sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Kuivemmaksi vai märemmäksi?

Miten voin vaikuttaa haihtumiseen?


Kun miettii haihtumista ja sen säätelyä, niin pitäisi ensin tietää, että haluaako haihtumista lisätä vai vähentää. Molemmat tilanteet voivat tulla puutarhassa vastaan. Keväällä saattaa maa olla ihan liejuna sulamisvesistä ja kesällä kasvimaa voi muistuttaa kuivaa korppua.

Liejutilanteessa toivoo yleensä nopeampaa kuivumista ja korppuvaiheessa suurempaa kosteutta. Ei ole sinällään väliä, kumpi tilanne on kun opettelee periaatteita. Jos  ymmärtää, mistä on kyse, osaa ratkaista pulman jatkossa oikealla tavalla tai ainakin pienentää mahdollisesti ongelmaa tulevina vuosina.


Rakkolevän alla maa pysyy koko ajan märkänä.


Maan pinnan muotoihin


Isot kaivannot eli kyntöurien tyyppinen muokkaus lapiolla tai äestys eli pinnan haraaminen tasaiseksi vaikuttavat eri tavoin vesimäärään. Isot muodot keräävät vettä lammikoiksi, mikäli maa ei pysty imeyttämään vettä riittävän nopeasti. Jos maa on kaltevaa, voi varsinkin kyntöurien mallisista syntyä virtauksia ja vesi kuljettaa maata ja ravinteita mukanaan. Pienet muodot eivät kerää suuria lammikoita ja vedenvirtailu on nopeammin mahdollista. Tärkeää onkin huolehtia maan rakenteesta ja murujen kestävyydestä. 


Huonorakenteinen, tiivistynyt maa.

Hyvä mururakenne.

Maan pintamateriaalin ominaisuuksiin vaikuttaminen


Katemateriaalin karkeus


Karkea katekerros esimerkiksi oljista, maamuruista tai sorasta vähentää haihtumista maan pinnasta. Soran pitää olla halkaisijaltaan 1-5 mm. Haihtuminen vähenee, koska säteily maan pinnasta vähenee ja tuuli ei pääse vaikuttamaan niin voimakkaasti ihan maanrajassa. Tällainen karkea aines ei myöskään alunperin pidätä kovin paljon vettä eikä nosta kapillaarisesti (mehupilli-ilmiö) vettä syvemmältä maan pintaan, joten niin sanotusti ei ole mitä haihtuisi pois. Sateella tästä on myös hyötyä, saapuva vesi imeytyy nopeasti syvemmälle maahan suojaan.

Jos materiaali on todella karkeaa, esimerkiksi sora edellämainittua isompaa, lisääntyy tuulen vaikutus. Tuuli alkaa pyörteillä ihan maan pinnassa ja se puolestaan lisää haihtumista. Haihduttavaa pintaa on myös tällaisessa tapauksessa enemmän.


Olkipinta estää haihtumista. ja antaa lieroille työrauhan.


Katemateriaalin väri


Tumma pinta imee enemmän auringonsäteilyä ja lämmin maa haihduttaa enemmän myös vettä. Vaalea sitä vastoin pitää pinnan viileämpänä ja haihtuminen on vähäisempää. Väri ei tietenkään vaikuta sateen imeytymiseen mitenkään.

Katemateriaalin aine


Katemateriaali voi itsessään sitoa kovasti vettä, kuten materiaalin karkeudessa vähän vihjasinkin jo. Mitä märempi pinta, sitä enemmän siitä on mahdollista haihtua vettä poiskin. Siksi kannattaa kosteutta sitovan katteen päälle levittää aina vähän karkeampaa, jotta vesi pysyy suojassa haihtumiselta, eikä tee kasvimaalleen karhunpalvelusta katteellaan.


Paljonko kuuluu kastella kerralla?


Karkeilla mailla 20-30 mm, hyvin vettä pidättävillä mailla, jossa suuret juuristosyvyydet, 40-50 mm. Kauden alussa voi olla vähäisempää, ei kuitenkaan koskaan alle 10-15 mm.


Kasteluveden määrää kuvastaa seuraava laskuesimerkki: perunan kastelutarve kuivana vuotena on 1500 m3/hehtaari, eli sademillimetreinä ilmaistuna 150 mm. Kun tämän muuttaa litroiksi neliömetriä kohden, on helpompi ymmärtää, mitä se tarkoittaa omalla kasvimaalla. Määrä on 150 litraa/neliömetri! Siis todella paljon vettä kannettavaksi ja näin suurta vesimäärää ei voi kovin nopeasti edes kaataa maahan. Imeytyminen pitää olla yhtä nopeaa kuin kaadettava vesimäärä, jotta vesi ei valu noroina pintaa pitkin pois. Tyypillinen kertakastelumäärä ammattiviljelijöillä on 30 mm/tunnissa eli 3 litraa/neliömetri/tunti. Viisi tuntia siis kuluisi kasteluun.... No, tässä laskelmassahan oli onneksi koko kasvukauden vedestä kyse, eli ei kerralla annettavasta määrästä. Silti koko kasvukaudelle tarvittava määrä on huikea ja yleensä kasvimaa on suurempi kuin yksi neliömetri. Kolme kertaa kolme metriä olevaan kasvimaahan eli yhdeksän neliön alueelle tämä merkitsee 9*150 litraa = 1350 litraa vettä kasvukaudella.

Nyt on helpompi ymmärtää, että mitä paremmin saa estettyä turhaa haihtumista, hoidettua maan rakennetta niin, että vesi ei valu liian nopeasti alaspäin ja nousee mahdollisimman hyvin kapillaarisesti ylöspäin, sitä vähemmän on kastelun tarvetta.

Kastelulla voi olla myös muita tarkoituksia kuin pelkkä kasvin vedentarpeen kattaminen. Esimerkiksi savimailla ja savisilla hiesumailla maan kuivuminen aiheuttaa kovettumista ja kasveilla on vaikeuksia kasvattaa juuriaan. Kastelulla ylläpidetään maan pehmeyttä jo alkukesästä, jolloin muuten vettä voisi olla vielä riittävästi kasvien käyttöön.


Käytetyt lähteet:

  • Linnér, H. Maatalousmaan kastelu 351-372. Teoksessa. Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R. & Vakkilainen. 2016. Äijö, H. (toim.) Man vesi- ja ravinnetalous, Ojitus, kastelu ja ympäristö 2. painos. Salaojayhdistys ry.

2 kommenttia:

  1. Todella mielenkiintoinen teksti. Olen kastellut alkukesästä asti savikkoamme ja joskus epäillyt homman mielekkyyttä :)

    VastaaPoista
  2. Savi on aivan lostava materiaali, pidättää vettä ja ravinteita hurjasti. Kirjoittelen savesta vielä keväällä lisää.

    VastaaPoista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla