Hetki ennen ensimmäistä ukkoskuuroa

Krookukset mehiläisten apuna

Kasvatan krookuksia, narsisseja ja tulppaaneja hyönteisiä varten. Ne eivät kasva omassa pihassa, vaan aidan vieressä kaupungin puolella. Toki niistä saatavat varmasti iloa myös kaikki ohikulkijat, mutta aidanvierus keväisin nopeimmin lämpenevä paikka. Pihassani ei ole yhtä otollista kasvupaikkaa.

Eilen meinasi tosin käydä iso vanhinko, kun pienet koululaistytöt havaitsivat otollisen kukkameren ja alkoivat poimia kimppua. Onneksi tyttäreni sattui katsomaan juuri silloin ulos ja ehdin paikalle. Tytöt ymmärsivät kyllä, kun kielsin poimimasta hyönteisille kasvattamiani kukkia.

Heti kuvien ottamisen jälkeen alkoi kevään ensimmäinen ukkosmyrsky. En muista koskaan aiemmin huhtikuun alussa olleen moista. Jytinä muistutti lähinnä keskikesän helteidenjälkeistä myräkkää.

Kevään heräämisiä 1

Puutarhan kevätvirkut

Keväällä on mukava seurata luonnon heräämisen lisäksi omaa puutarhaa. Ensimmäisiä herääjiä ovat tavanomaisten krookusten ja tulppaanien lisäksi silmujaan pullistavat mustikat, särkynyt sydän ja vuohenjuuri.

Mustikasta on vaikea saada hyvää kuvaa. Hennot oksat liikkuvat vienommastakin tuulesta. 

Vuohenjuuri on varma kasvi. Talvehtii olosuhteista riippumatta, ei leviä hallitsemattomasti, mutta helppo jakaa. Kukinta kestää kauan.

Unikko aloittaa lehtien kasvattamisen myös varhain. Lajiketta emme enää muista.

Särkyneen sydämen voimakkaan punaiset alut ovat piristävä yksityiskohta ruskeiden lehtien seassa. En siivoa kukkamaita "roskista". Laitan vain lisää multaa päälle maan lämmettyä. Lierot huolehtivat loppusiivouksesta eli roskien hävittämisestä puolestani.

Mitä perennaa sinä odotat eniten keväällä?

Sinivuokot ja sisiliskot ovat heränneet

Kevät käynnistyi ryminällä pääsiäisenä

Kevät käynnistyy mökillämme aina leikkimökin takana lämpimässä rinteessä sinivuokoilla. Vuosien saatossa sinivuokot ovat lisääntyneet tosi paljon. Edesmennyt anoppini toi omasta kodistaan kerran sinivuokon pojalle syntymäpäiväksi ja sekin leviää kotipihassamme voimakkaasti. Nurmikolle syntyy joka vuosi uusia alkuja, joita siirrämme turvaan parempiin kasvupaikkoihin.

Mökin seinustalla oleva kivi on hyvä lämmönvaraaja. Sisilisko lepäili pelottamana kivellä. En tiedä montako vuotta sisiliskot elävät, mutta terassin alla on sisilisko elellyt jo useita vuosia. Jos ei ole sama, niin ehkäpä samaa sukujuurta.

Leskenlehtiä en sen sijaan ole nähnyt tänä vuonna vielä yhtäkään. Pääsiäisenä meinasin tehdä pakina-blogikirjoituksen, että keväällä kasvaa luonnosta aina kaikkea uutta. En olisi esitellyt mitään kasveja, vaan roskia. Olimme nimittäin luontopolulla kävelemässä ja 80 minuutin kävelyretken saalina oli kauppamuovikassillinen roskia. Tupakantumppeja, karkkipusseja, pillimenupillien suojamuoveja yms. yms. Meillä on nimittäin tapana, että otan roskapussit ja hanskat mukaan aina koiralenkille ja kerään kaikki roskat. Hyvää kyykkytreeniä. En vain voi kävellä ohi, jos näen luonnossa roskia. Tosin teen sen saman myös kotona taaja-alueella pyöräteillä jne. Olen huomannut, että jos on siistiä, uusia roskia tulee vähemmän, mutta jos on roskaista jo valmiiksi, uusien roskien heittäminen maahan on paljon helpompaa monelle.

Talvikylvetyt retiisit itäneet

Yksi siemen on itänyt pinnalle

Ruukut olivat vähän kuivahtaneet yllättäneessä auringonpaisteessa. Laitoin pihalta lunta sulamaan päälle. Epähuomioissa en ottanut kuvaa ennen lunta, joten nyt pitää olla vähän vilkas mielikuvitus tai tosi tarkat silmät, että näkee sen yhden ainokaisen taimen tuossa ihan kuvan keskellä. Kosteuden myötä, alkoivat muutkin siemenet itää. Viileässä kasvaneet kevään ensimmäiset retiisit ovat raikkaita, rapeita ja maukkaita. Polttavuus tulee aina kesän kuumuudella, näistä se puuttuu. Suosittelen kokeilemaan.