Näin ruokit lierot ja maaöttiäiset – pressutus, perkeet ja oljet parantavat maaperää

 Lieroille ja maaöttiäisille ruokaa

Oljet suojaamassa maata ja ruokkimassa maaperäeliöitä.

Lierot ja maaöttiäiset ovat maaperän tärkeimpiä työmyyriä: ne kuohkeuttavat maata, hajottavat orgaanista ainesta ja tekevät kasvualustasta ravinteikkaan ja elävän. Kun maata ruokitaan oikeilla materiaaleilla – kuten puutarhaperkeillä, kompostilla, sanomalehdillä ja oljilla – maaperän mururakenne paranee nopeasti ilman kaivamista tai kemikaaleja. Tämä luonnonmukainen maanparannusmenetelmä sopii erityisesti uusille palstoille ja vanhoille pellonpohjille, joissa maa kaipaa elvytystä.

Kun uuden viljelyalueen ottaa käyttöön, maaperä on usein tiivistynyttä ja täynnä juuririkkakasveja. Jyrsintä voi olla välttämätöntä, jotta maa saadaan ylipäätään muokattua, mutta samalla se pilkkoo juolavehnän ja ohdakkeen juuret pieniksi paloiksi, mikä lisää rikkaruohojen määrää. Siksi alue kannattaa peittää valoa läpäisemättömällä pressulla, jos rikkakasvien torjuntaa ei voi tehdä heti. Pressun alla lierot ja maaöttiäiset tekevät arvokasta työtä maan hyväksi.

Lierot – puutarhan oma maanparannusarmeija

Pressun alla maahan jääneet kasvinosat alkavat hajota, ja lierot sekä muut maaöttiäiset muuttavat ne ravinteikkaaksi mullaksi. Ne kuohkeuttavat maata, parantavat mururakennetta ja lisäävät maan elinvoimaa. Kun pressutusvaihe on ohi, on tärkeää tarjota lieroille lisää ruokaa, sillä jyrsinnän mukana hautautuneet kasvijätteet eivät riitä pitkään. 

Mitä lieroille voi antaa ruoaksi?

Lierot hyötyvät monipuolisesta orgaanisesta materiaalista. Hyviä vaihtoehtoja ovat:

• keskeneräinen komposti

• kasvien perkuujätteet (raparperin lehdet ja varret, naatit, kuihtuneet kukat)

• naapureilta saadut puutarhaperkeet

• kaikki orgaaninen aines, joka maatuu

Moni antaa mielellään puutarhajätteensä pois, ja näin kaikki voittavat: sinä saat ravintoa maaperäeliöille ja muut pääsevät eroon ylimääräisestä materiaalista.

Ruokarauha: oljet suojaavat maata

Kun orgaaninen aines on levitetty, sen päälle kannattaa laittaa paksu kerros sanomalehtiä. Vaikka paperinkeräys on virallinen suunta, maahan laitettu hiili ei mene hukkaan – se sitoutuu maaperäeliöihin pysyvässä muodossa. Lopuksi päälle levitetään olkea, joka:

• suojaa maata kuivumiselta

• tarjoaa elinpaikkoja hyötyhyönteisille

• estää rikkaruohojen kasvua

Oljet ja lehdet luovat lieroille rauhallisen, kosteuden säilyttävän ympäristön, jossa ne voivat jatkaa maanparannustyötään.

Hunajakukka houkuttelemassa pölyttäjiä ja kuohkeuttamassa savimaata.

Peruna ja hunajakukka – luonnon omat apurit

Peruna kasvaa nopeasti ja muodostaa varjostavan kasvuston, joka tukahduttaa rikkaruohot tehokkaasti. Se on erinomainen kasvi ensimmäisille vuosille, kun maa on vielä toipumassa. Hunajakukka puolestaan houkuttelee pölyttäjiä ja kuohkeuttaa savimaata juurillaan. Pölyttäjät voivat lisätä satoa jopa 30 %, joten hunajakukka on hyödyllinen lisä viljelyalueelle.

Lierot ja maaöttiäiset hajottamassa orgaanista ainesta katteen alla.

Raparperi – suuri lehti, suuri hyöty

Raparperi sopii hyvin pressualueen ja hunajakukan väliin. Sen suuret lehdet peittävät maan tehokkaasti ja estävät rikkaruohojen kasvua. Lisäksi raparperi toimii tuulensuojana muille kasveille.

#mururakenne

#orgaaninen aines

#maan eloperäinen materiaali

#hyötyhyönteiset

#maanparannus

#ravinteikas multa

Lieroille ja maaöttiäisille ruokaa

Lierot ovat suursyömäreitä

Kun ottaa ihan uutta aluetta viljelyyn, voi sen joutua jyrsimään koneellisesti, jota maahan ylipäätään pystyy kylvämään. Jyrsiminen pilkkoo kuitenkin kaikki juurilevinnäisten rikkaruohojen juuret pienen pieniin osiin, ja siitä syntyykin sitten hurja rikkaruoho-ongelma. Siksi alue kannattaa peittää ensin valoa läpäisemättömällä peitteellä, ellet pysty heti huolehtimaan koko alueen rikkaruohontorjunnasta. Peite estää sekä juurien kasvamisen ja siementen itämisen. Peitteen alla lierot ja maaöttiäiset ruokailevat ja työskentelevät  puolestasi. Kuolleet kasvinosat muuttuvat ravinteikkaaksi ja muhevaksi mullaksi.

Ruokaa lisättävä nopeasti

Pressuvaiheen jälkeen on kuitenkin kiire antaa lieroille ja muille maaöttiäisille ruokaa. Jyrsinnän mukana maahan hautautuneet kasvinosat eivät kauan riitä lieroille, maan muokkausarmeijalle ja siksi on syytä ruokkia näitä ahkeria puurtajia mitä pikimmiten. Mitä niille voi antaa ruuaksi?

Ruuaksi annan kaikkea tarjolla olevaa. Omasta tuotannosta tarjoan keskeneräistä kompostia, kasvien perkuujätteitä kuten raparperinlehtiä, - varsia, naatteja, kuivia kukkia ja vaikka mitä sattuu olemaan. Ja sattuuhan sitä, kun vain juttelee naapureiden kanssa. Ennen kuin arvaatkaan, pihalle saapuu mitä moninaisempia puutarhaperkeitä. Kukin luopuu niistä suurella ilolla ja tuovat jopa kotiin saakka. Kaikki ovat tyytyväisiä, muut pääsevät roskistaan ja minä saan lieroarmeijalle ruokaa.

Ruokarauha taattava tämänkin jälkeen

Perkeiden päälle levitän, jälleen naapureiden avustamana kerättyjä, sanomalehtiä, mitä paksummin sen parempi. Tiedän, että tästä ollaan montaa eri mieltä. Tietenkin oikeaoppisesti sanotaan, että ne kuuluu viedä paperinkeräykseen, mutta ei tässäkään hiili hukkaan mene. Se sitoutuu maaperäeliöihin hyvin pysyvään muotoon, kun ovat syöneet lehdet ruuakseen. Ja lopuksi maisemaa kaunistamaan olkipaaleista oljet. Samalla tulee asuinpaikkoja monille hyötyhyönteisille, jotka ilomielin avustavat seuraavana kasvukautena puutarhan sadontuotannossa. Tästä lisää myöhemmin.

Alussa mainitsemani perunat ovat jo melko terhakkaina ja rivien välissä olevasta merenrannan rakkolevästä ja korsista kerron ihan pian. Perunat kasvavat nopeasti maan kokonaan peittäväksi kasvustoksi ja samalla estävät tehokkaasti rikkaruohojen kasvamisen.

Mikäpä muu kuin hunajakukka olisi pölyttäjille varhainen medenlähde. Tuoksullaan se huumaa kimalaiset ja meille palstalaisille se antaa silmänruokaa ja juurillaan se kuohkeuttaa kovaa savimaata. Taas kaikki voittavat! Pölyttäjät voivat lisätä sadon määrää jopa 30 % ja laatu paranee. Hunajakukkia kannattaa siis laittaa esimerkiksi hedelmäpuiden lähistölle houkuttelemaan pölyttäjiä kauempaakin.

Jotta ei ihan pelkkää olkea olisi, sopii raparperi mukavasti hunajakukan ja viimeisen pressualueen väliin. Isoine lehtinen se kattaa laajan maa-alueen eikä suosi rikkaruohoja allaan kasvamassa. Isot raparperit toimivat myös hyvin tuuliseinäkkeenä ja vähentävät tuulen vaikutusta muihin kasvustoihin.