Näytetään tekstit, joissa on tunniste myrkyllinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste myrkyllinen. Näytä kaikki tekstit

7.11.2018

Miksi ei saa käyttää kemikaaleja tappamaan tuholaisia ja rikkaruohoja?

Leppäkerttu on tuiki tärkeä apulainen



 

Moni varmasti miettii, että pitäisikö vai eikö pitäisi käyttää kemikaaleja torjumaan puutarhasta rikkaruohoja ja tuholaisötököitä.

Otan tässä esille muutamia näkökulmia, joista jokainen voi sitten päättää, että antaako niiden vaikuttaa päätöksentekoon ensi kerralla.

1) Kemialliset aineet ovat niin sanotusti epäspesifejä. Tämä tarkoittaa, että ne eivät kykene toimimaan vain ja ainoastaan siinä yhdessä rikkaruohossa tai ötökässä, vaan samalla kuolee paljon muitakin. Ne muut saattavat erittäin hyödyllisiä.

2) Kemialliset aineet reagoivat maaperässä monen muun aineen kanssa. Huolimatta lukuisista kokeista, tutkimuksista ja analyyseistä, maaperän olosuhteet ovat hyvin moninaiset, eikä todellista reaktiota kaikissa olosuhteissa tiedetä.

3) Osa kemiallisista aineista muuntuu edellä mainittujen reaktioiden avulla nopeasti haitattomiksi, mutta valitettavasti osalla käy niin, että välimuodot jotka ovat olemassa ennen lopullista poistumista maasta, ovat paljon myrkyllisempiä kuin se alkuperäinen aine, jota ruiskutit.

4) Kaikki ruiskutetut aineet eivät poistu luonnossa/meidän kasvimaalla samalla tavalla kuin laboratoriokokeissa, koska meillä Suomessa on vetinen viileä syksy, kylmä talvi ja sulamisvetinen kevät. Kylmät märät olosuhteet hidastavat useimpien aineiden hajoamista. Hajoaminen tarkoittaa sitä kemiallista muuntumista erilaisiksi osiksi ja lopulta alkuaineiksi.

Mitä voi tapahtua, kun myrkkyjä on maassa?


Esimerkiksi näin voi käydä:

Maassa olevat hajottajat, eli ne jotka muuntavat kasvijätteet lopulta mullaksi, kärsivät myös, vaikka tavoitteena olisi tappaa rikkaruoho tai joku harmillinen ötökkä.

Kun hajottajat kärsivät, maassa hidastuu maatuminen.

Kun maatuminen hidastuu, ei kasvijätteet poistu maasta tehokkaasti.

Kun kasvijätteet eivät poistu, eli niille ei tapahdu hajoamista, niissä olevat ravinteet eivät myöskään vapaudu uusien kasvien käyttöön.

Kun ravinteet eivät vapaudu, pitää kasveja lannoittaa esimerkiksi ostetulla (rahaa kuluu lisää sen myrkyn lisäksi) lannoitteella ja toisaalta kasvijätteet voivat alkaa aiheuttaa uusia ongelmia: 1) ne voivat mädäntyä ja aiheuttaa kasvaville kasveille haitallisia kaasumaisia yhdisteitä, 2) niissä olevat taudit eivät poistu niin helposti, vaan tauti jää tartuttamaan uutta kasvustoa, 3) hajottajia syövät muut eliöt kärsivät nälästä ja niitä syövät kärsivät myös nälästä jne. jolloin lopulta sammakoilla, linnuilla, jyrsijöillä jne. ei välttämättä ole riittävästi ruokaa.


Liero ja sarvikuonokkaan toukka.