4.3.2026

Näin ruokit lierot ja maaöttiäiset – pressutus, perkeet ja oljet parantavat maaperää

 Lieroille ja maaöttiäisille ruokaa

Oljet suojaamassa maata ja ruokkimassa maaperäeliöitä.



Lierot ja maaöttiäiset ovat maaperän tärkeimpiä työmyyriä: ne kuohkeuttavat maata, hajottavat orgaanista ainesta ja tekevät kasvualustasta ravinteikkaan ja elävän. Kun maata ruokitaan oikeilla materiaaleilla – kuten puutarhaperkeillä, kompostilla, sanomalehdillä ja oljilla – maaperän mururakenne paranee nopeasti ilman kaivamista tai kemikaaleja. Tämä luonnonmukainen maanparannusmenetelmä sopii erityisesti uusille palstoille ja vanhoille pellonpohjille, joissa maa kaipaa elvytystä.


Kun uuden viljelyalueen ottaa käyttöön, maaperä on usein tiivistynyttä ja täynnä juuririkkakasveja. Jyrsintä voi olla välttämätöntä, jotta maa saadaan ylipäätään muokattua, mutta samalla se pilkkoo juolavehnän ja ohdakkeen juuret pieniksi paloiksi, mikä lisää rikkaruohojen määrää. Siksi alue kannattaa peittää valoa läpäisemättömällä pressulla, jos rikkakasvien torjuntaa ei voi tehdä heti. Pressun alla lierot ja maaöttiäiset tekevät arvokasta työtä maan hyväksi.

Lierot – puutarhan oma maanparannusarmeija

Pressun alla maahan jääneet kasvinosat alkavat hajota, ja lierot sekä muut maaöttiäiset muuttavat ne ravinteikkaaksi mullaksi. Ne kuohkeuttavat maata, parantavat mururakennetta ja lisäävät maan elinvoimaa. Kun pressutusvaihe on ohi, on tärkeää tarjota lieroille lisää ruokaa, sillä jyrsinnän mukana hautautuneet kasvijätteet eivät riitä pitkään. 

Mitä lieroille voi antaa ruoaksi?

Lierot hyötyvät monipuolisesta orgaanisesta materiaalista. Hyviä vaihtoehtoja ovat:

  • keskeneräinen komposti

  • kasvien perkuujätteet (raparperin lehdet ja varret, naatit, kuihtuneet kukat)

  • naapureilta saadut puutarhaperkeet

  • kaikki orgaaninen aines, joka maatuu

Moni antaa mielellään puutarhajätteensä pois, ja näin kaikki voittavat: sinä saat ravintoa maaperäeliöille ja muut pääsevät eroon ylimääräisestä materiaalista.

Ruokarauha: oljet suojaavat maata

Kun orgaaninen aines on levitetty, sen päälle kannattaa laittaa paksu kerros sanomalehtiä. Vaikka paperinkeräys on virallinen suunta, maahan laitettu hiili ei mene hukkaan – se sitoutuu maaperäeliöihin pysyvässä muodossa. Lopuksi päälle levitetään olkea, joka:

  • suojaa maata kuivumiselta

  • tarjoaa elinpaikkoja hyötyhyönteisille

  • estää rikkaruohojen kasvua

Oljet ja lehdet luovat lieroille rauhallisen, kosteuden säilyttävän ympäristön, jossa ne voivat jatkaa maanparannustyötään.


Hunajakukka houkuttelemassa pölyttäjiä ja kuohkeuttamassa savimaata.


Peruna ja hunajakukka – luonnon omat apurit


Peruna kasvaa nopeasti ja muodostaa varjostavan kasvuston, joka tukahduttaa rikkaruohot tehokkaasti. Se on erinomainen kasvi ensimmäisille vuosille, kun maa on vielä toipumassa. Hunajakukka puolestaan houkuttelee pölyttäjiä ja kuohkeuttaa savimaata juurillaan. Pölyttäjät voivat lisätä satoa jopa 30 %, joten hunajakukka on hyödyllinen lisä viljelyalueelle.


Lierot ja maaöttiäiset hajottamassa orgaanista ainesta katteen alla.


Raparperi – suuri lehti, suuri hyöty


Raparperi sopii hyvin pressualueen ja hunajakukan väliin. Sen suuret lehdet peittävät maan tehokkaasti ja estävät rikkaruohojen kasvua. Lisäksi raparperi toimii tuulensuojana muille kasveille.


#mururakenne
#orgaaninen aines
#maan eloperäinen materiaali
#hyötyhyönteiset
#maanparannus
#ravinteikas multa

4 kommenttia:

  1. Maan parannus on todella kannatettavaa ja on kiva lukea näistä sinun keinoistasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla. Ruuan tuottajat ovat oikeasti sananmukaisesti maan viljelijöitä, vaikka se onkin yhdyssana maanviljelijä. Kyse on ihan ensimmäiseksi maan hoitamisesta, jotta voi ylipäätään kasvattaa mitään. Meille kotitarveviljelijöille maan kasvukunto on jopa vielä tärkeämpää, kun ei ole käytössä suuria koneita, emmekä halua käyttää myrkkyjä. Itse en halua käyttää myöskään väkilannoitteita, eli maaperä on kaiken A ja O.

      Poista
    2. Hei! Kysyisin mielipidettäsi. Sain 2mx5m palstan joka on ollut aktiivisessa käytössä mutta viime kesän viljelemättä, eli "rikkaruohot" ja kaikenlaiset kasvit kasvoivat siinä vapaasti viime kesän. Nyt lumet ovat sulaneet (olen Tampereella) ja mietin mitä palstalle pitäisi tehdä. Ensimmäiset maahumalat jo vihertävät ja tiedän että maassa on juolavehnää, ohdakkeita yms. Maa on savista mutta edellinen viljelijä sanoi että ollut hyvää esim juureksien kasvatukseen. Haluaisin kasvattaa erilaisia juureksia, kesäkurpitsaa ja papuja, yrttejä ja kukkia. En kammoa rikkoja vaan ajattelen että niitä joka tapauksessa kasvaa, olen syönytkin edellisellä palstalla kasvaneita vuohenputkea, voikukkia, ratamoa ja nokkosta. Mutta pohdin kuinka aloittaa tämän uuden maa-alueen kanssa niin että maan pieneliöt voisivat hyvin. Pressutanko, pitääkö ensin kitkeä tai kääntää? Missä vaiheessa voin (vai voinko?) istuttaa palsternakkaa, nauriita, lanttua ja porkkanaa? Voisin rutolle vastustuskykyistä perunaakin kokeilla. Vuoden hoitamatta olleessa kompostissa saattaa olla jotain käyttökelpoista, mutta vielä se on jäässä. Kiitos kiinnostavista kirjoituksista!!!!

      Poista
    3. Hei, kiva, palstasi ei ole liian iso haltuun otettavaksi. Laittaisin itse osan pressujen alle, mutta maan ja pressun väliin olisi hyvä saada lieroille ja muille maaperäeliöille ruokaa, mitä tahansa orgaanista ainesta. Maahumala on haastavaa, paljon haastavampaa kuin juolavehnä ja ohdake. Koita saada pressusta oikeasti valoa läpäisemätön, eli älä säästä materiaalin laadussa ja paksuudessa. Varmista, että on UV-suojattu, jotta ei murene auringossa. Juolavehnän osalta on tärkeää muistaa kompensaatiopiste: kun on enintään 4 lehteä, niin se on käyttänyt vain juurivoimaa, eikä ole vielä saanut vahvistettua yhteyttämällä juurta. Kun sen kitkee viimeistään tässä vaiheessa, juuri näivettyy. Älä kuopsuta maata, vaan katko maanpäälliset osat. Jos kuopsutat, katkot juuristoa ja pahennat tilannetta. Syksyllä sitten sadonkorjuussa myös varot katkomasta juolavehnän juuristoa. Nostele se varovasti talikolla kevittäen: saat parhaimmillaan monen metrin pätkän ehjänä pois. Syksyn huolellinen työ palkitsee keväällä, enää ei paljonkaan nouse uusia. Toisen vuoden jälkeen olet lähes voittanut juolavehnän. Ohdakkeen olen itse todennut taantuvan, kun noin 20 cm korkuisena vetää varovasti juurineen. Jos ottaa aiemmin, varsi katkeaa ja tulee tuuhea pensas. Keväällä kannattaa hyödyntää märän maan aikaa muiden rikkojen kanssa, jolloin rikat ovat vielä melko kevyesti maassa kiinni. Älä käännä maata, silloin nostat miljoona uutta rikkaruohonsiementä pintaan. Juureksia voi ihan hetikin kasvattaa, tee niille sopiva ura, esim. porkkanalle syvempi kuin nauriille tai lantulle. Laita uraan kompostista muhevaa maata. Palsternakka kannattaa kylvää syksyllä, se hyötyy tällöin kevään kosteudesta ja sato onnistuu helpommin, tämä on oma kokemukseni. Rutto tulee palsta-alueilla ennemmin tai myöhemmin, tärkeää on katkoa varret ajoissa ja viedä sekajätteeseen. Tällöin sato säästyy. Jos sinulla on käytössäsi paljon kateainetta, niin sen avulla saat nopeutettua haltuunottoa. Katteessa rikkojen tarvii ponnistella pidempi matka, ennen kuin pääsevät valoon yhteyttämään. Ne kasvattavat hyvin hennot juuret siihen helppoon pintaan, katteeseen, jolloin ne on nypittävissä vaivatta eli sormin pois. Jos rikat ovat syötäviä, ne pysyvät myös puhtaina mullasta. Onko kompostisi suojattu ilmasta lentäviltä rikoilta? Jos ei ole, niin suosittelen kattamista, muutoin tilanne vain pahenee koko ajan. Suosittelen tekemään kevyesti lämpöeristetyn kompostin myös palstalle, jolloin prosessi nopeutuu ja lämpö nousee riittävästi tuhoamaan rikkoja ja saat puhdasta multaa palstasi pintaan joka vuosi. Kiitos, mukava kuulla, että olet tykännyt kirjoituksistani.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla