Kuinka paljon ruokaa nelihenkinen perhe oikeasti syö – ja paljonko siitä voi kasvattaa itse?

 Omavaraisuus herättää paljon keskustelua, mutta käytännössä kyse on yksinkertaisesta kysymyksestä: kuinka paljon ruokaa perhe kuluttaa ja kuinka suuri osa siitä on mahdollista tuottaa itse? Tässä kirjoituksessa tarkastelen kulutusmääriä, satotasoja ja kotipuutarhan realistisia mahdollisuuksia tieteellisten lähteiden ja virallisten tilastojen pohjalta.

Kuinka paljon ruokaa perhe syö vuodessa?

Tilastokeskuksen mukaan (2016) suomalaisen keskimääräinen vuosikulutus oli:

• Peruna: 22 kg/hlö

• Juurikasvit: 7 kg/hlö

• Marjat: 13 kg/hlö

• Sipulit: 6 kg/hlö

• Kala: 11 kg/hlö

• Liha: 56 kg/hlö

Nelihenkiselle perheelle tämä tarkoittaa:

• Peruna: 55 kg

• Juurikasvit: 17,5 kg

• Marjat: 32,5 kg

• Sipulit: 15 kg

• Kala: 27,5 kg

• Liha: 140 kg

On hyvä huomioida, että osa kulutuksesta tapahtuu kodin ulkopuolella (koulu, työpaikka, ravintolat).

Oma kulutus verrattuna keskiarvoihin

Moni kotitarveviljelijä ei sovi keskiarvomuottiin – ei meidänkään perhe.

Marjat

• Mansikkaa: 25 kg

• Mustikkaa: 20 kg

• Vadelmaa: ~20 kg Yhteensä: 65 kg → Kaksi kertaa enemmän kuin keskimääräinen suomalainen.

Juurikasvit

Porkkanaa kuluu helposti yli 17 kg vuodessa pelkästään naposteluun, minkä lisäksi tulevat ruoanlaiton juurekset ja joululaatikot.

Sipulit

Sadoksi tuli eräänä vuonna 30 kg, joka käytettiin kokonaan ihan helposti. Tämä ylittää selvästi keskimääräisen kulutuksen.

Mitä nämä luvut tarkoittavat viljelypinta-alana?

Peruna

Viralliset satotasot Suomessa (Luke):

• Ruokaperuna: 25 000–35 000 kg/ha

• Luomuperuna: 15 000–25 000 kg/ha

Kotipuutarhassa tiheä istutus ja intensiivinen hoito voivat nostaa satoa, mutta hehtaarivertailu ei ole tieteellisesti mielekäs.

Minun 4 × 10 m rivini (22 tainta/rivi) tuottavat arviolta:

• 600 g/taimi → 52,8 kg

• Todellinen sato: todennäköisesti lähempänä 80–100 kg, mikä on täysin realistista kotipuutarhassa.

• Kasvualatarve noin 3 kg/m2.

Peruna toimii hyvin “pioneerikasvina” eli auttaa ottamaan kasvimaan käyttöön satokasvilla, vaikka siinä olisikin ollut rikkaruohoja. Peruna pystyy taistelemaan hyvin rikkaruohoja vastaan.

Porkkana

Porkkanan keskikoko vaihtelee paljon:

• Teollinen porkkana: 80–120 g

• Kotipuutarha: 30–150 g (lajike + tiheys)

Minun laskelmani (65 g/porkkana) on realistinen.

4 × 10 m rivillä sato on noin 35–40 kg, mikä vastaa hyvin käytännön kokemustani. Kasvualatarve noin 4 kg/m2.

Sipulit

Sipulisato 30 kg on kotipuutarhassa erinomainen ja täysin linjassa tutkimusten kanssa:

• Sipulin keskisato Suomessa: 20 000–40 000 kg/ha (Luke)

• Kasvualatarve noin 3 kg/m2.

Pavut ja kasviproteiinin korvaus

Vegaaniliiton suositus:

• 1 dl kypsiä papuja/päivä aikuiselle

Jos korvaa 3 lihapäivää viikossa kasviksilla:

• 52 viikkoa × 3 päivää × 4 hlö × 1 dl = 624 dl kypsiä papuja → kuivapapuina noin 187 dl

Tutkimusten mukaan pensaspavun sato:

• 80–150 g kuivapapua/taimi

• 2 dl kuivapapua ≈ 140 g → arvio on realistinen

• Tarvittava taimimäärä: 70–80 tainta

• Jos yksi taimi vie 0,1 m²: tarvittava pinta-ala on 7-8 m2.

Johtopäätös: omavaraisuus on yhdistelmä laskelmia ja käytännön kokemusta

Tieteelliset satotasot ja viralliset kulutusluvut antavat hyvän pohjan, mutta kotipuutarhassa todellinen sato riippuu:

• lajikkeista

• maan rakenteesta

• kastelusta

• tiheydestä

• hoitotavasta

Omavaraisuus ei ole kaikki tai ei mitään – se on tapa ymmärtää, kuinka paljon ruokaa perhe kuluttaa ja kuinka paljon siitä voi kasvattaa itse omaksi iloksi.

Lähteet

• Luke – Luonnonvarakeskus: Satotilastot (peruna, sipulit, juurekset)

• Tilastokeskus: Ruoankulutus Suomessa 2016

• THL: Ravitsemussuositukset ja annoskokojen tutkimus

• Vegaaniliitto: Kasviproteiinin lähteet ja käyttö

• Helsingin yliopisto / Paavo Ahvenniemi: Perunantutkimus ja lajikeoppaat