Miten käy marjasinikuusamoiden?

 Lumikuorma painaa todella pahasti pensaita

Aiemmin kerroin jo, että pensasmustikat ovat hätää kärsimässä lumen kanssa. Marjasinikuusamat ovat nyt vielä pahemmassa jamassa. Suojasää lisäsi lumen painoa niin hurjasti, että pensaat lyyhistyivät  totaalisesti. Jälkeen tullut pakkanen on tehnyt peitteestä kivikovaa. Linturyhmässä Fb:ssa on ollut tietoa, että esimerkiksi pöllöt kärsivät tästä samasta syystä nälästä. Jyrsijät ovat kovan hangen alla, eivätkä nouse jään päälle, josta pöllöt voisivat ne saalistaa.

Ei näistä edes tunnista, että on kesällä ollut ihan oikea pensas. Satoakin tuli mukavasti. Nähtäväksi jää, miten paljon oksia on mennyt poikki lumen takia. Marjasinikuusaman kukat ovat meidän pihassa varsinkin kimalaisten suosiossa. Vaikka satoa on kiva saada, niin eniten olen näiden osalta murheissani, jos kukinta kärsii.

Nyt ollaan vasta helmikuussa, joten lunta tulee varmaan paljon lisää. Vahingoilta tuskin voi enää välttyä.

Marjasinikuusaman marjat ovat, ainakin meillä, hyvin piilossa lehtien alla. Kuvaan tulee aina vain muutama, vaikka niitä olisikin paljon. Marjan pitää antaa kypsyä ihan kypsäksi asti, muuten maku ei ole kummoinenkaan. Makeus kehittyy vasta ihan lopussa.

Meillä oli pensaita alun perin kolme, mutta tila loppui kesken ja kaivoin keskimmäisen ylös. Se piti vielä mökille, mutta kyseinen pensas on tehnyt todellisen katoamistempun. Kukaan ei muista, vietiinkö se lopultakaan koskaan mökille asti ja jos vietiin, mihin se istutettiin. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, niin todellakaan sitä ei löydy mistään. Oman logiikkani perusteella olisin istuttanut sen metsän reunaan, mutta eipä ole löytynyt, vaikka koko tontin olen kiertänyt. 

Haastava talvi mustikoille

 Miten käy pensaille?

Pensasmustikoille näyttää olevan vaikea tällainen talvi, jossa lunta tulee runsaasti ja sää vaihtelee pakkasesta suojaan. Paksu lumipeite painaa suojasäällä niin paljon, että hennot varret eivät kestä painoa. Meillä on pihassa runsaasti pensasmustikkaa, koska nämä nykyiset lajikkeet tuottavat herkullisen makuisia marjoja ja eri lajikkeiden sato kypsyy kivasti eri aikaan, jolloin satokausi on tosi pitkä. Pensasmustikka kukkii myös melko aikaisin keväällä, mikä on mielestäni hyönteisille hyvä juttu.

Ensimmäiset pensaat istutin isoon kuoppaan, jonka täytin kalkitsemattomalla turpeella. Pensaat juroivat pitkän aikaa, eikä satoakaan oikein tullut. Sittemmin ymmärsin, että naapurin kuusi estää sateen pääsemisen maahan. Nykyään tyhjennän vieressä olevan leikkimökin sadevesitynnyrin lapon avulla mustikoille ja kasvu on virkistynyt ja satoakin tulee kivasti. Myöhemmin en enää tehnyt perustuksia samalla tavalla, vaan seuraavaksi kokeilin kaivaa kuopan, johon pohjalle laitoin soraa salaojaksi, sillä maa on savipitoista ja vettyi kylläiseksi tosi helposti. Nykyään maan rakenne on niin hyvä monivuotisen katekäytön ja lierojen vaikutuksesta, että maa pysyy kosteana, mutta ei vety, vaan läpäisee riittävästi, suurimmankin kaatosateen. Hyväkuntoiseen maahan, myöhemmin laitetut pensaat, ovat saaneet enää normaalin kuopan ja katteet. Hyvin ovat lähteneet kasvuun ja satoa on alkanut tulla heti alusta asti. Maaperän kunto on siis tosi tärkeää!

Vanhimmat varret ovat puutuneet jo riittävästi ja pystyvät vastustamaan lumen painoa. Uudemmat oksat ovat liian hentoja ja ovat täysin lumen painamina maassa. Vielä ei pysty tarkistamaan, onko oksia katkennut. Toivottavasti ei, sillä se merkitsisi huonompaa satoa.

Nurinkurisesti, uusimmat pensaat, joissa ei vielä ole monia haaroja, ovat selvinneet ainakin toistaiseksi paremmin. Yleensähän vanhemmat ovat paremmin sopeutuneet ja selviävät koettelemuksista helpommin.

Kevättä odotellaan.