Peruskunnostusta ja touhua puutarhassa

 käytäville haketta ja suojauksia

Uusi hakekate käytävällä ja penkissä ruohokate.

Naapureilta risut lahjoituksena

Naapurilahjoitukset muuttuivat vihdoin hakkeeksi tai ainakin osa niistä. Kasvimaan ja kohopenkin välissä on kulkukäytävä, jota pidän jatkuvasti hakkeella. Samoin makeasinikuusamoiden ja mustikoiden alue on hakepinnoitteella. Siitä on niin helppo kitkeä kaikki rikkaruohot. Juuret eivät ole syvällä, vaan ihan siinä hakkeen alla ja sen lisäksi juuret eivät ole kovin paljon edes maassa kiinni. Kulje kanssani hakkeella.

Marjarosvot puutarhassa

Olen monesti sanonut viime aikoina, että ei meillä linnut mustikoita syö. Nyt joudun itse syömään sanani, sillä heti kun naapuri kaatoi ison kuusen aidan tuntumasta ja suojaamasta mustikoita, löysivät harakat sinertyvät mustikat. Tänä vuonna on myös räkättirastaita paljon enemmän kuin aiempina vuosina ja ryökäleet käyvät varastamassa ruukkutomaateista raakileet. Jouduin hakemaan harsot varastosta ja suojaamaan pensaat ja tomaatit. Kaaliverkkoja olisi vielä, mutta en ole ommellut niitä vielä yhteen leveämmäksi verkoksi, enkä halua likastaa niitä ennen ompelua, ettei ompelukoneeseen mene multaa.

Näillä mustikoilla on vielä vanha hake ja suojana verkko, joka ei kestä kauan.

Nämä mustikat ovat saaneet uudet hakkeet ja nyt tuli harso suojaksi.

Ruukkutomaatit saivat harson suojakseen. En vain tiedä, miten ne nyt pölyttyvät. Pitää ehkä raottaa harsoa, kun on itse paikalla vahtimassa raakileita.

Kukkapenkkien peruskorjaus vol 2

Toinen kukkapenkki on nyt täydessä kukassa, eikä sitä voi ihan vielä peruskorjata. Siinä on samalla tavalla reunuslaudat ihan lahonneet. Toisessa reunassa on laudat jo kokonaan pois ja toisessa on vielä vähän jäljellä. En ole nyt edes kitkenyt rikkaruohoja, kun koko penkki menee uusiksi joka tapauksessa ja vanha multa kaivetaan pois rikkoineen päivineen.

Vähän vielä reunalautaa jäljellä kukkapenkissä.

Oli luntaaa tulvillaaaaan

ja raikas kesäsää

No johan sademyrskyn lykkäsi. Ilmastomuutos on todellakin näkynyt tänä vuonna. Ensin kevät on myöhässä, sitten se tulee rytinällä. Kevätsateet tulivat yli kuukautta aikaisemmin, runsaampina kuin aiemmin. Kuivuutta kesti hirmuisen kauan. Lämpöä saatiin pitkän aikaa 30 asteen hujakoilla. Mutta entäs nyt? Sadetta tulee taivaan täydeltä, lämpötila putosi 20 astetta ja kaaliverkot ovat painuneet rakeista, rikkoutuneesta harsosta puhumattakaan.

Kun maa on märkää, on heti toimittava

Apupuutarhurin kesämökkipuutarha on ollut suunnitteluvaiheessa pitkään. Syynä ei ole apupuutarhurin saamattomuus, vaan mökkimaan haastavuus. Meteoriitin tekemän järven reuna-alueet ovat aivan käsittämättömän kivisiä. Lapiolla ei voi kaivaa mistään. Uuden puutarhan tekeminen vaatii siis kasvualustan rakentamisen ihan alusta alkaen. Peitimme edelliskesänä kukkamaan ensimmäisen osan pressulla, jotta lierot pääsivät touhuamaan. Kastelimme maata, ettei sinne tullut liian kuivaa. Pressu ei ole täysin valon estävä, joten rikkaruohot ja muut eivät kuolleet. 

Mustikat odottavat istutusta. Toinen on ihan surkea rääpäle, koska oli jäänyt makeasinikuusaman jalkoihin. 

Nyt kun oli kahtena päivänä satanut kunnolla, saatoimme kaivaa kotipihasta yhden karviaisen ja kaksi mustikkaa. Kun maa on riittävän märkää, irtoaa juuristo paljon helpommin ja vahinkoa tulee vähemmän. Olemme jo viime kesänä laittaneet perennojen jakotaimia purkkeihin, koska kävimme niitä myymässä erilaisissa tapahtumissa. Nyt ne ovat todella vahvoja, sillä talvesta selvinneet ovat vahvoja perimältään. Niitä kannattaa siis laittaa uuteen puutarhaankin.

Katetta päästään lisäämään varmaankin seuraavalla mökkireissulla. 

Tehokas kolmituntinen työrupea teki paljon muutosta. Perennat pääsivät kompostimultapenkkiin, johon laitettiin ostomultaa pinnan tasoittamiseksi. Istutuskuoppaan laitettiin myös ostomultaa, ettei maa ole liian vahvaa juuristolle. Tämä penkki on vasta pieni nurkkaus uudesta suunnitelmasta. Rakennamme puutarhan pieninä osina, niin tulee aina jotain valmista, eikä ole pelkkää keskeneräistä koko ajan.

Kirsikkapuu on monta vuotta vanha, mutta kivikkoisessa kuivassa maassa ei ollut päässyt kasvamaan, ohutta saittaa kaikki oksat.

Mustikat ja karviainen pääsivät entiseen nurmikonreunuskukkapenkkiin ja kirsikkapuu hiekkalaatikon tilalle, missä kauan sitten kasvoi hieno tammi.

Lupaavalta näyttää

 Rucola suurta, karviainen toukatta, mustikka täynnä tulevia marjoja

Monena vuonna tämä Hinnomäen keltainen herkullisia jättikarviaisia tuottava pensas on joutunut toukkien syömäksi ja lopputuloksena on ollut lehdetön pensas. Marjoja on silti tullut riittävästi naposteluun.

Rucolaa kylvettiin lyhyt pätkä, jotta sen ehtisi syödä. No, tällä kasvuvauhdilla ei kyllä ehditä. Kuivana kautena olen kastellut, jotta sen maku pysyy raikkaana. Rucola on maukasta leivällä lehtisalaatin sijaan.

Mustikoissa on tänä vuonna todella paljon tulossa satoa. Aiempinakin vuosina marjoja on tullut niin paljon, että lapset eivät ole jaksaneet syödä kaikkea. Sen jälkeen ovat aikuiset saaneet syöntivuoron.

Mustikoita ei ole kasteltu, maa on pysynyt märkänä katteen ansiosta. Marjapensailla katteen vaikutus tulee todella hyvin esille, sillä kovakaan helle ei pääse kuivattamaan maata.

Mustikoissa runsaasti kukkia

 Sato näyttää lupaavalta

Pihassamme on runsaasti pensasmustikoita. Osa on jo monta vuotta vanhoja ja osa ihan nuoria. Lajikkeitakin on monia, sillä luin aikoinaan lajikemäärän lisäävän satoa kaikissa lajikkeissa, myös niissä, joissa riittää yksi pensas sadontuotantoon. 

Ikävä kyllä en ole merkinnyt mitenkään lajikkeita, joten ei ole enää mitään muistikuvaa, mitä kaikkea löytyy. Osa tuottaa isoja laakeita mustikoita ja osa sellaisia metsämustikan kokoisia. Yleensä, jos mustikka on iso, ne eivät ole ryppäinä, mutta jos mustikan koko on pieni, marjat ovat enemmän ryppäinä.

Meillä lapset tykkäävät mustikan kukkien mausta ja joudunkin aina vähän toppuuttelemaan, etteivät syö kaikkia kukkia. Haluan mustikoita!!!

Uudet hakkeet pensailla

Naapurin pensasaitatalkoot

tulivat juuri parahiksi oikeaan aikaan. Olin laittamassa alueen Facebook-ryhmään, että mahtaako kukaan olla kaatamassa pensasaitaansa, ja lähtiessäni kotoa naapuri oli työn touhussa. Oli ihan minuuteista kiinni, sillä heillä oli risukuljetus tilattuna ja auto kaartamassa lähimutkassa jo tiellemme. 30 metriä aroniaa ja 25 metriä morsiusangervoa.

On aina hyvin vaikeaa ennakoida, paljonko haketta tulee. Oksat menevät niin kovin pieneen tilaan hakkeena. Aroniasta tuli lopulta 1300 litraa haketta. Kuulostaa isolta määrältä, mutta ei se oikeasti pitkään riitä. Levitin uudet hakkeet mustikoille, makeasinikuusamoille ja pienelle polulle kasvimaan ja tulppaanipenkin väliin. Muualle ei riittänyt. 

¨

Onneksi on vielä jäljellä morsiusangervot ja kahden naapurin aidat, samaa pensasta, kaadetaa  myös. Niistä tulee yhteensä noin 60 metriä. Vielä puuttuu uudet hakkeet musta- ja punaherukoilta ja kompostin seosaineeksikin pitää saada varastoitua talven tarpeet. Saatan joutua vielä lopulta laittamaan sinne alueen Facebook-ryhmään kyselyä lisärisuista.

Käytätkö sinä haketta puutarhassasi?

Kevään heräämisiä 1

Puutarhan kevätvirkut

Keväällä on mukava seurata luonnon heräämisen lisäksi omaa puutarhaa. Ensimmäisiä herääjiä ovat tavanomaisten krookusten ja tulppaanien lisäksi silmujaan pullistavat mustikat, särkynyt sydän ja vuohenjuuri.

Mustikasta on vaikea saada hyvää kuvaa. Hennot oksat liikkuvat vienommastakin tuulesta. 

Vuohenjuuri on varma kasvi. Talvehtii olosuhteista riippumatta, ei leviä hallitsemattomasti, mutta helppo jakaa. Kukinta kestää kauan.

Unikko aloittaa lehtien kasvattamisen myös varhain. Lajiketta emme enää muista.

Särkyneen sydämen voimakkaan punaiset alut ovat piristävä yksityiskohta ruskeiden lehtien seassa. En siivoa kukkamaita "roskista". Laitan vain lisää multaa päälle maan lämmettyä. Lierot huolehtivat loppusiivouksesta eli roskien hävittämisestä puolestani.

Mitä perennaa sinä odotat eniten keväällä?

Valoverhot pääsivät mustikoiden suojaksi

Suuremmalla reillä olevat estävät toivottavasti lintuja

herkuttelemasta meidän mustikoilla

Linnut ovat yllä pysyneet poissa. Verhot ovat ehjät jne.... mutta jostain syystä on pensaista kadonnut kypsät mustikat. 2 viikkoa sitten, kun nämä verhot laitoin, oli varhaisimmassa lajikkeessa jo selkeästi sinertäviä marjoja, mutta nyt niistä ei ole tietoakaan. Tällä kertaa ei löydy selitystä edes omista herkkusuista.

Parsakaalin ensimaistiaiset ja hyvä marjasato tulossa

Ei ainakaan marjat lopu ensi talvena, kai

Mustaherukka

Marjasinikuusama

Omena

Päärynä

Tei-vadelman pitkuliainen muoto alkaa jo erottua.

Vadelmien raakileet ovat ajankohtaan nähden mielestäni aika isoja jo. Näyttäisi tulevan hyvä vadelmavuosi.

Mustikat ovat myös jo ihan mukavan kokoisina raakileina.

'

Valoverhotunnelissa kasvaneet parsakaalit ovat jo antamassa ensimmäisiä maistiaisia.

Tästä maistoin jo raakana, tosi herkkua. Kohta tiedän, miten hyvää se on hieman kypsennettynä voisulan kanssa tarjoiltuna. Nam....

Kevät keikkuen tulevi

Pihalla on kuulemma liian kuuma...

Totta se on, pihalla on kuumempi kuin muutama vuosi sitten koko kesänä.

Kasvit ottavat aimo harppauksen kasvussa. Paksun talvisuojauksen alla on valkosipuli intoutunut kasvamaan. Väri on vähän vaalea, sillä otin vasta nyt maton pois päältä. Kova on ollut hinku kasvaa.

Mustaherukat puskevat lehtiä ja osa joutuu suoraan herkkusuihin. Ovat todella mehukkaita lasten mielestä.

Mustikka on hieman hitaampi keväällä.

Päärynäpuu pullistaa jo silmuja. Jouduin leikkaamaan oksaa kulkuväylältä, vaikka muutoin hoitoleikkaus tehdään vasta syksyllä.

Vadelmat heräilevät talven jäljiltä.

Urostyrni "kukkii".

Tämä valkosipuli kasvaa istuttamatta. Mikälie jäänyt sipuli nostamatta viime vuonna. Annan kasvaa tietenkin.

Harso suojaa marjat ja linnut

Eläimet eivät jää jumiin

ja sato aikaistuu. Harsoahan ammattiviljelijätkin käyttävät sadon aikaistamiseen. Toki harson voi laittaa vasta sitten kun kukinta on ohi, jotta pölyttäjät ovat ehtineet tehdä työnsä. Marjat pysyvät myös puhtaina, kun mitkään myrskyt eivät pysty lennättämään tomuja marjoihin. Vuosia sitten suojaukseen myytiin isosilmäisiä verkkoa, johon tarttuivat niin linnut kuin muutkin eläimet. Muistan lapsuudesta, miten piti irrottaa räksänpoikasia irti. Aivan hirveätä. Myöhemmin tuli myyntiin pienisilmäisiä verkkoja, mutta niihin voi jäädä eläin jumiin, jos verkkoa ei ole asennettu asianmukaisesti.

Tein harsoille niin korkeat kaaret, että lapset pystyvät olemaan mansikkamaalla harsojen alla. Kuvassa ei ole vielä harsoja mustaherukoilla, sillä niitä ei meillä linnut ole syöneet missään vaiheessa. Ihmettelenkin aina, kun joku sanoo, että linnut syö. Meillä linnut ei syö edes kirsikoita.

Ainoa, mitä pitää suojata varsinaisista marjoista, on mustikka. Ne katoavat heti kun vähän alkaa sinertää, sadon alkuvaiheessa. Lopussa niitäkään ei linnut sitten enää syö.