Kevät käynnistää kompostoinnin ja maan hoidon – puutarhan elävä perusta syntyy nyt

 Kevään kompostointi ja maanparannus – näin rakennat elävän ja ravinteikkaan kasvualustan

Kevät herättää puutarhan ja muistuttaa siitä, että maan hoito on kaiken kasvun perusta. Kompostointi, seosaineiden valmistus ja eloperäisen aineksen lisääminen ovat tehokkaimpia tapoja rakentaa ravinteikas ja elävä kasvualusta. Kun kompostia hoitaa säännöllisesti ja biojätteet hyödynnetään kerroksittain, syntyy multaa, joka parantaa maan rakennetta, lisää pieneliöiden määrää ja tukee kasvien vahvaa kasvua koko kauden ajan.

Kuivaa haketta kompostin seosaineeksi – ilmavuutta, kosteudenhallintaa ja tasapainoinen kompostimassa koko vuoden tarpeisiin.

Aurinko antaa joka kevät ensimmäisen merkin siitä, että uusi kasvukausi on tulossa. Kevään valmistelut alkavat usein maan parantamisesta, joka on yksi tärkeimmistä ja palkitsevimmista töistä puutarhassa. Hyvä maa on kaiken kasvun perusta, ja sen hoitaminen näkyy sekä kasvien hyvinvoinnissa että sadoissa.

Keskityn blogissani erityisesti siihen, mitä hyvä maa tarvitsee ja miten sen voi rakentaa omassa puutarhassa ilman monimutkaisia toimenpiteitä. Käyn aiheita läpi rauhallisesti ja käytännönläheisesti, jotta jokainen voi löytää oman tapansa hoitaa maata ja helpottaa puutarhan arkea.

Kompostin hoito on kevään tärkeimpiä töitä

Saimme jälleen naapureilta suuren määrän oksia ja risuja haketettavaksi. Hake on puutarhassani monikäyttöinen materiaali, mutta suurin jatkuva tarve on kompostorin seosaineena. Teen kaiken seosaineen itse, joten hakkeen riittävyys on tärkeää.

Keväällä tynnyrit täytetään aina ääriään myöten, ja hake säilytetään valmiina kompostorin vieressä käytettäväksi. Kuiva hake on erinomainen seosaine, sillä se sitoo kosteutta, ilmastaa massaa ja ehkäisee hajuhaittoja.

Kompostorien tyhjennys ja kääntö

Käytössäni on kaksi kompostoria, jotka toimivat vuorotellen täyttö- ja muhimiskompostoreina. Tämä järjestelmä tekee kompostoinnista vaivatonta ja tuottaa tasalaatuista multaa.

• täyttökompostori käännetään muhimiskompostoriin

• muhinut massa siirretään suursäkkiin odottamaan käyttöä

• kompostimassa säilytetään säkeissä sateelta ja rikkaruohonsiemeniltä suojassa

Kun kompostori saa riittävästi seosainetta ja biojäte levitetään kerroksittain, massaa ei tarvitse kääntää käsin. Ilmava rakenne syntyy itsestään.

Kaksi kompostoria työpareina ja taustalla tynnyri täynnä kuivaa haketta – toimiva kompostointijärjestelmä, joka tuottaa eloperäistä ainesta ja parantaa puutarhan maata.

Miksi kompostointi kannattaa?

On hämmästyttävää nähdä, kuinka paljon multaa syntyy biojätteistä. Vuoden aikana 270 litran kompostori täyttyy monta kertaa ja yhdestä täytöstä tulee aina noin 90 litraa, eli kolmasosa multaa. Kompostimulta on:

• ravinteikasta

• eloperäistä

• täysin turpeetonta

• maksutonta

• ekologista

Jos saman määrän ostaisi kaupasta, pitäisi hankkia huomattavasti enemmän multaa, sillä valmiissa kasvualustoissa on usein mukana hiekkaa ja muita täyteaineita. Kompostimulta on puhdasta orgaanista ainesta, joka ruokkii maaperän pieneliöitä ja parantaa maan rakennetta.

Kompostimullan vaikutus puutarhaan

Kompostimulta tekee maasta elävän. Se lisää lierojen määrää, parantaa maan mururakennetta ja tehostaa ravinteiden kiertoa. Lierojen kaivamat käytävät pitävät maan ilmavana ja estävät sen tiivistymistä. Kompostimullan ansiosta:

• maa pysyy kuohkeana

• ravinteet vapautuvat tasaisesti

• kasvit kasvavat vahvoina

• sadot paranevat

Vaikka viljelyalat ovat kasvaneet niin suuriksi, ettei kompostimulta enää riitä yksinään lannoitteeksi, se on edelleen puutarhani tärkein maanparannusaine.

Jatkan maan hoidon teemoja läpi vuoden

Maan hoito on puutarhan sydän. Käsittelen blogissa vuoden mittaan:

• maan rakennetta

• eloperäisen aineksen merkitystä

• lierojen ja pieneliöiden roolia

• kompostoinnin eri vaiheita

• käytännön vinkkejä viljelyyn

Jos jokin asia askarruttaa, voit jättää kysymyksen kommentteihin tai lähettää viestin – nostan aiheita esiin tulevissa kirjoituksissa.

#kompostointi #maanparannus #puutarhaelämää #palstaviljely #kotitarveviljely #kompostimulta #kevätpuutarhassa #puutarhavinkit #kiertotalous #elävämaa #poriviljelee #satakunta #luonnonmukainenviljely

Tehokas pressutus ja perunan viljely luonnonmukaisena torjuntakeinona

Rikkaruohojen vallassa olleen palstan kunnostus – käytännön kokemuksia ja toimivia menetelmiä

Miten kunnostaa rikkaruohoinen palsta ilman torjunta-aineita? Muistatko mistä aloitin vaikean palstan kanssa? Itsekin huomaan unohtavani paljon vuosien varrelta ja on mukava palata vanhoihin muistoihin. Kerrataan tässä vähän alkujuttuja, ehkä löydät omalle palstallesi sopivia ratkaisuehdotuksia. 

Sinullakin on ehkä ongelmana maan rakenne ja tavoitteena kasvualustan parantaminen. Kasvualustan multavuus on monin tavoin kasvukuntoa parantava ominaisuus. Varjostava kasvusto ja juuririkkakasvit on hyvä saada hallintaan ja oman ruuan tuotannossa on tärkeää noudattaa luonnonmukaisen viljelyn menetelmiä aina kun vain on mahdollista. 

Puutarhanhoito aloittelijalle ja pitkään harrastaneelle ovat ihan samanlaista, pitkäjänteistä työtä.

Pressulla peitetty palsta rikkaruohojen torjuntaa varten.

Kolmen aarin kokoinen palstani oli aluksi tiivistä, hoitamatonta vanhaa pellonpohjaa, jossa juolavehnä, ohdakkeet ja muut sitkeät rikkakasvit olivat vallanneet käytännössä jokaisen neliömillimetrin. Tällaisen alueen kunnostaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, mutta jo muutamassa vuodessa maa saadaan hyvään kasvukuntoon.

Perunamaa ensimmäisen vuoden viljelyssä rikkaruohojen tukahduttamiseksi.

Alkutöinä jyrsintä ja kasvuston poisto

Koska maa oli erittäin kovaa ja tiivistynyttä, jouduin aloittamaan työn jyrsimällä. Vaikka jyrsintä ei ole ihanteellinen menetelmä juuririkkaruohojen täyttämällä alueella, se oli ainoa realistinen tapa saada maa aluksi muokattua. Lapio ja kuokka eivät yksinkertaisesti pureutuneet maahan.

Ennen jyrsintää leikkasin koko kasvuston keräävällä ruohonleikkurilla ja säkitin kaiken leikkuujätteen talteen – myös siemenineen. Leikkuujäte toimi myöhemmin hyödyllisenä materiaalina muissa puutarhan töissä.

Pressu rikkaruohojen torjunnassa

Jyrsinnän jälkeen peitin suurimman osan palstasta valoa läpäisemättömällä pressulla. Pressutus on tehokas ja kemikaaliton tapa tukahduttaa rikkakasvit, sillä ilman valoa niiden kasvu tyrehtyy.

• Pressu estää rikkaruohojen itämisen.

• Juuririkkakasvien hennot, vaaleat versot kuolevat valon puutteeseen.

• Juuren ravinnevarastot kuluvat loppuun, jolloin kasvi menettää elinvoimansa.

Kolmantena vuotena osa pressusta oli edelleen käytössä, ja sen alta löytyi enää vain muutamia heikkoja rikkakasvuyrityksiä.

Peruna ensimmäisen vuoden viljelykasvina

Jätin noin 30 neliömetrin alueen ilman pressua ja kylvin siihen perunaa. Peruna on erinomainen valinta ensimmäiseksi viljelykasviksi rikkaruohoiselle maalle, sillä sen:

• tiheä ja varjostava kasvusto tukahduttaa rikkakasveja,

• säännöllinen multaus häiritsee rikkaruohojen kasvua,

• voimakas kasvu parantaa maan rakennetta.

Perunan avulla sain alueen nopeasti hallintaan ilman kemiallisia torjunta-aineita.

Yhteenveto: luonnonmukainen ja toimiva tapa kunnostaa rikkaruohoinen palsta

Rikkaruohojen valtaaman palstan kunnostus onnistuu tehokkaasti yhdistämällä:

• jyrsintä tiiviin maan avaamiseen,

• kasvuston huolellinen poisto,

• pressutus rikkakasvien tukahduttamiseen,

• perunan viljely ensimmäisenä vuonna.

Menetelmä on hidas mutta varma, ja se sopii erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn. Muutamassa vuodessa pahastikin villiintynyt alue muuttuu viljelykelpoiseksi ja helposti hoidettavaksi.

#palstaviljely

#rikkakasvienTorjunta 

#pressutus 

#perunanviljely 

#puutarhaelämää

Biohiiletetty kasvihuone ja vadelmapenkki

 Kasvihuoneessa uusi kokeilu

Tilasin itselleni suurehkon määrän biohiiltä. Carbons Finland tarjosi puutarhaseuroille 500 litran suursäkkejä. Mökillä on valtava maanparannustarve ja samalla sain sitten kotipiihaankin reilusti hiiltä.

Latasin hiiliä suuressa tynnyrissä. Lannoitteena käytin kanankakkarakeita ja laitoin mielestäni melko runsaasti niitä. 

Kasvihuone oli kyllä jo muuten valmis, mutta hiilet puuttuivat. Tänään laitoin ne vielä kasvupenkkeihin ja sekoitin kasvukerrokseen. Ämpärillisen kummallekin puolelle.

Tuli kyllä enemmän kuin 10 %, mutta en usko, että haittaa. 

Vähän jäi pinnalle hiiliä, vaikka sekoittelin kovasti. Märät hiilet tarttuvat aika herkästi talikon piikkeihin.

Vadelmapenkin perusparannus

Vadelmapenkki on jo 15 vuotta vanha. Olen toki lisännyt joka vuosi kompostimultaa ja katetta, mutta koskaan en ole kaivanut taimia ylös ja asetellut paremmin. Nyt biohiiletyksen takia tein kokonaisparannuksen. Hassua, että aluksi tuntui taimia olevan liian vähän. Totesinkin siinä työn touhussa, että ei ole viime vuonna tullut paljon uusia varsia. No, siinä kun niitä sitten kaivettiin, niin olihan niitä ihan hirveästi. Tuli ehkä vähän liian tiheään, mutta saattaa käydä niin, että kaikki eivät selviä ja sitä myöten rivi harvenee.

Vadelmille kaivoin hiiltä syvemmälle, jotta kosteutta varastoituu paksummalle kerrokselle.

Laitoin 4 ämpärillistä ladattua hiiltä.

Ja sitten perusteellisen sekoituksen jälkeen taimet paikoilleen.

Päätytolpat ovat katkenneet talvella. Ne pitää korjata ja vasta sitten saa kiristettyä kuvassa näkyvän metallilangan ja sidottua vadelmat siihen.

Tekisitkö kolmen tunnin kyykkytreenin salilla?

Mullan kaivuu sopii kyykkytreeniksi

Viimeksi eilen totesin, että eipä viitsisi salilla kyykätä monta tuntia. Puutarhassa kyykkytreenit ja muut lihajumpat tulevat tehdyiksi aivan huomaamatta. Illalla tietää tehneensä vähän hommia.

Vähän uutta maata eli kompostia ovat saaneet kukkapenkkien varhaiset nousijat. Tumma pinta voimistaa auringon lämpöä ja kasvun nopeutuminen on ihan havaittavissa.

Kasvihuoneen pohjan tyhjennys syksyllä -treeni

Viime syksynä kasvihuoneen pohjalla oli normaalia paksumpi kerros tyhjennettävää, koska jätin yhden tyhjennyskerran väliin sarvikuonokkaan toukkien takia. En nimittäin hennonut kaivaa maata, sillä niitä ihanuuksia oli hirmuisen monta. Yllättävän monipuolisesti saa lihaksiaan rasitettua, kun lapioi vuoroin oikealta ja vuoroin vasemmalta. Muunnelmaa tulee myös tällaisessa alhaalta ylöspäin mullan siirrossa, kun lapion tyhjennys tapahtuu lähes heittämällä mullat kottikärryihin. Varsinkin, kun olen melko lyhyt, niin joudun heittämään tosi korkealle kottikärryihin, maapohjan ollessa niin matalalla, että kottikärryn rengas on lantioni korkeudelle.

Kasvimaan pinta nousi reilusti ja tänä keväänä perunoiden istutus oli valtavan helppoa. Maa oli niin muhevaa ja kuohkeaa. Kuvassa on jo syksyn ensimmäiset hallayöt takana maan pinnalla on kuuraa. 

Kohopenkitkin, joissa kasvata valkosipuleita, saivat uudet mullat, sillä valkosipulit tarvitsevat vahvan maan, minkä rakennan kompostilla.

Riittääkö voimat kuokkimiseen?

Tiivistyneestä maasta ei tykkää kasvit eikä puutarhuri

Muistan elävästi kaksi erityistä kertaa, kun olen miettinyt, miten kovaa maa voikaan olla. Ei meinannut riittää käsivoimat ja kuokka, että olisi saanut perunat nostettua maasta. Ensimmäinen kerta oli kotipihassa, kun olimme kaivaneet pihaan asennettavien kiipeilytelineiden turvahiekka-alueen ja kärränneet saven laajennetulle kasvimaalleni. En ymmärtänyt lainkaan, että rakensin lähes sementtisen kasvimaan itselleni. Karu totuus selvisi ensimmäisenä kasvukautena. Perunamaa oli aivan kivikovaa. Onneksi olin jo silloin intohimoinen kompostoija. Ongelmana vain oli, että oman perheeni ja äiditi biojätteet eivät riittäneet ns. mihinkään. Tovin pohdin ja tartuin puhelimeen. Rekrytoin pari perhettä biorinkiin mukaan. Se oli hyvin aktiivinen talvi, sillä kompostoin 11 aikuisen ja 4 lapset biot. Kompostorin kapasiteetti oli melko äärimmillään, mutta selvisin siitä. Tehosatsaus maanparannukseen kannatti, sillä seuraavana kasvukautena maa oli jo olennaisesti kuohkeampaa. Nyttemmin maa on jo runsasmultaista kaikkialla pihassamme.

Palstamme Hevosluodossa oli myös hyvin savista alussa, ja siellä oli kokemani toinen kerta, kun sato oli tosi raskasta nostettavaa. Sinne ei pystynyt viemään samalla tavalla hurjaa määrää kompostia, vaan oli keksittävä muita ratkaisuja. Ratkaisuiksi tulivat naapurin lehti-/nurmikkojätekomposti, joka oli parissa vuosikymmenessä todella iso kasa. Käytännössä siitä tuli kaksi 800 litran säkkiä täyteen. Lisäksi sain hevostilalta pilalle menneitä olkipaaleja peräkärryllisen kahtena vuotena. Tämän kaiken sekoitin pintamaahan, ja kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, melkoista "sotkua" maa oli sen jälkeen. Nämä isot sekoitukset joutuu tekemään jyrsimellä, vaikka muuten vältänkin kaikenlaista maan muokkausta. Joskus on vain pakko, jotta muutosta saa riittävän nopeasti aikaiseksi. Tuohon sotkuun olikin sitten jo ihan helppo tehdä perunavaot ja sato oli todella runsas. Pieneliöiden määrä runsastui räjähdysmäisesti ja biologinen aktiivisuus kasvoi hurjasti.

Kasvukauden aikana katetta lisättävä

Vaikka maahan olisikin lisätty edellä mainitulla tavalla runsaasti pehmentävää orgaanista materiaalia, pitää silti koko kasvukauden lisätä pinnalle katetta. Moisen myllerryksen aktivoima pieneliöstä on tosi nälkäistä ja jos sille ei tarjoa koko ajan hajotettavaa, se nääntyy eikä muutoksia synny. Itse käytän aina saadessani merilevämörskää, eli rakkolevää (rakkohauru nyk.), jonka seassa on järviruokoa, simpukankuoria, pieniä kaloja ja mitä nyt meren tuomassa massa sattuu olemaan. Raaka-aineen saan kummisetäni mökin pihasta.