Miksi kaupunkiviljely on tärkeää – ja miksi se ei ole vain “viherpiiperrystä”?

 Kaupunkiviljely ei ole ohimenevä trendi eikä turhanpäiväistä näpertelyä. Se on tapa tuottaa ruokaa, palautua arjesta ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta kaupunkiympäristössä. Kaupunkiviljely on noussut esiin yhä uudelleen eri aikakausina – ja syystä.

Kaksi apupuutarhuria tutkimassa suurta auringonkukkaa ja maistamassa sen siemeniä. Kuva havainnollistaa puutarhan tarjoamia tutkimushetkiä ja satoa.

Kaupunkiviljely ei ole turhaa näpertelyä

Kaupunkiviljelyn voi joku ohittaa olankohautuksella ja todeta sen olevan “viherpiiperrystä”. Hetken pysähdys kuitenkin riittää huomaamaan, ettei kyse ole mistään vähäpätöisestä. Kaupunkiviljelyllä on pitkä historia, ja sen merkitys on ollut monille yhteisöille huomattava.

Puolisoni kääntämässä jyrsimellä tuotua puutarhakompostia maahan. Komposti on peräisin naapuripuutarhasta ja parantaa kasvualustan rakennetta.

Uusvanha ilmiö eri puolilla maailmaa

Kaupungeissa viljely on löydetty uudelleen monta kertaa. Marttaperinteen sivuilta löytyy tarinoita viime vuosisadan alusta, ja sama ilmiö näkyy maailmanlaajuisesti. Kiinassa ja Intiassa kaupunkilaiset viljelevät ruokaa pakon edessä, kun taas Yhdysvalloissa esimerkiksi Manhattanin kattopuutarhoissa tuotetaan hunajaa ja vihanneksia. Kaupunkiviljely ei siis ole sidottu yhteiskuntaluokkaan tai elämäntapaan.

Puutarhurointi on palauttava harrastus

Usein puutarhurointia pidetään vaivalloisena. Itse ajattelen, että siinä vaiheessa kun tekeminen alkaa tuntua työltä, harrastuksen luonne muuttuu. Puutarhurointi on vapaaehtoista, palauttavaa ja mielekästä tekemistä. Siksi ihmiset palaavat sen pariin vuodesta toiseen – ja siksi se nousee aina uudelleen trendiksi.

Ruokaa ja yhteisiä hetkiä

Oma viljelyinnostukseni alkoi jo lapsena. Varsinainen laajentuminen tapahtui, kun perheessä ilmeni ruoka‑aineallergioita ja aloin kasvattaa omat yrtit. Pieni sato oli aina maukkaampaa kuin kaupasta ostettu, ja kasvualaa tuli lisättyä vuosi vuodelta. Kaupungin vuokrapalstat mahdollistivat lopulta riittävän sadon koko perheelle. Mukana kulkivat myös pienet apulaiset, jotka toivat harrastukseen oman lisänsä.

Lähikuva sammakosta, joka on löytänyt tiensä kaupunkipihaan monimuotoisuuden lisääntyessä. Sammakot hyödyntävät puutarhan kosteita ja suojaisia alueita.

Kaupunkiviljely tukee luonnon monimuotoisuutta

Puutarhoilla on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tuotantopeltojen koko kasvaa, pientareet vähenevät ja viljelykasvit yksipuolistuvat. Monille eliöille sopivat elinympäristöt ovat vähentyneet. Puutarhat, niityt, kukkapenkit, hedelmäpuut, pensasaidat, kompostit ja risuläjät tarjoavat takaisin sitä, mikä on muualla kadonnut: pesäpaikkoja, ravintoa ja suojaa.

Pienillä teoilla on suuri vaikutus

Vaikka viljelemme omaksi iloksemme, vaikutus ulottuu laajemmalle. Kaupunkiviljelijät ovat osaltaan hidastamassa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Pienet teot muodostavat yhdessä merkittävän kokonaisuuden – ja juuri siksi kaupunkiviljely on tärkeää.