Omavaraisuuden perusta kaikkialla
Maaperä on ohut kerros maapallolla ja silti se ylläpitää meidän kaikkien elämää.
Blogissani kerron puutarhuroinnista, jossa pyrin huomioimaan mahdollisimman hyvin maaperän hyvinvoinnin ja sitä kautta luonnon monimuotoisuutta, eli myös luonnon omaa omavaraisuutta. Tuloksena maukasta omavaraisuutta mukavasti yhdessä tehden perheen kanssa.
Maailman kaiken omavaraisuuden perusta on viimekädessä maa, sillä ilman maata emme voi asua maapallolla eikä mikään kasva. Tässä pari erittäin usein lainattua tärkeää ajatelmaa.
Blogissani kerron puutarhuroinnista, jossa pyrin huomioimaan mahdollisimman hyvin maaperän hyvinvoinnin ja sitä kautta luonnon monimuotoisuutta, eli myös luonnon omaa omavaraisuutta. Tuloksena maukasta omavaraisuutta mukavasti yhdessä tehden perheen kanssa.
Maailman kaiken omavaraisuuden perusta on viimekädessä maa, sillä ilman maata emme voi asua maapallolla eikä mikään kasva. Tässä pari erittäin usein lainattua tärkeää ajatelmaa.
Tässä suosikkini Youtuben videoissa:
Mother Nature
The Soil
Maaperän tehtävät ja merkitys:
- Suodattaa juomamme veden ja varastoi vettä.
- Kierrättää ravinteet.
- Maassa kasvavat kasvit, jotka tuottavat hengittämämme hapen.
- Maaperästä saamme rakennustarvikkeet sekä rakennusalan.
- Energiantuotantoon tarvittavat biomateriaalit tuotetaan maaperän avulla.
- Maaperässä varastoituu ja kiertää hiili.
- Aineiden hävittäminen on paljolti hajottajien hartioilla.
Ruuantuotantomme perustuu maahan.
Ei siis ole aivan sama miten maata kohtelemme!
Muita tämän yhteiskirjoituskerran tuumailuja voit seurata alla olevilta linkeiltä:
Harmaa torppa
Tsajut
Sarin puutarhat
Korkeala
Jovelan talopäiväkirja
Maalaiskaupungin piha
Riippumattomammaksi
Kohti laadukkaampaa elämää
Metsäläisten elämää
Sorakukka
Laura eli Javis
Maatiaiskanasen elämää
Rakkautta ja maan antimia
Palokankaan pientila
Alussa oli Vehkosuo
Puutarhahetki - Suurten unelmien puutarhablogi
Pienenpieni farmi
Iso-Orvokkiniitty
Villa Koira
Mrs Sinn
Torpan tyttö
Ku ite tekee
Luomulaakso
Saman Otavan alla
Caramellia
Airot ulapalla
Villa Kotiranta
Tsajut
Sarin puutarhat
Korkeala
Jovelan talopäiväkirja
Maalaiskaupungin piha
Riippumattomammaksi
Kohti laadukkaampaa elämää
Metsäläisten elämää
Sorakukka
Laura eli Javis
Maatiaiskanasen elämää
Rakkautta ja maan antimia
Palokankaan pientila
Alussa oli Vehkosuo
Puutarhahetki - Suurten unelmien puutarhablogi
Pienenpieni farmi
Iso-Orvokkiniitty
Villa Koira
Mrs Sinn
Torpan tyttö
Ku ite tekee
Luomulaakso
Saman Otavan alla
Caramellia
Airot ulapalla
Villa Kotiranta
Tuo elämän ylläpito on tärkeä pointti, joka pitäisi olla jokaisen ajatuksissa.
VastaaPoistaNiiimpä, ilman elämää maaperässä ei ravinteet kierrä, mikrobit kuolevat ja lopulta kasvitkaan eivät selviä.
PoistaTulin lukemaan #suuntanaomavaraisuus postausta ja taas eksyin kaikkialle muuallekin täällä blogissa. Ihanan tieteellisen tuntuinen ote sinulla. Routa artikkeli oli tällä kertaa mielenkiintoisin sivuhairahdus. Ihanaa kevään jatkoa!
VastaaPoistaMukava kuulla hairahduksistasi. Keväällä kirjoittelen savimaasta vielä lisää ja vähän hallantorjunnasta ainakin. Aurinkoista kevään jatkoa myös Sinulle.
PoistaAina itsestäänselvyyksiä ei tule näin ajatelleeksi. Joskus on hyvä pysähtyä ja huomata, kuinka tärkeitä itsestäänselvyyksinä pitämämme asiat ovat.
VastaaPoistaElämämme on niin kiiruista usein, että ei ehdi pysähtyä perusasioiden äärelle. Kaupat on tulvillaan kaikenlaista "härpäkettä" ja kasvuaineita, mutta monesti ihan perusasiat ja itsestäänselvyydet ovat jo riittäviä keinoja, kunhan ne huomioi. Kirjoittelen keväällä vielä maan kasvukunnon parantamisesta jossain välissä.
PoistaJa edelleen jatkuvasti keskustelupalstoilla neuvotaan hävittämään ei toivotut kasvit suolalla tai etikalla. Ihmiset ei tajua, että tappavat näillä keinoin pikkuhiljaa sen oman maansa.
VastaaPoistanaulan kantaan!!! elämää ei voi tuhota valikoitavasti maasta, vain pahikset.... menee aina hyviksiä mukana valitettavasti.
PoistaTämä pointti on sellainen että jokaisen tulisi ymmärtää. On hälyyttävää huomata kuinka välinpitämättömästi varsinkin suuret rikkamyrkky firmat mainostaa ja suosittelee käyttämään tuotteitaan vaikka tasan tietävät mitä se aheuttaa maaperälle. Ja kuinka kotikonstein hävitetään rikoja välittämättä siitä minkälaiset vaikutukset sillä "pienellä" suola tujauksella on.
VastaaPoistaSepä sepä, suola vahingoittaa niin maan rakennetta kuin kasvien ravintotalouttakin ja pieneliöiden elinmahdollisuuksia. Ei kuole pelkästään harmittava rikkaruoho. Voi olla, että suolauksen jälkeen on hyvin vaikeaa saada omia kasveja kasvamaan myöskään.
PoistaOnneksi viimeaikoina on tullut hyviä uutisia ja kieltoja myynteihin ja käyttöihin lisätty.
VastaaPoista"Maasta sinä olet tullut ja maahan sinä olet menevä." Ei enää niin itsestäänselvä sekään, kun vieraannutamme itsemme tehokkaammin ja tehokkaammin luonnosta.
VastaaPoistaMaasta on tullut monelle desinfioitava juttu kotitaloudessa.... valitettavasti.
PoistaViisaita sanoja ja hienoja videoita. Videot oli kyllä henkeä salpaavia en yhtään ihmettele, että on suosikkejasi.
VastaaPoistaIho on ns. Kananlihalla joka kerta kun katson ne. Monennenkohan kerran jälkeen niiden teho hiipuu?
PoistaTodella hyviä pointteja toit esille. Vielä tuntuu rehottavan sitkeästi se ajatus, että maata ja luontoa vastaan täytyy jotenkin alituiseen taistella. Ennemminkin sen kanssa täytyisi tehdä yhteistyötä.
VastaaPoistaHarva muistaa, että maaperä on yhtä ohut kerros maapallolla kuin omenalla omenankuori. Agrokologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta totesi, että mitä kauemmin hän näitä hommiansa on tehnyt, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulee, että kaikkein tärkein on maa.
PoistaTässä ollaan oleellisen äärellä. Kiitos sinulle.
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi. Yhdessä näitä hommia tehdään, arvostetaan ja kunnioitetaan luontoa.
PoistaHyviä pointteja. Tajusin maaperän merkityksen konkreettisesti, kun toissa kesänä yritin perustaa pienen kasvimaan vuosia teholannoitetun ja glyfosaatilla kyllästetyn pellon laitaan. Multa tuntui kädessä ihan kuolleelta, eikä siinä kasvanut mikään.
VastaaPoistaAjatteles, miten paljon juuri tuollaista maata on tällä hetkellä olemassa. Niin surullista. Onneksi sinä olet nyt sen maan pelastajana.
PoistaMeillä hevoset tamppasivat monta vuotta peltojamme laiduntaessaan. Savimaa meni ihan kivikovaksi ja kun elukat söivät kaiken ruohon siitä, ruokamultaa ei tullut lisää maatuvista kasveista.
VastaaPoistaVielä kun mentiin ja kynnettiin pelto, se oli siinä! Monta vuotta on mennyt ja nyt pelto on alkanut elpymään ja yleensäkkin kasvamaan taas jotain muuta kuin ohdaketta ja leinikkiä. Sorkkaeläimet ovat paljon lempeämpiä laiduntajia, kuin hevoset.
En ole tullut koskaan miettineeksi, että onko sorkalla ja kaviolla eroa tässä mielessä, ehkä on. Lehmät myös märehtivät paljon eli makailevat, jolloin paino jakautuu tasaisesti isommalle alueelle. Eikö olekin palkitsevaa, kun saa maan takaisin elämään?
PoistaOlen viime aikoina tutkinut tilamme ja sen edellisten asukkaiden historiaa ja on ollut hienoa huomata, että täällä on 70-luvun alusta asti viljelty biodynaamisesti, nykyisinkin kotitarpeeseen "luomusti". Biodynaaminen viljely on alkanut kiinnostaa entistä enemmän, siinä kun mietitään luontoa isompana kokonaisuutena kuin perinteisessä luomussa. Liittyen juuri tuohon maahan ja sen kunnioittamiseen elämän antajana.
VastaaPoistaBiodynaaminen viljely on mielenkiintoista, mutta en osaa sitä teoriapohjaa. Teillä on hienot tilat käytössänne.
VastaaPoistaTuo on kyllä niin totta! Mukavaa huhtikuuta <3
VastaaPoistaKiitos samoin Sinulle. Teillä on niin valtavan ihania juttuja meneillään koko ajan.
PoistaTodella kiinnostavaa luettavaa ja hyvät videot! Aurinkoista huhtikuuta!
VastaaPoistaAurinkoista huhtikuuta myös Sinulle. Lueskelen muita yhteiskirjoituksen juttuja ja jälleen on ihana huomata, miten erilaisia näkökulmia samasta aiheesta on mahdollista tuoda esille. Hymyä huulilla ja kevään tuoksua nenässä...
PoistaKiitos linkkivinkeistä! Aihe kiinnostaa parhaillaan itseäni kovasti :)
VastaaPoistaMukava kuulla, että linkit ovat olleet mieluisia. Itseäni ne ovat puhutelleet jo monen monta kertaa.
PoistaHyvä palauttaa itsensäkin välillä perusasioiden äärelle! Olen monasti miettinyt vaikkapa uusia omakotitaloja, joiden tontti tietysti mylläytyy rakentamisen aikana mutta sitten vielä lanataan, tasataan ja pinnoitetaan siististi soralla/pihakiveyksellä/nurmikolla tai noilla kaikilla. Vaikka lopputulos on toki siisti, on minusta vähän sääli että sitä omaa pientä maapalaakin halutaan kontrolloida ja suitsia niin ettei maan ja kasvuston vapaalle rehottamiselle ei juurikaan anneta tilaa :)
VastaaPoistaJostain kumpuaa uudelleen ja uudelleen ihmisen tarve hallita ympäristöään, vaikkapa vain sitä pientä nurmialuetta pihallaan. Ihan kuin kauniit niittykukat olisivat epäsiistejä, vaikka samaan aikaan harmitellaan puutarhanhoidon työläyttä. Itselleen pystyy kasaamaan ihan kuinka paljon vain työtä, jos haluaa.
PoistaNo nythän vasta hoksasin että tokihan olisi pitänyt esitellä Russell Smithin Tree Crops tässä postauksessa. Kirjahan löytyy myös pdf versiona netistä. Oli minulle tyrmistyttävää luettavaa kun tajusin että melkein sata vuotta sitten on joku jo hoksannut mitä on tapahtumassa ja kehitellyt ratkaisun kestävämpää ruuantuotantoa varten. Toki Suomen olosuhteissa hankalampaa kun ruokapuita ei ole niin paljon käytettävissä, mutta siis tässä hengessä on meillekin istutettu pähkinäpensaita ja jalopähkinäpuita. Mutta onneksi nyt vähitellen havahdutaan siihen miten tärkeää on huoltaa maaperää. Innolla jo odotan että pääsen täällä penkomaan maata. Minullahan on iso testialue käytössä kun tieremontin yhteydessä tehtiin uutta ojanpenkkaa ja isoja maakasoja pelkkää kivennäismaata. Hyvä tilaisuus kokeilla erilaisia maanparannuskasveja ja hiilensidontaa :) Sinimailanen on nyt tämän kevään listalla, apiloiden ja hunajakukan ohella.
VastaaPoistaKorjaus, siis omassa blogissani tämän kuun postauksessa :D (Kissa auttaa kirjoituksessa, siitä tämä sekaannus :D )
PoistaMuistan taannoin, kun yritin epätoivoisesti saada kasvaman niittykukkia, alueeseen, johon oli tullut tienpohjasta maata. Ei kasvanut mitään aluksi, ei edes rikkaruohoja. Uskon syynä olleen vuosien saatossa maahan imeytyneet kaupungin epäpuhtaudet. Lisäsin kompostimultaa runsaat määrät ja lopulta sain kasvamaan kukkiakin.
PoistaMaa on tosiaan mielenkiintoinen aihe. Monet eivät ymmärrä, että maa on elävä ja jos elämä siitä kuolee, kasvit eivät kasva. Juuri se etikan ja suolan kylvö on hyvä esimerkki siitä.
VastaaPoistaNämä etikka, suola jne. asiat tuntuvat olevan aika herkkä aihe nykyään. Ilman pärjää valtavan hyvin mekaanisella kitkennällä ja katteilla. Onneksi moni on jo sen huomannut.
Poista