Tehokas pressutus ja perunan viljely luonnonmukaisena torjuntakeinona

Rikkaruohojen vallassa olleen palstan kunnostus – käytännön kokemuksia ja toimivia menetelmiä

Miten kunnostaa rikkaruohoinen palsta ilman torjunta-aineita? Muistatko mistä aloitin vaikean palstan kanssa? Itsekin huomaan unohtavani paljon vuosien varrelta ja on mukava palata vanhoihin muistoihin. Kerrataan tässä vähän alkujuttuja, ehkä löydät omalle palstallesi sopivia ratkaisuehdotuksia. 

Sinullakin on ehkä ongelmana maan rakenne ja tavoitteena kasvualustan parantaminen. Kasvualustan multavuus on monin tavoin kasvukuntoa parantava ominaisuus. Varjostava kasvusto ja juuririkkakasvit on hyvä saada hallintaan ja oman ruuan tuotannossa on tärkeää noudattaa luonnonmukaisen viljelyn menetelmiä aina kun vain on mahdollista. 

Puutarhanhoito aloittelijalle ja pitkään harrastaneelle ovat ihan samanlaista, pitkäjänteistä työtä.

Pressulla peitetty palsta rikkaruohojen torjuntaa varten.

Kolmen aarin kokoinen palstani oli aluksi tiivistä, hoitamatonta vanhaa pellonpohjaa, jossa juolavehnä, ohdakkeet ja muut sitkeät rikkakasvit olivat vallanneet käytännössä jokaisen neliömillimetrin. Tällaisen alueen kunnostaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta jo muutamassa vuodessa maa saadaan hyvään kasvukuntoon.

Perunamaa ensimmäisen vuoden viljelyssä rikkaruohojen tukahduttamiseksi.

Alkutöinä jyrsintä ja kasvuston poisto

Koska maa oli erittäin kovaa ja tiivistynyttä, jouduin aloittamaan työn jyrsimällä. Vaikka jyrsintä ei ole ihanteellinen menetelmä juuririkkaruohojen täyttämällä alueella, se oli ainoa realistinen tapa saada maa aluksi muokattua. Lapio ja kuokka eivät yksinkertaisesti pureutuneet maahan.

Ennen jyrsintää leikkasin koko kasvuston keräävällä ruohonleikkurilla ja säkitin kaiken leikkuujätteen talteen – myös siemenineen. Leikkuujäte toimi myöhemmin hyödyllisenä materiaalina muissa puutarhan töissä.

Pressu rikkaruohojen torjunnassa

Jyrsinnän jälkeen peitin suurimman osan palstasta valoa läpäisemättömällä pressulla. Pressutus on tehokas ja kemikaaliton tapa tukahduttaa rikkakasvit, sillä ilman valoa niiden kasvu tyrehtyy.

• Pressu estää rikkaruohojen itämisen.

• Juuririkkakasvien hennot, vaaleat versot kuolevat valon puutteeseen.

• Juuren ravinnevarastot kuluvat loppuun, jolloin kasvi menettää elinvoimansa.

Kolmantena vuotena osa pressusta oli edelleen käytössä, ja sen alta löytyi enää vain muutamia heikkoja rikkakasvuyrityksiä.

Peruna ensimmäisen vuoden viljelykasvina

Jätin noin 30 neliömetrin alueen ilman pressua ja kylvin siihen perunaa. Peruna on erinomainen valinta ensimmäiseksi viljelykasviksi rikkaruohoiselle maalle, sillä sen:

• tiheä ja varjostava kasvusto tukahduttaa rikkakasveja,

• säännöllinen multaus häiritsee rikkaruohojen kasvua,

• voimakas kasvu parantaa maan rakennetta.

Perunan avulla sain alueen nopeasti hallintaan ilman kemiallisia torjunta-aineita.

Yhteenveto: luonnonmukainen ja toimiva tapa kunnostaa rikkaruohoinen palsta

Rikkaruohojen valtaaman palstan kunnostus onnistuu tehokkaasti yhdistämällä:

• jyrsintä tiiviin maan avaamiseen,

• kasvuston huolellinen poisto,

• pressutus rikkakasvien tukahduttamiseen,

• perunan viljely ensimmäisenä vuonna.

Menetelmä on hidas mutta varma, ja se sopii erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn. Muutamassa vuodessa pahastikin villiintynyt alue muuttuu viljelykelpoiseksi ja helposti hoidettavaksi.

#palstaviljely

#rikkakasvienTorjunta 

#pressutus 

#perunanviljely 

#puutarhaelämää

Miksi kemialliset torjunta‑aineet eivät ole ongelmattomia puutarhassa

Leppäkerttu on tuiki tärkeä apulainen

Moni pohtii, pitäisikö puutarhassa käyttää kemiallisia torjunta‑aineita rikkaruohojen ja tuholaisten hallintaan. Tässä muutamia näkökulmia, jotka auttavat arvioimaan, mitä kaikkea kemikaalien käyttö voi aiheuttaa maaperässä ja koko pienessä ekosysteemissä.

Kemialliset aineet eivät ole tarkkoja kohteissaan 

Torjunta‑aineet ovat epäspesifejä. Ne eivät vaikuta vain yhteen rikkaruohoon tai yhteen tuholaislajiin, vaan samalla kärsivät monet muutkin eliöt – myös ne, joista olisi puutarhalle hyötyä.

Hyötyeliöiden väheneminen voi näkyä esimerkiksi pölytyksen heikkenemisenä tai hajottajaeliöiden vähenemisenä.

Moni varmasti miettii, että pitäisikö vai eikö pitäisi käyttää kemikaaleja torjumaan puutarhasta rikkaruohoja ja tuholaisötököitä. Otan tässä esille muutamia näkökulmia, joista jokainen voi sitten päättää, että antaako niiden vaikuttaa päätöksentekoon ensi kerralla.

Maaperän reaktiot ovat monimutkaisia

Maaperä ei ole laboratorio. Siellä on jatkuvasti käynnissä lukemattomia kemiallisia ja biologisia reaktioita, joihin torjunta‑aineet voivat osallistua tavoilla, joita ei täysin tunneta.

Vaikka aineita testataan paljon, todelliset olosuhteet vaihtelevat niin suuresti, että kaikkia mahdollisia reaktioita ei voida ennustaa.

Osa aineista muuttuu matkan varrella haitallisemmiksi

Kaikki kemialliset aineet eivät hajoa suoraan harmittomiksi. Osa muodostaa välituotteita, jotka voivat olla alkuperäistä ainetta myrkyllisempiä.

Tämä vaihe jää helposti huomaamatta, koska välituotteet eivät näy valmiissa tuoteselosteissa, mutta ne voivat vaikuttaa maaperän eliöihin pitkään.

Suomen ilmasto hidastaa hajoamista

Laboratoriokokeet eivät vastaa Suomen olosuhteita. Meillä on:

• vetinen ja viileä syksy

• pitkä kylmä talvi

• sulamisvesien kevät

Kylmä ja märkä maa hidastaa kemiallista hajoamista. Aineet voivat pysyä maassa huomattavasti pidempään kuin testitulokset antavat ymmärtää.

Mitä tapahtuu, kun maaperän hajottajat kärsivät?

Kun torjunta‑aineet osuvat hajottajaeliöihin, seuraukset näkyvät nopeasti:

• Maatuminen hidastuu.

• Kasvijätteet eivät hajoa normaalisti.

• Ravinteet eivät vapaudu kasvien käyttöön.

• Tarvitaan enemmän ostolannoitteita.

• Kasvijätteet voivat alkaa mädäntyä ja tuottaa haitallisia yhdisteitä.

• Taudit voivat säilyä kasvijätteissä ja tartuttaa uutta kasvustoa.

• Ravintoketju kärsii: hajottajia syövät eliöt vähenevät, ja niiden perässä kärsivät sammakot, linnut, jyrsijät ja monet muut.

Pienessäkin puutarhassa vaikutus voi olla yllättävän laaja.

Liero ja sarvikuonokkaan toukka.