perjantai 22. kesäkuuta 2018

Harso suojaa marjat ja linnut

Ulkona sataa kyllä juuri nyt kaatamalla ja juhannuksen jälkeen mansikoista voi olla jäljellä enää pelkkä valmis hillo puskissa, mutta mikäli jokin kerättävä marja sinne kaikesta huolimatta säästyisi, muistathan, että ohut harso on paras vaihtoehto suojaamaan mansikat rastailta. Kaikki verkot, silmän suuruudesta/pienuudesta huolimatta ovat ansoja eläimille.

Kukot liljoissa vai kanalassa?

Äkämäpunkeista ajatukseni kulki vielä liljakukkoihin. Niitä moni ei halua puutarhaansa ja siksi jättävät ns. keisarinkruunut pois kukkapenkistään. Liljakukkoihin tepsii sama logiikka kuin äkämäpunkkeihin. Poistetaan niiden asuinpaikka. Äkämäpunkkien luultiin aiemmin talvehtivan maassa, mutta tieto on nyttemmin todettu vääräksi. Liljakukot sen sijaan kyllä talvehtivat maan pinnalla olevassa karikkeessa.

Oman kukkapenkkini kukoista pääsin eroon, kun annoin kertyä keskikesästä alkaen kariketta kukkien juurelle. Syksyllä haravoin vielä vähän lehtiä päälle ja toivotin hyviä talvihorroksia kaikille.

Keväällä en sitten ollutkaan enää niin kovin ystävällinen, tai niin luulen liljakukkojen tuumivan, sillä poistin keväällä maan sulamisen myötä koko karikelehtikerroksen kukkapenkistä ja laitoin uutta puhdasta katetta sen tilalle suojaamaan maata ja kukkien juuria kevään tuulilta ja auringon porotukselta.

Kerätyn katteen mukana saivat muuttokäskyn myös liljakukot, ainakaan sen koommin niitä ei ole meillä näkynyt.

Äkämäpunkit riesana?

Taannoin juttelin puutarhaystävän kanssa mustaherukoista. Tovin keskusteltuamme muistelin jo parin vuoden takaista äkämäpunkkiriesaa, johon törmäsin pensaissani kotipihalla. Googlasin, kyselin ja ihmettelin. Ohjeita ja neuvoja tuli monenlaisia ja osa tuntui olevan vain kopioita muista lähteistä ilman oikeaa kokemusta asiasta. Harmikseni en löytänyt ottamiani kuvia vielä. Lisään myöhemmin, jos löytyy arkistojen kätköistä.

Vanhojen lähteiden mukaan pensaat piti kaivaa maasta ja pitää ainakin 6 vuoden tauko ennen uusien taimien istuttamista, koska punkit ovat maassa. Uudemmissa lähteissä todettiin, että punkit talvehtivat silmuissa. Siis aivan ääripäiden tiedot!!!

Uskoin uutta tutkimusta ja ryhdyin toimeen. Leikkasin kaikki pihan mustaherukkapensaat aivan maantasalle. En polttanut enkä heittänyt roskiin oksia (vaikka niin neuvottiin), vaan haketin ja kompostoin lämpökompostorissa. Tuumailin, että jos kestävät kompostini 70 asteen lämmön, saavat minun puolestani jatkaa kiusaamistani. Varoiksi haravoin myös pudonneet lehdet ja katkenneet silmut maasta huolellisesti kompostiin.

Nyt pensaat kasvavat toista kasvukautta alasleikkuun jälkeen lähes yhtä suurina, eikä äkämistä ole mitään merkkejä näkyvissä. Nyt voin tyytyväisenä todeta, että ilmeisesti tuli torjuntavoitto!!!

Suosittelen kokeilemaan.