....






maanantai 7. tammikuuta 2019

Lierotietoutta Some details about earthworms

Tiesitkö:

* 5 g painava liero kakkaa päivässä 3 g
* hehtaarilla madonkakkaa eli lieroskaa voi syntyä 75 tonnia vuodessa
* hehtaarilla lierojen käytäviä voi olla 500 km



Ei siis ole samantekevää, miten lierojasi kohtelet kasvimaallasi, sillä madonkakka on erittäin ravinteikasta ja se parantaa kasvimaasi mururakennetta eli kestävyyttä sateenrasitusta vastaan eli vesieroosiota ja tuulen kulutusta eli tuulieroosiota. Lierojen käytävät ovat loistavia salaojaputkia vedelle ja kasvien juurten on helppo kasvaa niitä pitkin. Mainittakoon vielä, että moinen tehokulutus on oiva keino saada kaikki maatuva aines hyötykäyttöön nopeasti.


Did you know?

* one earthworm of 5 grams can poo 3 grams per day
* there can be produced 75 000 kilos earthworm's poo in 100*100 meters (hectare) area per year
* there can be 500 kilometers length of pores of earthworms

So it does matter how do you treat the earthworms in your garden. The earthworm's poo is very nutrient rich, it improves the structure of the soil and helps to resist against the wind and water erosion. The pores are very good drainage and the plants can grow their root along with them. And a remarkable thing is the efficiency to utilize all organic material. 


lähde/source: Visa Nuutinen, Tiede &Tekniikka 20.6.2017

lauantai 5. tammikuuta 2019

Sadon ravinnepitoisuudet: miten niihin voi vaikuttaa? How much nutrients are in your plants?

Oletko tullut miettineesi, mistä riippuu kasvattamasi sadon ravinnepitoisuudet?


Kasvi ottaa ravinteet maasta, eli kasvimaasi multa/maa määrittelee, paljonko saat ravinteita sadostasi. Pääravinteita typpeä, fosforia ja kaliumia saatat lisäillä lannoitteilla, mutta hivenravinteita ei välttämättä tule aina niiden mukana. Käyttämällä kompostimultaa ja kateviljelyä saat kasvimaallesi näitä ravitsemuksellisesti hyvin tärkeitä ravinteita, joita määrällisesti kasvit ja sinä tarvitsette kuitenkin vain vähän, siitä tulee nimi hivenravinne.


Maailmalla on alueita, joilta puuttuu tiettyjä ravinteita ja niitä pitää lisätä maahan, jotta ihmiset ja eläimet saavat kaiken tarvitsemansa. Tietyllä alueella esiintyvää paikallista sairautta kutsutaan endeemiseksi sairaukseksi ja maaperän ravinnepuutokset ovat eräs endeemisten saurauksien syy.

Suomessa tällainen maaperästä puuttuva aine on seleeni. Tämän vuoksi kotieläinten rehuun lisätään seleeniä. Seleeniä emme kuitenkaan lisäile kotipuutarhoissamme maahan, mutta otin tämän yhtenä esimerkkinä esille.

Kullakin ravinteella on oma merkityksensä kasvin kasvussa ja kehityksessä. Siksi tasapainoinen ravinnetila on kokonaisuudessaan paras. Viljelykierto-postauksessani kerron kasvivaihtelun merkityksestä ja kateviljelyn eduista.


Have you ever thought about the nutrient content of the crop you have grown?



The plants take the nutrients from the ground. It is the soil / land of your garden that determines how much nutrients you get from your harvest. You may add nitrogen, phosphorus and potassium as fertilizer, but micro-nutrients may not always come with them. By using compost and mulching, you get these nutrients which are nutritionally important for the plants and you, even if the required amounts are only very small. That is why they are called micro-nutrients.
  
There are some areas in the world where is a lack of certain nutrients and need to be added as fertilizer. Otherwise people and animals do not get all nutrients what they need to stay healthy. A local disease occurring in a certain area is called endemic disease. The nutrient deficiencies in the soil are one of the reason that causes the endemic diseases.
  

In Finland, such a soil-missing substance is selenium. Therefore, selenium is added to animal feed. However, selenium is not added to our home gardens, but I took this as one example. 

Each nutrient has its own meaning for plant growth and development. Therefore, the balanced nutrient state is the best in its entirety. In my crop rotation post, I tell you about the importance of plant fluctuation and the benefits of roof cultivation.





torstai 3. tammikuuta 2019

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.



Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.



* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.


There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.

tiistai 1. tammikuuta 2019

Monimuotoisuuden ylläpito tärkeää Taking care of the Biodiversity

On todella ilahduttavaa huomata, että oman kaupunkipuutarhan hyvinvoinnista on huolehtimassa myös lähikaupunkimetsän monet pieneliöt, joita Porin kaupunki hoitaa asianmukaisesti jättämällä lahopuita, risuja ja vesiojanteita viheraluemetsiin.

Monimuotoisuuden ylläpito on tärkeää, jotta erilaisilla nisäkkäillä, linnuilla, hyönteisillä, hajottajaeliöillä, sienillä ja monilla muilla on sopiva elinympäristö ravinnonhankintaan, pesäpaikaksi ja vihollisilta suojautumiseksi.

Ehkä olet joskus miettinyt, että miksi näitä lahopuita ja muita "roskia" ei siivota pois, mutta ne pitää nimenomaan jättää metsään.



Tästä valtavasta juuripaakusta löytää moni kolopesijä sopivan paikan. 

From this huge roots, many colonists find a nice place for nest.



Kenenköhän pesä tässä on?

Who is living in here?




Valtavat käävät kasvavat kaadetun männyn kannolla.
Huge coils grow at the the pine tree stump.




It is very gratifying to note that the well-being of my own city garden is also being taken care of by organisms in the nearby city forest, which the city of Pori handles properly by leaving deciduous trees, lures and waterways in the green forest.

It is important to maintain diversity so that different mammals, birds, insects, scavengers, fungi, and many others have a suitable habitat for food, nesting, and protection from enemies.

Perhaps you have ever wondered why these deciduous trees and other "rots"  are not cleaned out, but they must be left in the forest.

Lieroilla kasvatettuja kukkia sisällä

Aiemmin postasin lieroista ja katteesta sisäkukilla. Mukana oli vain yksi kuva. Tässä vähän lisää kuvia. Mullanvaihtoa teen vain silloin, kun aiempi ruukku tulee pieneksi ja siirrän kasvin isompaan ruukkuun,

Tämän syksyn "keksintö" oli, että jos tulee hankkineensa kylmään aikaan uusia kukkia, eikä lieroja tietenkään voi enää kaivaa pihalta, toimivat kaupasta ostettavat elävät onkilierot ihan yhtä hyvin. 

Alla ensimmäisessä kuvassa oleva kasvi, jolla ns. sormilehdykkäiset, sai valtavan turbobuustauksen, kun laitoin sillekin näitä onkilieroja ja lehtimörskää mullan päälle, vaikka oli jo aiemmin oman pihan lierojakin muutama syksyltä. Ilmeisesti lieroja ei aiemmin ollut vielä riittävästi. 


Kirjovehka


Limoviikuna ja jukkapalmu



Pullojukka.


Pullojukan varressa uusia kasvuja.