keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Mitä on routa?

Jokakeväisiä uutisia ovat toteamukset teiden routavaurioista


Mitä se tarkoittaa että maa routii?


Maassa on aina enemmän tai vähemmän vettä, mutta siis jonkin verran kuitenkin aina. Routa tarkoittaa sitä, että maahuokosissa, niissä maassa olevissa onkaloissa, vesi jäätyy ja aiheuttaa maan jäykistymistä ja pintakerroksen kovettumista.


Mistä routiminen johtuu?


Routimisessa maassa oleva vesi jäätyy ja sulaa vuoronperään ja siitä aiheutuu maan pinnan liikkeitä ja rakenteen muutoksia. Routiminen on siis se keväisin teitä möykkystävä ilmiö.

Routa nostaa maan syvyyksistä kiviä ylös.


Miten syvältä maa jäätyy?


Maan jäätyminen alkaa maan pinnalta. Maa ei jäädy pohjiaan myöten metritolkulla syvälle, vaan routaraja on jonkin verran maanpinnan alapuolella. Kuinka paljon, riippuu pakkasesta, maan ominaisuuksista ja kosteudesta. Maan sulaminen sijaan tapahtuu sekä maan pinnalta, että routarajan kohdalta samaan aikaan.


Routivatko kaikki maat?


Kaikki maat eivät roudi ja sitä käytetään hyväksi rakennustekniikassa. Maalajitteet, jotka ovat raekooltaan (ne maan pienimmät osat, joita et saa mitenkään murskattua) 0,2 - 0,06 mm, eivät roudi, sillä maat ovat helposti kuivuvia. Sen sijaan maalajitteet, joissa on 0,02-0,002 mm raekoko, routivat tosi paljon. Jos raekoko on vielä tätä pienempää, niin routiminen taas loppuu, sillä vesi on siinä niin tiukasti kiinni, että veden liikkeitä ei samalla tavalla pääse tapahtumaan, kuin tuossa edellisessä raekoossa.


Miksi vesi ja jää eivät mahdu samankokoiseen purkkiin?


Veden tiheys (eli paljonko tietty vesimassa vie tilaa) on suurinpiirtein sellainen, että litra vettä painaa noin kilon. Kun sama vesimäärä jäätyy, se ei mahdu enää samaiseen litran kannuun vaan pursuu pois ja useimmiten halkaisee kannun (tai talveksi ulos unohtuneen vesisaavin), jää on siis vähemmän tiheätä. Tilavuus kasvaa 10 % eli sama vesimäärä jäätyneenä tarvitsisi itselleen 1,1 litraisen kannun. Tämän vuoksi jätät mehuja pakastaessasikin pulloon jäätymistilan.


Pitääkö routaa estää kasvimaalla?


Routaantunut maa voi olla hyvä juttu. Jos kasvimaassasi on mururakenne kunnossa ja se sisältää hienojakoista (=pieni raekoko) maa-ainesta, jäätyminen tapahtuu onkaloiden eli huokosien seinämissä ja tuloksena on murustunutta maata keväällä. Et tarvitse paljoakaan työtä aloittaessasi taas kevään kasvatustouhut.

Jos kasvimaasi on sen sijaan tiukkaan pakkautunutta savipitoista maata, voi jäätyminen ensin murentaa maata, mutta sulamisvedet ja sateet rikkovat murut ja tuloksena on taas huonorakenteinen, tiivistyvä maa.


Mitä tarkoittavat maalaji ja  maalajite?


Maan pienimmät muruset (=raekoko=, joita et saa murskattua vaikkapa huhmareessa, määrittävät, millä nimellä maata kutsutaan. Maassa on aina monenlaista raekokoa ja se, mitä on eniten, määrittää koko maalajin eli maalajitteiden yhdistelmän nimen. Jos sinua kiinnostaa tämä, niin voit ottaa kasvimaaltasi maata, kuivata sitä uunissa yön yli 100 asteessa, murskaat huhmareessa ja otat erikokoisia sihtejä ja sihtaat maan. Tuloksesta näet, että millaisia raekokoja sinulla on kasvimaallasi.


Maalajitteiden kokojakaumat


Saves on kaikkien hienojakoisinta, alle 0,002 mm, hirmuisen pientä siis.
Hiesu on seuraavaksi pienintä, 0,002-0,02 mm, jonka jälkeen tulee
Hieta 0,02-0,2 mm
Hiekka on jo 0,2-2 mm eli ihan sormiin tuntuvia hippusia.

Jos maassa on orgaanista ainesta eli eloperäisestä lähtöaineksesta olevaa ainetta alle 20%, sanotaan, että maa on kivennäismaata.

Multamaa on sellaista, jossa orgaanista ainesta on 20-40 %.


Onko väliä kumpi tapahtuu ensin, maan jäätyminen vai tulee lumipeite?


Jos maan pinta jäätyy ensin ja vasta sitten tulee lumipeite, kevään sulamisvedet eivät pääse herkästi imeytymään maahan ja tuloksena on vesilammikot ja vedenvirtaukset, jotka kuljettavat mukanaan hienojakoista maata ja ravinteita.





Jos maahan sataa ensin hyvä lumipeite eikä maa ole ehtinyt jäätyä syvältä, eristää lumi koko talven maata ja jäätyminen on vähäisempää myöhemminkin. Kevään sulamisvedet parhaimmillaan imeytyvät maahan samalla tavalla kuin normaalisti sulan maan aikaan.








2 kommenttia:

  1. Tänä talvena lumi satoi niin aikaseen, ettei paksun lumipeitteen alla taida edelleenkään olla ollenkaan jäätä/routaa, tai ainakin todella vähän. Olen mittaillut lumen syvyyttä muutamaan kertaan, niin joutuu ihan varomaan ettei tökkää mittatikkua maan sisään. Miksi savimaalle routa ei olisi hyväksi? Sehän se on millä savesta saa edes jokisin aikaa muokattavaa, ilman routaa olisi vielä huonompi tilanne. Voi tosin olla että ymmärsin kirjoituksesi tolta osin väärin, mutta sain vaikutelman, ettei routa loppujen lopuksi olisi niin hyväksi.

    VastaaPoista
  2. Lierot pääsevätkin sitten aikaiseen rouskuttelemaan, jos nyt jo maa niin sulaa lumen alla. Routa murustaa kyllä sitä savimaata, mutta yllä on kahdessa vaihtoehdossa erona mururakenne/tiivistynyt maa. Hyvässä mururakenteessa roudan vaikutus pysyy, mutta tiivistyneessä maassa roudan vaikutus ei ole pysyvää ja savi tiivistyy herkästi uudelleen. Jos saat nopeasti maahan jotain kasvustoa, jolla on voimakas haaroittuva juuristo, ne auttavat pidentämään roudan muruvaikutusta ja vähitellen oikea mururakenne paranee ja jatkossa roudan vaikutus on pysyvämpää. Muokattavuus ja roudan pysyvä vaikutus ovat eri asia. Muokattavuus liittyy siihen, että maassa on kosteutta vielä ja mururakenne liittyy siihen, että jos laitat kourallisen maata vesilasiin, niin paljon vesi samenee? Jos on hyvä mururakenne, samenemista ei tapahdua paljoa tai ei lainkaan ja jos on huono mururakenne, niin maa sekoittuu veteen ja tuloksena on tuttu "kuravelli".

    VastaaPoista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla