Onni on peräkärryllinen hevoskaa keväällä
Eilen illalla pystyi sanomaan ihan kirjaimellisesti, että "paska reissu, mutta tulipa tehtyä". Ja ihan vapaaehtoisesti seisoin keskellä sitä itteään talikoimassa kottikärryihin, jotka puolisoni kärräsi peräkärryyn.
Voitko kuvitella, että edes haju ei haitannut, kun mielessä pyöri vain kevään ihanat kasvustot.
Tässä sitä on 2,3 kuutiota!
Kasvihuoneen pohja on tyhjennetty vanhasta mullasta jo syksyllä. Nyt vähän korjailtiin rakenteita ennen hevoskalla täyttöä. Keskellä takana näkyvät perunakokeilut... mitä niille tapahtui, kerron erikseen.
Ja ihan lähikuvaa niille, jotka eivät materiaaliin ole muuten tutustuneet. Jotkut puhuvat munkeista.. tarkoittavat noita palluran muodossa olevia sattumia. Ne kyllä hajosivat aika tavalla, kun talikollla työskenneltiin.
Tältä se sitten näyttää, nimittäin kausari täytön jälkeen. Jostain syystä nuoret kuvaaja-apulaiseni eivät tulleet ottamaan kuvaa siinä vaiheessa, kun oli vasta hevoska pohjalla. No, voin kertoa, että sitä tuli noin 40 sentin paksuudelta. Päälle laitoin olkia eristeeksi ja nappaavat ne hajuakin tosi paljon, kuten arvaatkin, sillä nyt kuvaaja-apulaiset kykenivät jo lähestymään kuvauskohdetta.. Keskellä on vähän ohuemmin hevoskaa ja olkipaaleista laatat polkua varten.
Lopuksi vielä perunoille muovitus päälle. Nyt ne saavat taimetuttuaan valoa.
Tämän jälkeen laitoin vielä painot muovin päälle, niin pysyy tiiviisti lämmöt tallessa.
