Kompostin todellinen toiminta – mitä palaminen oikeasti tarkoittaa?

Kompostoinnista kerrotaan yhä virheellisiä ja liian yksinkertaistettuja versioita. Kompostin “palaminen”, happokuilu, mikrobivaiheet ja kompostorityypit vaikuttavat kaikki siihen, syntyykö hajuton, kypsä komposti vai märkä, haiseva massa. Tässä kokonaisuus, joka perustuu käytännön kokemukseen ja tutkittuun tietoon.

Kompostin palaminen on mikrobien tuottamaa lämpöä

Kompostin palaminen on mikrobien aineenvaihdunnan tuottamaa lämpöä, ei liekkejä tai savua. Kun olosuhteet ovat sopivat (kosteus, lämpötila, rakenne ja seosaine), orgaaninen aines hajoaa ja syntyy:

• hiilidioksidia

• vettä

• epäorgaanisia suoloja

• lämpöä

• pitkälle hajonnutta orgaanista materiaalia

Kompostoinnin pH‑käyrä eri vaiheissa. Alussa näkyy happokuilu, jossa pH laskee ennen kuin prosessi etenee kohti neutraalia pH:ta.

Mikrobivaiheet ja pH – bakteereista sieniin

Kompostointi etenee vaiheittain, ja eri mikrobeilla on eri vahvuudet:

• Alkuvaihe: bakteerit hajottavat helposti hajoavaa materiaalia ja tuottavat paljon lämpöä.

• Termofiilinen vaihe: lämpö on korkeimmillaan, jos massaa ei lisätä koko ajan.

• Loppuvaihe: sienet hajottavat kaikkein vaikeimpia materiaaleja, lämpö laskee vähitellen.

Sienet pärjäävät alemmassa pH:ssa kuin bakteerit. Useimmat bakteerit viihtyvät parhaiten, kun pH on lähellä 7:ää. Kun komposti on kypsä, massan pH on tyypillisesti juuri siellä lähellä 7 – tämä on yksi kypsyyden tunnusmerkki.

Happokuilu kompostoinnin alussa

Kompostoinnin alussa syntyy happokuilu, jossa pH laskee ja lämpötilan nousu hidastuu. Tämä näkyy lämpötilakäyrässä notkahduksena mesofiilisessa vaiheessa.

Happokuilua voi loiventaa pienellä määrällä tuhkaa, erityisesti jos kompostiin tulee:

• paljon keittiöjätettä

• hapanta puutarhajätettä (esim. tammi, vaahtera)

Tuhkan käytöstä on tutkittua tietoa, mm. Helsingin yliopiston opinnäytetyössä Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala, 2008).

Kompostori ei ole vain “laatikko” – diesel vs. bensa

Keuhkoton komposti – “dieselmoottori”

Oma kompostini toimii ilman sisäistä ilmaputkea:

• happi sekoittuu massaan seosaineen avulla

• lämpö jakautuu laaja‑alaisesti koko massaan

• komposti käännetään vain kerran: täytettävä → kehkeytyvä

• massa on tasalaatuista, eikä haise tyhjennysvaiheessa

• talvella valmis massa säkissä, kesällä suoraan kasvimaalle

Tämä vastaa “dieselmoottoria”: palaminen tapahtuu koko alueella, koska happea on kaikkialla.

Keuhkollinen komposti – “bensamoottori”

Monet markkinoilla olevat mallit ovat keuhkollisia:

• sisällä ilmaputki (“keuhko”), josta happi tulee

• reaktio etenee keuhkosta poispäin rintamana

• massaa tyhjennetään alaluukusta keskeneräisenä

• hajuongelmat ja jälkikompostoinnin tarve ovat tavallisia

Tämä vastaa “bensamoottoria”: palaminen keskittyy keuhkon ympärille.

Puutarhajäte vs. keittiöjäte – mitä kompostilta vaaditaan?

Puutarhajäte:

• riittävä koko, jotta lämpö nousee

• suoja rikkaruohon siemeniltä ja niiden itämiseltä

• erillinen kompostori ei aina välttämätön, kunhan rakenne on kunnossa

Keittiöjäte:

• jyrsijäsuoja

• lämpöeristys

• sopiva koko (ei liian pieni, ei liian suuri)

• toimiva seosaine ja rakenne

Miten komposti käynnistetään uudelleen?

Ei uutta jätettä pitkään aikaan: lisää uutta biojätettä, prosessi käynnistyy.

Haisee ja ei lämpene: massa on liian märkää/typpipitoista → sekoita ja lisää seosainetta. Hienojakoinen sahanpuru sitoo kosteutta ja hyödyntää typen; lämpö voi nousta parissa päivässä jopa noin 60 °C:een.

Talvella jäätyminen: normaalia, jos jätettä tulee vähän tai seosainetta on liian vähän. Älä sulata kuumalla vedellä – se lisää märkyyttä ja ravinteiden huuhtoutumista. Kevät käynnistää kompostin uudelleen.

 Tuhkalla tehostetun kompostin kypsyyden ja laadun arviointi (Jenni Ojala 2008 Helsingin yliopisto). 

 Omasta kompostoristani 

 aiemmissa postauksissani asiaa kompostoinnista

 

Oma kompostorini toimii “diesel‑periaatteella”: lämpö jakautuu koko massaan, koska happi on sekoittunut tasaisesti seosaineen avulla.

Keuhkollinen kompostori toimii “bensamoottorin” tavoin: happi tulee sisäisestä ilmaputkesta ja reaktio etenee putkesta poispäin rintamana.