Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuohenjuuri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vuohenjuuri. Näytä kaikki tekstit

11.7.2024

Kukkamaan peruskorjaus

 kukkien ja mullan uudelleen sijoitusta


Nurmikon ja laatoituksen välissä on kukkapenkki, jossa kasvaa pihlaja ja luumupuu. Pihlajasta olen laittanut aiemmin kuvia, kun vääntelen sen oksia ympyräkehäksi. Tänä vuonna se on rehevöitynyt ihan hurjasti, kertakaikkiseksi palloksi. Luumupuukin on tykännyt selkeästi lämmöstä ja sateista.

Multatehtailua

Kukkapenkki on kokenut monenlaista sen reilun 20 vuoden aikana, mitä olemme tässä talossa asuneet. Ihan aluksi siinä oli kolme japaninmarjakuusta, mutta ne eivät selvinneet niin paahtavassa paikassa. Siirsimme ne mökille ja kaksi jäi siirrost eloon. Luumupuun istutin 2012. Pihlaja on oikeasti kuudesta pienestä taimesta tehty palmikko noin 18 vuotta sitten. Osa varsista on melkein jo yhteen kasvaneita. Kukkapenkki oli ihan aluksi laattojen ja nurmikon tasolla, mutta ajan myötä olen laittanut siihen niin paljon katetta ja kompostimultaa, että nyt se oli jo kahden laudan korkea, eli 25 senttiä. Olen siis multatehtaillut siihen 1,5 kuutiota multaa.

Pihlajan pääty kukkapenkistä oli kuollut lähes kokonaan. Pari kuunliljaa sinnitteli vielä joten kuten hengissä. Reunalaudat olivat lahonneet ja rikkoutuneet ajat sitten, mikä tarkoitti, että penkki oli todella epäsiisti, nurmikko oli siirtynyt kukkapenkin puolelle ja laatoille varisi koko ajan multaa. Nyt kun otin loputkin reunat pois ja aloin kaivaa multaa, pihlajan pääty oli ihan täynnä muurahaisia ja multa oli todella kuivaa. Sade ei ole päässyt maahan pihlajan läpi.

Kukkien uudelleensijoitusta

Puolivälissä penkkiä oli hengissä särkynytsydän ja vuohenjuuri ja luumupuun päädyssä iso ukonhatturypäs. Kukkamaa mataloitettiin takaisin laattojen tasalle, eli kaivoin siitä tuon 1,5 kuutiota multaa pois. Multa levitettiin aidan toiselle puolelle nurmikon paranteeksi. Se on aina yhtä hassua: vaikka kaivaa ison määrän multaa pois ja lähtöpaikasta oikein näkee muutoksen, niin silti uudessa paikassa, johon multa laitetaan, ei tunnu yhtä isolta määrältä uutta maata. Nytkin kävi samalla tavalla. Ei ikinä uskoisi, että nurmikon pintaan levitettiin 1,5 kuutiota multaa.

Multa levitetty sammaleiselle nurmikolle paranteeksi.



Pihlaja ja luumupuu ovat nyt niin isoja, että varjostavat penkkiä aika tavalla. Sen takia mietimme ihan uusiksi kukat. Ensimmäinen vaihtoehto oli laittaa vuorenkilpeä koko penkki täyteen. Se olisi helppohoitoinen, rikkaruohot eivät pääse läpi, eikä se olisi milläänsäkään parista sähly- tai jalkapallosta. Multaa kaivaessani kuitenkin ihastuin kovasti siihen väljyyteen, mikä matalammasta penkistä tuli. Vuorenkilpi kasvaa aika korkeaksi hyvässä maassa, siispä hautasimme vuorenkilpisuunnitelman.

Vähän nuukahtaneita juuri siirretyt vuohenjuuret. Kastelin huolellisesti.



En halua ostaa perennoja, sillä meillä on itsellä kuitenkin monia, joista valita. Lopulta päädyimme laittamaan vuohenjuurta, sillä se oli selvinnyt penkissä nyt aiemminkin. Vuohenjuuri tekee nopeasti ison puskan eikä ole myöskään kovin herkkä sählypalloille, lisäksi se kukkii aikaisin keväällä. Puska oli niin iso, että se jakamalla saimme melkein koko penkin täyteen taimia. Jotta tulee väriä, siihen laitettiin samaisesta penkistä kaivettu punalehtinen perenna, jonka nimeä en tiedä. Jos se on sinulle tuttu, niin laittaisitko kommentteihin sen nimen. Olen saanut sen edesmenneeltä anopiltani kauan sitten, enkä ole oikein koskaan saanut sitä menestymään hyvin. Tänä kesänä se on ehkä vahvin ikinä. Sain jaettua siitä neljä alkua. Toivottavasti se nyt rehevöityy.

Tämän punalehtisen nimeä en tiedä.



Samalla kun tilaamme kasvihuoneen sokkeliin tulevat harkot ja muut tarvikkeet, tilaamme kukkamaiden reunoihin tarvittavat uudet laudat. Tähän tällä kertaa korjattuun ei mene kuin toiseen pitkään reunaan ja toiseen päätyyn laudat, muissa sivuissa on laatoituksen reunakivi jo valmiina.

Aidan takana oleva nurmikko saa koko ajan lisää kukkaa pintaansa. Luonnonkuvat levittäytyvät joka vuosi suuremmalle alla ja itse lisään toiseen päähän perennoja. Keväällä lahjanarsissien takia tehtyyn alueeseen on nyt kasvanut kylvetyt pellavat ja valkoapilat. Laitoin myös pari maa-artisokkaa.

Luonnonkuvat valtaavat nurmikkoa.

Lisää luonnonkukkia.

Valkoapilaa on monilla nurmikoilla tänä kesänä.

Lahjoitusnarsissien alueessa on pellavaa ja valkoapilaa sekä muutama maa-artisokka.

Raparperit muodostavat jossain vaiheessa uuden aidan.

Vanhin raparperi on jo aika iso, vaikka olosuhteet ovat karut.

Nauhus on vasta toista vuotta tässä.

Kuunliljat meinasivat kadota nurmikkoon.

Palavaa rakkautta, kuunliljaa ja alpia.

Liljat ja akilleijat ilahduttavat postilaatikon vieressä.


Penkistä jäi vielä uutta sijoituspaikkaa odottamaan hurja määrä ukonhattua ja särkynyttä sydäntä.














17.5.2023

Perennoja myynnissä 20.5. Kulttuuritalo Toivossa

 Museoiden superlauantaina on paljon tapahtumia


Tervetuloa Poriin Kulttuuritalo Toivoon kuuntelemaan luentoja ja ostamaan perennojen jakotaimia. Käyntiosoite: Varvinkatu 19 – Juhana Herttuankatu 15, Pori, Viidesosa kaupunginosassa aivan torin tuntumassa.

Olen pitämässä luentoa NoDig- ja kateviljelystä ja muuna aikana myyn perennojen jakotaimia. Lisäkseni on muitakin luennoitsijoita ja perennamyyjiä.





Mukanani on muun muassa kallionauhusta, vuohenjuurta, vuorenkilpeä, sinivuokkoa, särkynyttä sydäntä, peurankelloa, kuunliljaa, pikkusydäntä, iiristä, maksaruohoa, isoja raparpereja (hyvin juurtuneet ja talvehtineet ruukussa jo), aitoukonhattua, alpia, suikeroalpia, akillleijaa ja tarhaukonhattua. Yhteensä 133 ruukkua, eli kaikille pitäisi riittää 😀.


Tässä päivän ohjelma:

Näyttelyiden avajaispäivänä 20.5. näyttelyiden esittelyt sekä pihoihin ja puistoihin liittyvää ohjelmaa Rakennuskulttuuritalo Toivon pihapiirissä klo 11.00-15.00

 

klo 11.00           Pihat, portit ja aidat -näyttelyn esittely. Tuulikki Kiilo,  Rakennuskulttuuritalo Toivo

klo 12.00           Kyl käy katteeks. Parhaat neuvot ja vinkit leppoisaan puutarhailuun kompostoinnin ja kateviljelyn keinoin. MMM Tina Halin, Satakunnan Puutarhaseura 

klo 13.00           Pionit.  Juttua pionilajeista ja -lajikkeista. Ahti Valli, Satakunnan Puutarhaseura

klo 13.45           Puistot kuntoon! Emil Nordbergin kädenjälki Porin kaupunkipuistoissa. Timo Nordlund,        Satakunnan Museo. 

Väliajoilla slideshow perinneperennoista. Pihalla Puutarhaseuran esittelypiste, perennojen myyntiä ja puffetti.


12.4.2023

Kevään heräämisiä 1

Puutarhan kevätvirkut


Keväällä on mukava seurata luonnon heräämisen lisäksi omaa puutarhaa. Ensimmäisiä herääjiä ovat tavanomaisten krookusten ja tulppaanien lisäksi silmujaan pullistavat mustikat, särkynyt sydän ja vuohenjuuri.


Mustikasta on vaikea saada hyvää kuvaa. Hennot oksat liikkuvat vienommastakin tuulesta. 


Vuohenjuuri on varma kasvi. Talvehtii olosuhteista riippumatta, ei leviä hallitsemattomasti, mutta helppo jakaa. Kukinta kestää kauan.




Unikko aloittaa lehtien kasvattamisen myös varhain. Lajiketta emme enää muista.



Särkyneen sydämen voimakkaan punaiset alut ovat piristävä yksityiskohta ruskeiden lehtien seassa. En siivoa kukkamaita "roskista". Laitan vain lisää multaa päälle maan lämmettyä. Lierot huolehtivat loppusiivouksesta eli roskien hävittämisestä puolestani.


Mitä perennaa sinä odotat eniten keväällä?


24.2.2020

Ensimmäinen inkivääri jo "oraalla"

Ainakin yksi juurenpala elää


ja mahdollisesti tuottaa satoa. Eilen illalla ei näkynyt vielä mitään mullassa ja nyt tänään on jo yli sentin pituinen kasvu. Alku siis  hidasta siihen asti, kunnes pääsee mullan pintaan, mutta sen jälkeen on ihan mukava kasvuvauhti. Toivottavasti tulee kuitenkin vähän useampi yksilö pintaan.



Kasvimaalle jää aina silloin tällöin valkosipuleista kynsiä tai ehkä jopa kokonaisia sipuleita. Tämä unohtunut yksilö on päättänyt kasvaa jo nyt helmikuussa, vaikka pinnalla on paksu kerros lehtikatetta talven pakkasia suojaamassa.




Piparjuurenkin uusi kasvu näkyy jo katteiden seasta.




Ja perennoista kevään ensimmäinen, vuohenjuuri, on jo hurjassa vauhdissa.