29.10.2020

Fosforista lyhyesti


Mistä fosforissa on oikeastaan kyse?




Fosfori on kasveille hyvin tärkeä ravinne, sillä se on heti typen jälkeen seuraavaksi eniten kasvien kasvua rajoittava tekijä. Siksi se on niin usein puheenaiheena maanviljelyksen yhteydessä. Korkeat sadot takaavat viljelijälle kannattavan toiminnan. 

Maaperään jäänyt fosfori pidättyy maahiukkasen pintaan. Syksyn sateet kuitenkin huuhtovat pintoihin pidättynyttä fosforia ja valumisvedet kuljettavat fosforin ojien ja jokien kautta lopulta järviin ja meriin. Tulvavedet kuljettavat myös maata peltojen pinnoilta ja maahiukkasiin pidättynyt fosfori päätyy väljempiin vesiin, mikä johtaa entisestään fosforin liukenemista.

Maalla typpi ohittaa ravinteissa fosforin, kun verrataan kasvun rajoitteita, mutta vedessä tilanne on toinen. Vesistöissä fosfori on aina minimitekijä ja siksi pelloilta huuhtoutuva ylijäämäfosfori aiheuttaa vesistöjen rehevöitymisen ja näkemäsi leväkasvustot, joita vähän virheellisesti sanotaan kukinnoiksi.

Leväpuuro vesistöistä lautaselle


Ei, älä pelästy. En suunnittele vegaanista ruokavaliota suoraan rantavesistä, vaan tarkoitan fosforin kiertokulun hallintaa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että fosfori pysyy pellolla ja lopulta tuottaa hyviä satotasoja viljelijälle. Sinä saat nauttia kotimaisista puuroista ja leivistä kirkkaiden rantavesien liplatellessa rantakivillä.

Vesistöjen, niin järvien kuin merienkin, hyvinvointi on monien tutkimushankkeiden tavoite. Hyvä niin, sillä Itämeri ja tuhannet järvet ovat, paitsi osa suomalaista identiteettiä, myös elintärkeitä luonnon biodiversiteetin ylläpidon ja kotimaisen ruuantuotannon kannalta.

Hankkeissa hyödynnetään maaperäkemian tutkimustuloksia, jotka kertovat, miten fosforin pidättyy maaperässä, mitkä olosuhteet vaikuttavat pidättymisen voimakkuuteen ja miten näihin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa.

Sinullakin on vaikutusmahdollisuus


Tuskin missään ongelmassa on vain yksi syyllinen. Ei siis ole mitenkään yllättävää, että maatalous ei ole yksinään vastuussa vesistöjen fosforikuormituksesta, teollisuus ja kaupungit ovat yhtälailla fosforipäästöjen aiheuttajia. Kotieläintilojen lanta ja yhdyskuntajätevesiliete ovat yhdessä niin fosforipitoisia, että niiden avulla voitaisiin lannoittaa kaikki Suomen pellot kasvukausittain. Ongelmina ovat kuitenkin esimerkiksi, että lanta ei ole maantieteellisesti tasaisesti jakautunut ja että jätevesilietteessä on myös haitta-aineita, kuten esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkejäämiä.

Kuitenkin jokainen meistä voi omalta osaltaan tehdä fiksuja valintoja. Pyykinpesussa kannattaa käyttää yksinomaan fosfaatittomia pesuaineita ja mökillä kannattaa varmistaa, että ulkohuussista ei pääse valumaan vesistöihin mitään. Biojätteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan kierrättää itse kompostoimalla, jolloin ravinteet hyödyntävät oman kasvi- tai kukkamaan kasvua leväpuuron sijaan.

Kompostoivan vessan multa olisi luonnollisesti myös fosforirikasta, mutta sen käytössä pitää muistaa hygieniarajoitukset tautiongelmien välttämiseksi. Omana haaveenani on kompostoivan vessan käyttöönotto myös kaupunkiasunnolla. Pienillä teoilla saa lisättyä maanviljelijän peltoon laittaman fosforilannoitteen kierrätystä ja vähennettyä vesistöihin valuvia päästöjä.

Fosfori facts

  • toiseksi eniten kasvua rajoittava kasviravinne
  • louhittava mineraali, jonka varantojen arvellaan riittävän 50-100 vuodeksi
  • maaperän pH vaikuttaa fosforiyhdisteiden rakenteeseen ja pidättymiseen maahiukkasiin
  • maassa valitsevissa olosuhteissa useimmiten fosfaatti -muodossa eli PO4-
  • maahiukkasiin pidättynyttä fosfori liukenee lisää, kun maan vesipitoisuus kasvaa normaaliin verrattuna.
  • mitä enemmän vettä, sitä enemmän liukenee fosforia
  • vuotuisen lantamäärän sisältämä fosfori riittäisi kasvukauden ajalle kasvien lannoitustarpeeksi
  • lanta ei jakaudu maantieteellisesti tasaisesti ja sen kuljettaminen ei ole taloudellisti kannattavaa pitkiä matkoja
  • yhdyskuntajätevesiliete sisältää niin paljon fosforia, että alueellisesta lantafosforista vajaaksi jäävä määrä saataisiin katettua vuosittain


26.10.2020

Tuleeko keväällä taas kiire kasvimaan putsaamisessa?

Kevätaurinko herättää muitakin kuin puutarhureita


Keväällä ensimmäiset auringonsäteet ovat jo riittäviä monille rikkakasveille ja pian kasvimaan pinta on iloisen vihreää. Maan mullassa on nimittäin aina miljoonien siemenien siemenpankki. Jotta tätä vihertymistä ei pääse keväällä tapahtumaan hallitsemattomasti, voit peittää koko kasvimaan haravoiduilla lehdillä tai ihan vaan jollain valoaläpäisemättömällä peitteellä nyt syksyllä.

Itse laitan heppaheinää, haravointijätettä ja mitä nyt ikinäkään on saatavilla kunakin vuonna maan pinnalle ja peitän. Kotipihassa suosin mattoja, mutta palstalle niitä ei riitä. Sen vuoksi käytän kestopeitettä.









Viikonloppuna kävimme pikapikaa levittämässä heinät ja peitteen suurimpaan osaan aluetta. Vähän jäi vielä hommia seuraavaan kertaan. Onneksi on nyt kuitenkin enimmät alat suojattuna, sillä peitteiden levityksen jälkeen yöllä tuli ensilumi maahan.




Keväällä voi sitten ottaa peitteitä auki sitä mukaan kuin ehtii laittaa kasvimaan kuntoon. Muu alue ei pääse kuivumaan, eivätkä rikkaruohot kasvamaan.

Ei tämä niin kaunista tietenkään ole, mutta käytännöllisyys ja helppous ohittavat näissä hommissa kauneuden.





22.10.2020

Miten perunoiden hehtaarisato lasketaan omasta perunamaasta?

Oletko miettinyt, että paljonko sinulla tulee satoa per hehtaari?





Joskus on hauska miettiä, että miten oman kasvimaan satomäärät suhteutuvat uutisissa oleviin hehtaarisatoihin ammattiviljelijöillä. Itselläni tämä on ollut mielessä lähinnä perunan ja härkäpavun osalta.


Tässä sinulle perunansadon muuntolaskuri.


Aukeava tiedosto näyttää tältä: 



Syötä harmaisiin kenttiin omat satotietosi ja kahdelle alariville muodostuu kokonaissatotiedot

1) ennuste kokonaissadostasi kiloissa
2) satosi muunnettuna kg/ha -määräksi.










18.10.2020

No nyt tulee valkosipulia

 Uusi valkosipulimaa


Vanha kasvimaa sai nyt antaa kaiken tilan valkosipuleillemme.

Yhteen riviin meni 20 kynttä ja rivejä tuli lopulta 8. Riittääköhän? Hmm...








Penkki sai jatkoa, kun tyhjentelin korjattavia kohopenkkejä ja löysin unohtuneita valkosipuleita, kynsiä tuli 100 kpl lisää, eli nyt on liki 300 valkosipulia tulossa.


16.10.2020

Nyt tehdään kasvatusalusta ensi kevättä varten!

 Lavakaulus, sanomalehtiä, kompostia ja multaa


1) valitse paikka, johon teet uuden kasvualustan

Tässä alussa on vain esimerkkinä lavakaulus aseteltuna.

2) aseta lavakaulus paikalleen




3) eristä nurmikko paksulla kerroksella sanomalehtia, käännä reunoihin myös tai upota maahan lapiolla lavakauluksen reunojen alitse



4) kastele sanomalehdet



5) laita pohjalle kompostia, vanhaa haketta tai mitä tahansa vastaavaa massaa. Tämän vaiheen olin tehnyt jo aiemmin iltahämärässä, eli olen tuon eristämisen tehnyt ennen kompostia, mutta silloin ei ollut valokuvaamiseen riittävästi valoa, joten siksi nuo edellisen alkukuvat ovat eri paikasta otettuna.




6) täytä mullalla. Itse käytän aina vanhaa multaa jostain toisesta paikasta siirrettynä, esimerkiksi kasvihuoneeni pohja on syksyllä aina siirtokunnossa. Tällä kerralla otin mullan toisesta kohopenkistä, joka peruskorjataan .





7) korota kerroksia, jos haluat kasvattaa syväjuurisia, kuten esimerkiksi porkkanaa tai pitää voida mullata, kuten perunaa. Tässä on lopulta kaksi lavakaulusta päällekkäin.





Nyt on kolme lavakauluspenkkiä valmiina ensi vuodeksi. Tänä kesänä olivat vasta nuo kaksi oikeanpuoleista käytössä. Oikeanpuolimmaisessa on kerättynä kurpitsoiden ja monien muiden naatit ja varret. Saavat muhia siinä rauhassa koko talven Lieroilla on kivat oltavat kasan alla.





Tässä tämä tyhjentynyt vanha penkki. Olen siirtänyt multaa pikkuhiljaa muualle ja nyt alkaa pohja olla oikealla tasolla ja pääsen purkamaan reunoja.