6.5.2019

Maa ratkaisee onnistumisesi

Palstaviljely ja kotitarveviljely keksitään aina uudelleen



kevään ensipinaatit kohta sopassa



Omavaraisuudesta kertovan yhteiskirjoitussarjan tiimoilta nousee esille paljon uusia omavaraisuuksia, joita kirjoittajat ovat kokeilleet tai aikovat kokeilla. Itse mietin paljon nimenomaan blogini aihealueen, eli kaupunkiviljelyn näkökulman ajankohtaisuutta. On mukavaa saada palautetta, että aihe on keskustelua ja mielenkiintoa herättävä.

Idea ei kuitenkaan ole mikään uusi eikä ainutlaatuinen. Aika ajoin itse kasvatetusta ruuasta innostutaan uudelleen ja uudelleen. Toivottavasti tällä kertaa trendi ei ole lyhytkestoinen, vaan jäisi nuorten avulla pysyväksi toimintatavaksi.

Tämän kirjoituskerran teemana on maan kasvukunnon parantaminen. Linkitän tekstiini sinisellä korostettuihin sanoihin aiemmin kirjoittamiani osioita, niin sinun helppo palata niihin suoraan tältä sivulta. Maan kasvukunnon parantaminen ja ylläpito ovat kantavia teemoja blogissani koko ajan, joten tässä lähinnä koosteena asioita.





Maa ratkaisee, mitä ravinteita saat syödessäsi


Maan kasvukunto ja maan sisältämät ravinteet ratkaisevat, miten siinä kasvavat kasvit voivat ja mitä ravinteita ne voivat sisältää. Mikäli maassasi on jonkin ravinteen osalta puutosta tai suurta epätasapainoa, ei kasviinkaan voi niitä ihanteellisesti kertyä.

Ravinteiden osalta maassa ratkaisee kasvin kasvun osalta se ravinne, josta kasville tulee ensimmäisenä puutosta. Ei auta, vaikka muita ravinteita olisi yllin kyllin, jos kasvua tai kehitystä ei pääse tapahtumaan jonkin muun ravinteen puutteen vuoksi.

Alla kerron tarkemmin, miksi on oikein tärkeää, että lisäät maahan jatkuvasti orgaanista ainesta, katetta tai kompostia ja ettet tiivistä märkää maata liian tiukaksi paketiksi.

Maan rakenne


Maan rakenne on tärkeää ymmärtää. Se ratkaisee pitkälti, miten kasvien juuret pääsevät etenemään kasvaessaan, onko juurilla happea hengitettävänään, miten sade imeytyy maahan, paljonko pohjamaasta pääsee kapillaarisesti nousemaan vettä kasvien käyttöön, liejuuntuuko maa sateella jne.

Maan rakenteen osalta huokoisuus eli esimerkiksi lierojen käytävät, juurien kasvuaukot ja muut kolot ratkaisevat, miten nopeasti sateen jälkeen maa kuivuu ja vesi imeytyy maahan. Jos putket ovat  hyvin hyvin pieniä, vesi ei pääse valumaan nopeasti maahan vaan maan pinnalle jää lammikkoja pitkiksi ajoiksi sateen jälkeen. Hyvin pienet putket ovat hyviä nostamaan pohjamaasta vettä kapillaarisesti ylöspäin. Tosin, erittäin pienet putket tekevät sen niin hitaasti, että siitä ei ole paljoa hyötyä.

Mururakenne eli millaisessa koostumuksessa maa on, on hyvin tärkeä kasvien kannalta. Huono rakenne on sellainen, jossa maa on kovin tiivistä, sellaista mitä näet usein savipelloilla kyntämisen jäljiltä. Kokkareet ovat isoja, kulmikkaita ja teräväsärmäisiä. Hyvä mururakenne on sellaista, jossa murut ovat irtonaisia ja pyöreitä. Sellaisessa maassa, jossa on huono rakenne, sateen jälkeen savinen maa muuttuu mutaliejuksi ja kuivuttuaan kovaksi koppuraksi. Oikein hyvärakenteinen maa sietää pitkiä aikoja seisovaa vettä eikä vesi muutu sameaksi, eivätkä murut liukene.

Maan multavuus ja HUMUS


Maassa on kivennäisaineksen lisäksi yleensä jonkin verran ainakin orgaanista ainesta, eli eloperäisestä lähteestä olevaa materiaalia. Tällaista ovat kuolleiden kasvien jäänteen, komposti ja kuolleet pieneliöt. Karkeasti voi sanoa, että mitä enemmän orgaanista ainesta on, sitä paremmaksi maan ominaisuudet muodostuvat kasvien kannalta.

Orgaaninen aines maatuu mullaksi ja lopulta humukseksi. Kaikki orgaaninen aines ei ole  humusta, mutta kaikki humus on orgaanista ainesta. Siis... kun vaikka komposti on ollut maassa riittävän kauan, siinä ei tapahdu enää sanottavaa muutosta ja se on hyvin vakaata. Tässä vaiheessa sitä kutsutaan humukseksi. Jos sitten maan olosuhteet muuttuvat tavanomaisesta, esimerkiksi kosteus lisääntyy ja lämpötila nousee, jatkuu kompostin maatuminen ja humus muuntuu. Lopulta uutta vakiintunutta olomuotoa eli humusta on vähemmän kuin aiemmin.

Humus on ihan huippu juttu ominaisuuksiltaan. Se kykenee pidättämään runsaasti kosteutta, eli sateen jälkeen maan vesipitoisuus pystyy nousemaan korkeaksi ja vesi on kasvien käytettävissä. Ravinteiden osalta humuksessa on myös hyvin paljon paikkoja, joihin ravinteet voivat kiinnittyä. Tästä on sellainen hyöty, että ravinteet eivät huuhtoudu sateen mukana pois kasvimaaltasi, mutta silti kasvit voivat ottaa ne käyttöönsä. Humus on vähän kuin iso lompakko, jossa setelit ja kolikot eli vesi ja ravinteet pysyvät säilössä, mutta ne saa otettua tarvittaessa pois.

Orgaaninen aines auttaa myös maan mururakenteen muodostumisessa ja ylläpitää monipuolista mikrobistoa. Mikrobit puolestaan vapauttavat kivennäismaasta ja orgaanisesta aineksesta lisää ravinteita kasveillesi ja yleensäkin hajottavat orgaanista ainesta, muuten ei syntyisi uutta multaa.

Nyt tiedät, miksi sinun pitää lisätä kompostia ja eloperäistä katetta kasvimaallesi jatkuvasti. Tässä tosin käy vähän oravanpyörämäisesti.. mitä enemmän lisäät orgaanista materiaalia, sitä tehokkaammin mikrobit toimivat ja sitä nopeammin orgaaninen aines katoaa. Mutta älä lannistu, ei tätä loputtomiin jatku, vaan jokaisella maalla on tasapainotila, johon hajotustoiminta vakiintuu.

Kaiken tämän vuoksi, on ensiarvoisen tärkeä ylläpitää maan multavuutta, sillä jos sen päästää laskemaan alhaiseksi, on hyvin hidasta saada se takaisin alkuperäiseen tasoonsa


Ravinteiden pidätyskyky


Edellä jo vähän kerroin, että humus pystyy pidättämään paljon ravinteita ja silti kasvit voivat ottaa ne tarvittaessa käyttöönsä. Määrää, jonka verran ravinteita tai tarkasti sanottuna kationeja (useat ravinteet ovat positiivisesti varautuneita ioneita eli kationeja) maa pystyy pidättämään sellaisessa muodossa, että ne voidaan tarvittaessa ottaa käyttöönsä, sanotaan maan kationinvaihtokapasiteetiksi eli KVK:ksi. Olet ehkä nähnyt tämän sanan joissain puutarhalehdissä tai -kirjoissa.

Humuksessa tämä KVK:n suuruus riippuu maan pH:sta. Kun pH nousee eli maa on vähemmän hapanta, on näitä ravinteiden säilöpaikkoja enemmän. Mikäli maassa on paljon savesta eli kansankielisesti savea (niitä oikein oikein pieniä maapartikkeleita), on niissäkin paljon näitä ravinteiden säilöpaikkoja.  Saveksen osalta maan pH:lla ei ole vaikutusta samalla tavalla kuin humuksessa. Kuitenkin sinun on hyvä huolehtia, että kasvimaasi ei ole liian hapanta.

Entä biohiili?


Biohiili valmistetaan polttamalla orgaanista lähtöainesta vähähappisissa korkealämpöisissä olosuhteissa. Tuloksena on hyvin kestävä hiili, joka pysyy maassa erittäin kauan muuttumattomana.

Biohiilen eriomaisiin ominaisuuksiin kuuluu sen suuri pinta-ala, sehän on huokoinen materiaali. Kasvimaassasi tällä voi olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia, mikä riippuu biohiilen murusten suuruudesta ja käsittelystä, Biohiili saattaa sitoa ravinteet maasta ensimmäisenä vuotena ja siksi biohiili on hyvä joko liottaa ravinneliuoksessa ennen maahan laittamista. Seuraavina vuosina ravinteet vapautuvat pikkuhiljaa kasvien käyttöön.

Vedenpidätyksen osalta biohiilellä on merkitsevä parantava vaikutus. Oikein kuivissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi päiväntasaajalla tätä hyödynnetään, mutta meidän olosuhteissa vettä on yleensä enemmän käytettävissä.

Itse panostan mieluummin orgaanisen aineen ylläpitoon ja lisäämiseen omilla viljelytoiminnoillani. Tavoitteena on kuitenkin myös kustannusten hillitseminen ja ostopanosten välttäminen. Tilanteet toki vaihtelevat eri kasvattajilla ja valintakriteerit toimintavaihtoehdoissa sen myötä.


Maailmanlaajuisesta perspektiivistä ratkaistavaa tällä videolla.


Lue mitä muut ovat tuumanneet tämän kerran aiheesta omissa blogeissaan:



Tsajut     Sarin puutarhat      Metsäläisten elämää     Puutarhahetki - Suurten unelmien puutarhablogi       Kohti laadukkaampaa elämää     Palokankaan pientila      Elämää korvessa      Korkeala      Maalaiskaupungin piha      Alussa oli Vehkosuo     Riippumattomammaksi       Laura eli Javis       Torpan tyttö      Sorakukka       Villa Koira      Ku ite tekee      Maatiaiskanasen elämää      Luomulaakso      Stellan kolmas luonto       Talopäiväkirja      Rakkautta ja maan antimia    Harmaa torppa






34 kommenttia:

  1. Olipa hyvä tietopaketti! Paljon tuttua asiaa, mutta paljon myös aivan uutta. Olikin suunnitelmissa lähipäivinä kärrätä kompostia kasvimaalle, mutta ehkä teenkin sen jo tänään. Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompostointi on yksi parhaista jutuista, mitä voimme puutarhassamme tehdä. Nyt kun on sadettakin luvattu, on tosissaan hyvä hetki kärrätä komposti kasvimaalle. Kai se kevätkin pian taas jatkuu.... Aurinkoista viikkoa myös Sinulle!

      Poista
  2. Komposti pitäisi kanssa tämän kesän aikana perustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasit jos sellaista ei vielä ole. Se on ihan must puutarhan sydän.

      Poista
  3. Mielenkiintoinen tietopaketti tärkeästä aiheesta! Hyvä kompostointialue on tosiaan kullan arvoinen. Aurinkoista toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoista toukokuuta myös sinulle ja muhevia komposteja!

      Poista
  4. Kompostointi on meillä Leppämäessä ihan retuperällä. Siinä on parannettavaa ja tavoitetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kompostointi on kuitenkin loppujen lopuksi vähän työtä vaativaa, kun sen saa rutiiniksi.

      Poista
  5. Mites käytännössä kun kompostini on aina huonointa laidoilta, niin pitäisikö mun kääntää se useammin? Onko semmosesta biolanin tai jonkun muun kompostisekoittimesta kuinka paljon apua? Semmonen tökö mikä painetaan kompostiin ja ylösvedettäessä avaa pienet siivekkeet..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minkälainen komposti sinulla on? Kääntöohjeita on monenlaisia, lähinnä riippuu kompostin tyylistä. Avoin puutarhakompsoti kuivuu laidoilta eikä muutenkaan laitojen mikrobitoiminta ole yhtä aktiivista kuin keskellä. Suljetussa lämpökompostorissa tapahtuu helpommin tasaisesti kaikkialta. Suosittelen, että käännät ihan talikolla. Nuo minisiivekkeiset ovat melko heppoisia itse kääntämiseen, auttavat ilmastoimaan, kun massa on liian tiivistä.

      Poista
  6. Olipa mielenkiintoista asiaa humuksesta ��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Humus on vähän sellainen kuuma peruna aiheena tieteessä tällä hetkellä. Riippuen tieteenalasta siihen suhtaudutaan vähän eri tavalla, koska aineena se ei ole jokin tietty kemiallinen muoto jostain aineesta. Humusaineiden alajaot ovat humus-, fulvo- ja humiinihapot ja niiden reaktiot maassa ovat erilaisia.

      Poista
  7. Kiitos näistä kattavista tietopläjäyksistäsi, aina oppii uutta! Biohiili on nyt vilahdellut siellä sun täällä muidenkin teksteissä, täytyypä tosiaan ryhtyä perehtymään aiheeseen tarkemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Biohiilin on päivän sana, mutta kyse ei ole vain yhdestä ja yhdenlaisesta tuotteesta. Uusien tuotteiden tullessa markkinoille tulee usein vähän ylilyöntejä, kunnes huuma tasoittuu ja tulee taas joku muu uusi juttu. Tärkeää asiaa kuitenkin tuo hiilen sidonta pysyvään muotoon maaperässä.

      Poista
  8. Huh mikä tietopaketti! Puutarhakomposti pitäisi meillekin perustaa, savimaahan tarvitaan kuohkeuttajaa ja meillehän ei mitään osteta, joten pitäisi paremmin hyödyntää se, mitä tontilta jo löytyy. Ja lehtiä ja oksiahan riittää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tontti on usein aikamoinen aarreaitta ja naapurin puolella on mahdollisesti juttuja, joista he haluavat päästä eroon ja omassa puutarhassa niistä saa mitä parhainta maanparannusta. Toisen roska on toisen aarre.

      Poista
  9. Nyt tuli sellainen tietopaketti, että palaan tämän pariin terävämmillä aivoilla. Niin ja vinkkaan tästä jutusta kaverille. Osasit selostaa asioita todella selkeästi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukava kuulla. Itselleni on aina kaikkein palkitsevinta, jos jokin asia aukeaa jollekin avullani ja syntyy uutta innostusta asioihin. Onnistunut sato kuuluu jokaiselle puutarhuroijalle.

      Poista
  10. Mahtava tietopaketti <3 Mukavaa toukokuuta!

    VastaaPoista
  11. Mukavaa toukokuuta myös Sinulle!

    VastaaPoista
  12. Olen nauranut että kunnon kasvualusta on sellainen mihin tekisi mieli upottaa kädet kyynärpäitä myöden. Ja kiitos pinaatti muistutuksesta! Vaikka nokkosia istuttelen niin pinaattia minulla ei muistaakseni vielä ole

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kuvaus maasta. Eilen juuri katselin omia nokkosia ja mietin, että nyt pitää kiireesti korjata talteen.

      Poista
  13. Tosi hyvä kirjoitus ja otsikko sanoo juuri sen faktan, joka pitää paikkaansa niin vahvasti. Jos kasvatusalusta ei ole kunnossa, hyvää satoa ei synny!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiilitalkoiden ohella maan muiden ominaisuuksien merkitys on nyt tuntunut jäävän vähän jalkoihin uutisoinnissa. Harmillista, sillä pelkkä hiilen määrän lisäys ei tee kasvatusmielessä maasta vielä ideaalista, vaikkakin se lisää monia hyviä ominaisuuksia.

      Poista
  14. Vastaukset
    1. Maan mikrobitoiminta ja rakenne on tärkeitä juttuja, jos haluaa sadon onnistuvan.

      Poista
  15. Minäkin toivon ettei ruuan kasvattaminen ja kasvissyönti jää lyhyeksi trendiksi. Oma puutarhurointi on hyvin tavoitteellista ja vaikka en maailmanloppua odotakaan, luulen että tulee päivä jolloin luonnonvarat ovat niin vähissä että meidän kaikkien on osatta korjata vaatteemme, kierrätettävä ja kasvatettava ruokamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iso merkitys on myös ruuan alkuperän todellisella tuntemisella ja sen puhtaudella.

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Aurinkoista kevättä ja kesää teidän koko poppoolle Vehkosuolle!

      Poista
  17. Kompostopinti ja maan parannus on sellaisia asioita, joista en tiedä lähimainkaan tarpeeksi. Kiva lukea tälläinen tietopaketti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että tästä on apua Sinulle. Harmittelen, etten ottanut jättilieroista kuvia alkukeväästä kun nostin talvikatteet pois kasvimaalta. Olin itsekin aivan hämmästynyt niiden koosta ja määrästä. Pitäisi olla puhelin tai kamera aina mukana hommissa, ettei tällaiset tärkeät kuvat saamatta muistiin.

      Poista
  18. Joka kerta kun lukee blogiasi oppii uusia asioita. Se on ihanaa ja yksittäinen kirjoitus tulee luetteua useamman kerran, jotta asia on varmasti ymmärretty. Jos saa pyytää nöyrästi jotain aihetta käsittelyyn niin eri kompostilaatujen eroja olisi kiva tietää. Etenkin eläinten lannan ja kuivikkeiden erot kiinnostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukava kuulla, että ei tule kerralla valmista. Juuri tänään itse asiassa mietin, että millainen kirjoitus on omien lukijoideni mieleen: monta lyhyttä, vai vähän pidempi syvällisempi. Lanta on tosi mielenkiintoinen juttu kompostin lisäksi. Eri lantalaaduissa on kovin erilainen ravinnekoostumus ja käsittelyvaatimus ennen käyttöä. Laitan to do -listalleni ehdottomasti nämä molemmat. Kiitos vinkistä!

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla