24.2.2019

Napsaisin kausariin lämmöt päälle

Kausarissa lämmöt päällä!


Olen aiemmin jo maininnut, miten hirmu hyödyllistä on hevoska puutarhassa. Hevoska-termihän on korrektimpi versio hevonpaskasta, jota ei kummityttöni muinoin halunnut käytettävän. Siispä termi jäi elämään ja aktiiviseen käyttöön, vaikka nykyään kummityttö ei taida enää kauhistua alkuperäisenkään sanan käytöstä. Omat lapseni tosin ovat nyt samaa mieltä kuin kummityttöni taannoin.

Niin... hevoskastahan piti kertoa. Hevoska on luontaisesti helposti palamaan käynnistyvä lanta, varsinkin jos seosaineena on käytetty olkea. Itselläni on sahanpuruversiota, jossa on kuivaheinää mukana jonkin verran. Hyvin palaa silti sekin. Yleisimmin pintakompostoin sen talven aikana hakkeen kanssa pressun alla suoraan palstalla, mutta paremmin lämpöominaisuudet tulee hyödynnettyä kausarin lämmityksessä. 

Ilma 13,6 astetta, hevoska 31.5 astetta.


Syksyllä kaivoin kausarin pohjalta mullat pois, kasvimaa sai vähän uutta pintaa. Tarkoituksena oli kyllä hakea hevoskat jo syksyllä, mutta joskus käy niin, että tulee jotain kiireisempää tehtävää, niin kävi viime syksynäkin. Edellispäivänä huomattiin, että kausarin taaempi seinä oli romahtanut lumen ja jään painosta. Harmitti ihan kamalasti, luulin, että viime kesänä rakentamani kausari oli purkukunnossa... mutta eipä hätää. Tilanne ei ollutkaan niin paha ja eilen korjailtiin jo vauriot. Tänään ajettiin tutulle hevostallille noutamaan lämmitykset. Mukavasti alkoi pöhöttää lämpöä jo säkissä ja kausarin pohjalle päästyään olikin jo lämpöä mukavasti 31,5 astetta (outdoor-sensori massassa). Nyt odottelen viikon verran ja mikäli nyt ei ihan hirmupakkasia lykkää, niin kylvän viikon päästä styrox-laatikoihin kevätrehuja harson alle suojaan, salaattia yms. sekä taimikasvatuksen vaativia, kuten parsakaalit, ruusukaalit, sokerijuurikkaat... yms. Varmaankin vähän hernettäkin, jotta saisi herkkuja jo varhain ja tietenkin varhaisperunoita vähän.


Styrox-levyt pitävät lämpöä tallessa nyt ensi alkuun. Jos vielä ensi viikolla aikataulut sallivat, haetaan hieman lisää lämpöä hevostallilta.  Lopulta päälle tulee vielä multaa, johon taimet sitten oikeasti istutetaan. Hevoskassa palaisivat juuret lämmöstä ja ravinteista. Viljelytapa on siis lämpökohopenkki kausarissa ja mullan päälle myös vähän katetta, jotta kosteudet eivät haihdu.

Kompostikin oli tyhjennysvalmis

Viikonloppu oli muutenkin niin äärettömän rentouttava. Pääsin tyhjentämään käyttökompostin muhivaan ja samalla mielikuvitus laukkasi jo ensi kesän uudessa mansikkamaassa, johon talven kompostit pääsevät peruslannoitteeksi perustusvaiheessa. 

Tänä talvena pihamme on runsaan lumen vuoksi ollut huonosti kulkukelpoinen ja naapurin kanssa keksittiin kätevämpi tapa heidän biojätteensä keräilyyn. Vein heille tynnyrin, johon heidän on helppo kerätä biojätteensä ja minä käyn tyhjentämässä tynnyrin kompostiini. Eilen ehdin myös tynnyrintyhjennykseen ja voi sitä iloa, kun saa tyhjennetyn kompostin heti kerrallaan puolilleen uutta massaa. Käynnistyy todella nopeasti palaminen ja massa hupenee ihan silmissä.


20.2.2019

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?


Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.


Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?


Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.


Maan koostumus


Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.





Maalaji


Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.


Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi


Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti


Huokoset ja alaspäin valuva vesi


Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.


Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 


  • kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
  • huokosia, 
    • joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
    • joissa on kasvien juuria varten ilmaa.



19.2.2019

Komposti on pikamatka lämpöön

Komposti on parasta


"Lempääläisen filosofin ja ympäristötutkijan Villen Lähteen puutarhassa iloitaan sadosta ja  työnteosta, mutta suurimmat onnentunteet koetaan kompostia aukoessa"  todetaan Ylen ohjelmassakin


Olen usein itsekin todennut Lähteen lailla, että viikon uurastuksesta rentoutumiseen riittää matka lämpimään eli kompostille. Kannen avaus ja tarkistus, paljonko on lämpöä ja miltä tuoksuu. Unohtuvat kaikki viikon stressit. Mielessä siintää samassa jo kevään kasvut ja kompostin loppusijoituspaikat.



Mustaherukka ja kompostikate ovat hyvä pari!


Joissain saunatauluissa on ajatelma "Kun soivat kiukaan urut, unohtuvat aren surut", mutta näin puutarhurointia harrastavana voin kyllä todeta, että sama vaikutus on toimivan kompostin muhevalla tuoksulla, siispä korjattakoon teksti hetimiten muotoon:

"Kun tuoksuvat kompostin humut, unohtuvat arjen surut!"





18.2.2019

Hyönteiset ruokaturvamme perusta

Tarvitsemme hyönteisiä! ja Hyönteiset tarvitsevat meitä!


Hyönteispölytys on maailmanlaajuisesti edellytys, jotta meille riittää ruokaa. On arvioitu että kolme neljästä hedelmästä tai siemenestä maailman ruuantuotannossa vaatii pölytyksen joko kokonaan  tai osittain (FAO). FAO:n raportista voit lukea lisää pölyttäjien merkityksestä. 

Suomen MehiläishoitajainLiitto kertoo sivuillaan paljon hyödyllistä asiaa.

Sen lisäksi, että pölyttäjähyönteisten avulla saatu sato on parempilaatuista ja sitä muodostuu enemmän niidenkin kasvien osalta, mitkä selviävät myös tuulipölytteisinä. Hyöty on siis laajempaa kuin hyönteispölytteisten kasvien satovaikutus.

Tämän yhteiskirjoituksen myötä muistelin, miten olen itse omassa toiminnassani huomioinut pölyttäjiä, ja ilokseni voin todeta samoin kuin Korkela -bloggaaja, että tuntuu että olen jotain tehnyt oikein. Tässä kirjoituksessa olen poiminut linkkeihin tästä aiheesta olevia aiempia kirjoituksiani sekä yleisiä lähteitä asioista, pääset niihin kätevästi sinisellä merkityistä sanoista.

Käytän viljelykiertoa, jossa varsinkin typensitojakasvit ovat suosittuja pölyttäjille, samoin viherkesantoa, jossa hunajakukka on varhainen pölyttäjien suosima kukka. 

Puhumattakaan ihanasta yrttihaudukkeen valmistamiseen käytettävän tuoksuampiaisyrtin käytöstä puutarhassa kukkana. Mehiläiset surraavat ihan mahdottoman innokkaina sen kukissa. Bertalan Galambosi opastaa, että tuoksuampiaisyrtti kuluu kasvilajiin, joiden ominaisuutena rauhoittavuus, eli illalla yrttihauduke auttaa nukahtamaan. Itse lisään siihen vielä hiostettuja ahomansikan lehtiä ja mesiangervoa. Maistuu hyvälle!




Edullinen ratkaisu on haravoida lintulaudan alta siemenet ja laittaa multiin. Tuloksena voi olla vaikka tällaisia auringonkukkia.





Puutarhassa kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut ovat keväällä varhain medenkerääjien ulottovilla. Krookukset kukkivat, vaikka vielä olisi vähän luntakin maassa. Harmillista, etten saanut tähän kuvia puistamme. 

Mustikka on myös kevään varhainen kukkija, jota pitää suojella hallallta.



Itse voi rakentaa myös hyönteishotelleja ja hyönteiskortteleita. 



Hyönteishotellien teko on mukavaa yhdessäoloa lasten ja ystävien kanssa. On helppo järjestää teemailta. Joko sahaa valmiiksi sopivia lautoja kulmineen ja osallistujat tuovat sisustustarpeet, tai sahauskin voidaan tehdä yhdessä sen mukaan, millaisia hotelleja kukin haluaa tehdä. Sisustukseen käy monenmoiset "roskat" puutarhasta.


Vahatulpat aukolla kertovat asukkaita olevan ja reikä tulpassa kertoo, että asukas on jo muuttanut pois. Tämä hyönteishotelli tehty koivuhalosta poraamalla reikiä. Päällä on katto sadetta estämässä.


Tämä hotelli tehty samoin kuin edellinen. Asukkaat tässä hotellissa ovat eri lajia, koska tulppausaine aivan erilaista kuin ylläolevassa hotellissa.


Risuaita on suurkortteli hyönteisille. Samalla saa käytettyä vadelmanoksat hyödyllisesti, eikä tule mitään ongelmaa kertyneistä risuista.

Tässä vinkkejä lisää:    Pesävillipölyttäjille        Askartelepölyttäjille keinopesä

Omalle pihalle lahopuutarha ,voi ensin tuntua hassulta ajatukselta. Perinteisestihän kaikki laho ja huono puu on siivottu pois. Hyönteisten kannalta lahopuu on kuitenkin erittäin tärkeä materiaali. Jotkin hyönteiset eivät kykenee elämään muualla kuin lahopuussa.

Hyönteis-asiassa ei ole merkityksellistä pelkästään määrä, vaan myös lajit ja niiden määräsuhteet. Jotta hyönteinen pystyy elämään alueella, sille pitää olla ruokaa ja sopiva pesimisympäristö. Hotelleilla ja lahopuilla voidaan vaikuttaa pesimiseen, mutta osa hyönteisistä on petoja ja tarvitsevat ruuakseen muita hyönteisiä. Petohyönteisiäkin tarvitaan, jotta kaiken kaikkiaan pysyy tasapaino biodiversiteetissä eli monimuotoisuudessa WWF:n sivuilta löytyy tietoa lajien katoamisesta.



Ötököitä voi myös jättää siivoamatta koloista.   Kemikaalit ovat huono juttu hyönteisille.



Hyönteisten väkentymisestä kannettua huolta voi lukea vaikka näistä paikoista:


Yle uutisoi juuri hyönteisten vähenemisestä.

Tiede-lehdessä heräteltiin asiaan jo vuonna 2017.

Pölyttäjien merkityksestä on paljon tietoa kootusti saatavilla.

"Minne ovat mehiläiset menneet?" selvittelee tohtorikoulutettava Malkamäki Helsingin yliopistossa.

Pölytyspalveluita voi ostaa hunajantuottajilta.



Muiden bloggaajien ajatuksia hyönteisten merkityksestä pääset lukemaan näistä linkeistä:


Tsajut

Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Rakkautta ja maan antimia

Caramellia

Korkeala

Sarin puutarhat

Iso-orvokkiniittty

Farmer to Bee


#miljoonaotokkatekoa












16.2.2019

Savisesta maasta lyhyesti

Moni tuskailee savisen maan kanssa, mutta on siinä hyviäkin puolia.

Listaan ensin näitä etuja ja sitten keinoja, että miten vähentää niitä niin sanottuja haittoja.

Savinen maa, jossa ei hyvää mururakennetta, vaan kynnön jälkeen särmikäskulmaisia lohkareita.


Edut:

1) Suuri vedenpidätyskyky
2) Suuri ravinteiden pidätyskyky
3) Sitovat itseensä myös monia haitta-aineita, jolloin ne ovat poissa kasvien ulottuvilta ja meidän sadostamme.


Haittoja:

1) kovaa kuivana
2) halkeilee kuivuessaan, paisuu kastuessaan
3) ei pysty nopeasti imemään runsasta sadetta
4) vesi voi olla maassa niin tiukasti kiinni, ettei kasvit pysty ottamaan sitä käyttöönsä
5) tomuaa herkästi kuivana



Miten tästä eteenpäin?


1) lisää kompostia, jolloin vähitellen multavuus nousee ja kovuus vähenee
2) käytä katteita, jolloin

Kate suojaa maan pintaa ja estää rikkaruohoja kasvamasta.


  1. pinta ei kuivu eikä halkeile
  2. pinta ei tomua
  3. sadevesi pääsee imeytymään helposti
  4. kate luovuttaa ravinteita hajotessaan hajottajien toimesta

3) komposti ja kate houkuttelevat lierot paikalle,

Hyvä mururakenne.
  1. kaivamaan hyviä kestäviä käytäviä maahan,
  2. parantamaan mururakennetta ja 
  3. lannoittamaan maata.

12.2.2019

What self-sufficiency means for my family


Self-sufficiency is presented in many places and situations. Families can be self-sufficient in different ways and in practice this can mean quite different things in different families, but still the word has a certain echo for each of us.

Here I go through the self-sufficiency of food production in our family. Self-sufficiency does not necessarily mean a year-round situation, but some ways of self-sufficiency can only be reached during the growing season or only during the autumn.


 Delicacy Mozart from last summer grown season.


Beans last May. I want to increase self-sufficiency for these for next year, the whole winter.

What does self-sufficiency mean for me and my family?

• Food is grown in selfmade compost mulch, in own yard or on a parcel, without any industrial fertilizers or chemical pesticides. I cannot use the term "organic" because I am not a registered organic producer, but I try to do the breeding with the same methods and restrictions. There are some differences in materials and seeds, because everything is not available in organic form, etc.
• Herbs, potatoes, carrots, yellow, red and garlic are needed for the year.
• Frozen currants, gooseberries and raspberries.
• Curb apples, plums and crickets.


What does self-reliance add to?

• Independence.
• Sustainable.
• Money savings.
• Tasty products.
• Security of production methods and food purity.
• Happy leisure time with family.

What's new in next year's plans for self-sufficiency?
• More beans.
• Peas.
• More yellow bulbs.
• Setting up strawberries to have more homegrown strawberries in the future.
Recently I evaluated the yield needed – let’s see how the plan works.

8.2.2019

Onko kompostisi "bensa- vai dieselmoottori" paloperiaatteeltaan?

Komposti ja sen toiminta on mitä ihmeellisin asia. Mitä oikeastaan kompostissa tapahtuu?


Mitä tarkoittaa kompostin palaminen?


Kompostin palaminen kuulostaa ensi alkuun ehkä vähän oudolta sanonnalta. Eihän liekkejä ja savua näy, eikä takasta tuttua tuhkaakaan synny. Palaminen kuvastaa kuitenkin hyvin mikrobien aineenvaihdunnassa syntynyttä lämpöä, joka näkyy kompostin kuumenemisena, siis palamisena. Olosuhteiden pitää olla sopivat: lämmön, kosteuden ja materiaalin osalta. Tuloksena siis syntyy hiilidioksidia, vettä ja epäorgaanisia suoloja, lämpöä ja hyvin pitkälle hajonnutta orgaanista materiaalia.



Vaiheittainen prosessi


Kompostin toiminnassa on erilaisia vaiheita, jotka eroavat tuotetun lämmön määrässä. Alkuvaiheessa mikrobit hajottavat helposti hajoavaa materiaalia ja prosessi etenee kohti vaikeammin hajotettavia osasia. Yllä olevassa kuvassa näkyy, että kuumimmillaan komposti on termofiilisessä vaiheessa. Käytännössä, kun kompostiin laitetaan koko ajan lisää uutta hajotettavaa, ei synny tällaista voimakasta eroa lämmössä, ainakaan omassa kompostissani. Lämpö pysyy korkealla koko ajan, kunnes tulee aika tyhjentää täytössä oleva "kehkeytyvään". Erilaisilla mikrobeilla on erilaiset kyvyt hajottaa erilaisia materiaalia ja se on yllä olevan kaavion näyttämän lämpöjakauman syy. Lämmöntuotto on erilaista eri vaiheiden uurastajilla. Sienet pärjäävät alemmassa ph:ssa kuin bakteerit, joista useimmat nauttivat olostaan pH:n ollessa lähempänä 7:ää

Alussa touhussa ovat aktiivisesti mukana bakteerit ja ne tuottavat paljon lämpöä. Tämä on helppo havaita ihan käytännön kokeella. Kokoa esimerkiksi ruohonleikkuujätettä, joka on hyvin typpipitoista, kasaan ja jo parissa päivässä voit huomata kasan sisällä nousseen kuumuuden. Samoin käy kompostissasi.

Prosessi etenee ja viimeisinä uurastajina ovat sienet. Ne kykenevät hajottamaan myös kaikkein vaikeimpia materiaaleja. Tällöin lämpö ei nouse enää korkeaksi. Vähitellen massan lämpötila lähenee ympäristön lämpötilaa. 

Happokuilu riesana alussa

Kompostoitumisprosessissa on alussa ns. happokuilu, mikä käytännössä johtaa hetkelliseen kompostoitumisen hidastumiseen. Tämä näkyy yllä olevassa kuvassa sinisen viivan alamutkana mesofiilisessa vaiheessa. Itse laimennan tätä kuilua välillä pienellä määrällä tuhkaa. Vanhoissa oppaissa on usein suoranainen kielto tuhkan laittamisesta kompostiin, mutta se on jopa välillä tarpeen, mikäli kompostiin laittaa paljon keittiöjätettä tai hapanta puutarhajätettä, kuten vaahteran tai tammen lehtiä. Asiasta on luettavissa mielenkiintoinen tutkimus yliopiston opinnäytetyönä tehtynä Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala 2008 Helsingin yliopisto). 

Mitä eroa on kompostilla ja kompostilla?


Netistä jos etsii kompostointiin liittyvää tietoa, niin herkästi hukkuu tietotulvaan. Mistä tietää, millainen komposti tai kompostori juuri itselle sopii? Tärkeää on miettiä, mitä kompostoi. Jos tarkoituksena on käsitellä vain puutarhajätettä, ei valinnalla ole mielestäni suurtakaan väliä, eikä mitään erityistä välttämättä edes tarvitse ostaa. Kunhan keosta tulee riittävän suuri, sillä pieni ei lämpene. Omasta mielestäni on puutarhajätteessäkin tärkeää saada suojattua maatuva massa ilmasta tulevilta rikkaruohon siemeniltä ja loppuvaiheessa estää mahdollisten elinkykyisten siemenien itäminen. Mullan käyttö on perin hankalaa, jos se pitää ensin puhdistaa rikkaruohokasvustosta.

Keittiöjätettä kompostiin


Jos sen sijaan haluat kompostoida myös keittiöjätettä, on vaatimukset suuremmat. Edelliseen verrattuna yhtäläistä on riittävä koko, tai oikeammin sopiva koko. Liian pieni ei pysy kuumana eli toiminnassa ja liian iso ei kuume riittävästi. Omasta  lempimallistani olen postannut aiemmin, joten siitä en sen enempää kerro tässä. Oman asuinalueen säännökset kannattaa tarkistaa ruokajätteen kompostoinnin osalta.

Toimintaperiaatteet eri malleissa


Jos haluat kompostoida ympärivuotisesti ja myös keittiöjätettä tarvitset jyrsijöiltä suojatun, lämpöeristetyn mallin. Joko teet tai teetät sen tai ostat, sillä ei ole merkitystä tässä toimintaperiaate-asiassa. Olennaista on, että ymmärtää, mikä ero on tuossa minun valitsemassani mallissa ja monissa markkinoilla olevissa, "keuhkollisissa" malleissa. Markkinoilla on myös ns. keuhkottomia malleja. Keuhkolla tarkoitan kompostin sisällä olevaa ilmaputkea, josta tulee massaan tarvittavaa ilmaa. Muistelen keuhko-sanaa käytetyn yhdessä markkinoilla olevassa tuotteessa.

Oma kompostini, jossa keuhkoa ei ole, kuumenee laaja-alaisesti ja aiemmissa postauksissani kertomani mukaisesti, käännän sen kertaalleen: täytettävästi kompostista kehkeytyvään, ja muuta sekoitusta en tee. Tuloksena on silti tasalaatuinen massa, kunhan on huolehtinut seosaineen täyttämisestä kerroksittain aina biojätteen laittaisen jälkeen. Tyhjennän kehkeytyvän kompostin isoon säkkiin silloin, kun täytettävä on tyhjennysvaiheessa eli täyttynyt. Tämä kompostini toimii ikään kuin diesel-moottorin lailla: palotila eli komposti toimii koko alueeltaan, happea on valmiiksi sekoittuneena kaikkialla, onnistuneen seosainekoostumuksen avulla. Massa ei haise pahalle tyhjennysvaiheessa. Säkkivaihe on käytössä vain talvella, kesällä massa menee suoraan käyttöön kasvimaalle.



Markkinoilla olevat keuhkolliset ovat sitä vastoin "bensamoottoreita" toiminnaltaan eli niissä polttoaineeseen (uusi biojätemassa) syötetään happi keuhkoista ja reaktio etenee keuhkoista poispäin etenevänä rintamana. Niitä pitää tyhjentää alaluukusta hyvinkin keskeneräisenä, jotta uutta massaa saa pudotettua säiliön sisällä ylempää alemmas keuhkon kohdalle palamaan. Moni tuttavani harmittelee tyhjennettävään massan pahaa hajua ja jälkikompostointitarvetta kasassa tai muualla ennen hyödyntämistä kasvimaalla.



Miten käynnistän kompostini toiminnan uudelleen?


Kompostin käynnistämiskeino riippuu syystä, miksi se on hiipunut alun perin. Jos et ole lisännyt pitkään aikaan uutta biojätettä, käynnistyy prosessi, kun lisäät taas uutta massaa.

Jos komposti haisee pahalle eikä lämpene, todennäköisesti massa on liian märkää ja/tai typpipitoista. Sekoita massa ja lisää samalla seosainetta kosteutta keräämään. Itse olen turvautunut joskus hienojakoiseen sahanpuruun. Sahajauho kerää tehokkaasti kosteuden, hyödyntää keittiöjätteen typen ja lämpö nousee parissa päivässä 60 asteeseen. Tähän oli tarvetta silloin, kun en ollut vielä omavarainen hyvärakenteisen seosaineen osalta ja välillä oli liikaa uutta jätettä ilman riittävää määrää kuohkeaa haketta. 

Talvella komposti voi jäätyä, jos uutta biojätettä ei tule tarpeeksi tai jäte on liian märkää eikä seosainetta ole käytetty riittävästi. Tällöin mikrobitoiminta ei tuota riittävästi lämpöä ja ulkoilman ollessa pakkasella, jäätyy kompostikin vähitellen. Sitä on turha alkaa sulattamaa kuumilla vesillä, sillä tuloksena voi olla liikaa märkyyttä, ravinteita huuhtoutuu maahan ja vielä tiukemmin jäätyvä märkä massa. Odota rauhassa, kevät tulee ja komposti kyllä käynnistyy.



4.2.2019

Omasta maasta omalle perheelle

Omavaraisuus on monessa esillä. Perhe voi olla omavarainen erilaisissa asioissa ja käytännössä tämä voi tarkoittaa ihan eri asiaa eri perheissä, mutta silti sanalla on jokin tietty kaiku jokaiselle meistä.

Käyn tässä läpi ruuantuotannon omavaraisuutta meidän perheessä. Omavaraisuus ei välttämättä tarkoita ympärivuotista tilannetta, vaan jotain omavaraisuutta voi olla vain kasvukauden ajan tai vain syksyn ajan.


 Herkku Mozarteja viime kesältä. Takaamassa omavaraisuusastetta korkeaksi talven ajalle myös.


Pensaspavut hyvässä alussa viime toukokuulla. Näiden osalta haluan lisätä omavaraisuutta ensi vuodeksi, koko talven ajalle.

Mitä minulle ja perheelleni omavaraisuus merkitsee?

  • Omassa kompostimullassa, omassa pihassa tai palstalla kasvatettua ruokaa, johon ei ole laitettu mitään teollisia väkilannoitteita, ei ole torjuttu kemiallisesti tuholaisia eikä tauteja. En voi käyttää termiä "luomu", sillä en ole rekisteröitynyt luomutuottaja, mutta samoilla menetelmillä ja rajoituksilla pyrin kasvatusta tekemään. Joitain eroja on lisäysaineistossa ja siemenissä, sillä kaikesta ei ole luomua sopivasti saatavilla jne.
  • Vuoden tarpeiksi yrttejä, perunoita, porkkanoita, kelta-, puna- ja valkosipuleita.
  • Pakkaseen herukoita, karviaisia ja vadelmia.
  • Hilloiksi omenoita, luumuja ja  kriikunoita.

Mikä omavaraisuudessa koukuttaa?


  • Riippumattomuus muiden toiminnasta.
  • Säästyvä raha.
  • Maukkaat tuotteet.
  • Varmuus tuotantomenetelmistä ja ruuan puhtaudesta.
  • Mukava yhdessätekeminen perheen kanssa.

Mitä uutta ensi kasvukaudella suunnitelmissa omavaraisuuden suhteen?

  • Enemmän papuja. Säilöntä tuleentuneina, kuivina papuina.
  • Pakkaseen myös herneitä.
  • Enemmän keltasipuleita.
  • Mansikkamaan perustaminen, jotta omat mansikat pakkaseen jatkossa.