Kasvuvyöhyke II: Taajamapihassa kotitarveviljelijän kasvatuksista perheelle sekä Maaperä- ja ympäristötiedettä.
29.3.2023
Viisas tekee vähemmän, ei siis ole kyse laiskuudesta
26.3.2023
Kompostia kasvimaalle
Kevät odotuttaa, mutta linnut ovat jo aloittaneet valmistautumiset
Tyhjensin talven aikana kertyneet kompostit kasvimaan päälle lumelle. Tumma massa sulattaa auringon avulla lunta ja pieneliöt toimivat ruoka-apuna pesintäänsä aloittaville linnuille. Meillä tontilla 9 linnunpönttöä, joissa asustaa useita lintupariskuntia, varsinkin pikkuvarpusia. Naapurien kuusissa on myös vilkasta pesintää, eli hyönteisiä ja pieneliöitä on tarpeen olla runsain mitoin hyvän pesintätuloksen avuksi. Tosin tästä on kyllä sekin hyvä puoli, että hyttysiä ei pahemmin ole pönttöjen asentamisen jälkeen ollut vaivoinamme. Jos olisi vain yhdestä vuodesta kokemusta, niin voisi olla sattumaa ja luonnollista hyttysvaihtelua, mutta tätä on kestänyt jo monta vuotta.
Harmaa massa, joka näkyy kompostoin seassa, on savea, jota olen laittanut kivennäislisäksi. Nuo vähän pidemmät varret ovat kevyesti kompostoitua kasviköynnöstä sisältä. Lieroille vähän purtavaa.
Naapurin kanssa kompostointi on loistavaa yhteistyötä. Omin voimin uutta massaa ei tule 2 aikuisen ja 2 lapsen taloudesta riittävästi. Kompostia ei saisi pysymään toiminnassa talvikautena. Nyt ei ole mitään ongelmaa. Lämpö 50 astetta, nousee kohta yli 60 asteen, kun laitoin uuden "panoksen", eli tyhjensin naapurin täyttämän tynnyrin kompostiini.
Vettä on nyt kertynyt uskomattoman paljon, maaliskuussa. Tynnyrit ovat lähes täynnä, eli seuraavaksi pitää tehdä siirto 1000 litran säilytystankkiin. Aiemmin olen tehnyt sen hyötyliikuntana, eli ämpäreillä, mutta tänä vuonna ajattelin osta pienen pumpun, jolla saan työn tehtyä. Tässä rännissä, jossa on tämä "rosvo", saan lappoamalla täytettyä 3 tynnyriä yhtä aikaa, kukin 200 litraa. Ihan merkittävä etu siis saada yhden tynnyrin sijaan monta peräkkäin. Kolmella muulla keruupaikalla ei mahdu ketjuttamaan, mutta niissä kerryttävä kattopinta-alakin on pienempi, joten ne ehtii hyvin tyhjentää sadekuuron jälkeen. Yhteensä tynnyreitä on 5*220 l + 2*150 l + 1*200 l + 1*300 l eli 1900 litraa plus se tuhannen litran tankki, joka on kertyneen veden säilytystä varten. Nuo 150 litraiset ovat usein haketynnyreinä kompostia varten, joten 1600 litraa on varsinainen vedenkeruukapasiteetti jatkuvasti. Melkoisen paljon olen siis vuosien aikana kantanut vettä, sillä kaikki vesi kannetaan joko ämpärillä säiliöön tai kasvihuoneen tihkukastelua varten. Nuo tynnyrit täyttyvät kesän aikana useamman kerran.
31.8.2020
Miksi perunaa kannattaa kasvattaa itse?
Peruna on ihmekasvisruokaa
Mistä ihmeen ruuasta siis puhun?
Peruna on pioneerikasvina kätevä
Ihan pikkuisen myös ravitsemuksesta
25.8.2020
Syksyllä pari vuotta sitten näytti ihan erilaiselta
Joka vanhoja muistelee... muistelen silti
Näin silloin tuumailin ja tällaista satoa korjasin
Pensaspapu ei tarvitse tukea. Sato kannattaa ryöpätä nopsasti ja pakastaa pilkottuna sopiviin paloihin annospusseihin. Helppo lisätä talvella ruuanlaitossa kastikkeisiin, keittoihin ja soseihin.
Pirteän kirpeä punaherukka. Raikas lisä smoothieen.
Punasipuli odottelee sadonkorjaajaa. Eivät haittaa pienet rikat kasvua.
Oma päärynä! Se se vasta herkkua on. Kaupan makeimmatkin päärynät kalpenevat kotipihan herkkujen rinnalla. Aromit ovat aivan uskomattomat kotimaisessa/-pihaisessa päärynässä.
Eipä uskoisi kevään alussa, miten suureksi tämä pieni sinnikäs raparperi kasvaa syksyyn mennessä.
Valmis salaattisekoitus on kätevä. Yhdestä pussista monet maut yhdellä kylvöllä.
Uniteetä varten: tuoksuampiaisyrtti. Pölyttäjät tykkäävät ja itselle saa ilta"teetä" hiostetuista kuivatuista lehdistä kukintoineen. Herkullista koti"teetä". Tee-sana on hipsuissa, koska se ei sisällä tee-pensaan lehtiä, eikä siten ole oikeasti teetä.
Satoa korjaavat niin ihmiset kuin bestikseni, lierot.
Nurmikolla näkyy kauniita ruusuja, jotka ovat lierojen maahan vetämiä vaahteranlehtiä. Isosta lehdestä riittää havaintojeni mukaan 2-3 päiväksi ruokaa. Sen ajan kun malttaa odottaa, on pihan haravointi tullut turhaksi. Toki ei ne kaikki lehdet kahdessa päivässä mene, ellei lieroja ole ihan tosi tosi paljon. Hyvähän se on, että ruokaa riittää pitkäksi aikaa ja maahan muodostuu paljon ilmakäytäviä ja ravitsevaa madonkakkaa. Juuri sopivassa muodossa kasvien käytettäväksi.
Maissi ei ole ihan tyypillien suomalainen viljelykasvi, mutta sekin onnistuu katteen ja lierojen avulla. Alkukasvatus toki tarvitaan keväällä ja hyvä olisi, jos jokin välikasvatusvaihe ulkona onnistuisi ennen kevään lämmitystä. Taimista tulee terhakoita ja vahvoja sisäilmaa viileämmässä ja kosteammassa kasvuympäristössä.
Maissipenkki ei ole sen kummempi kuin kasvimaan päädyssä hevoskalla ja kompostilla vahvistettu pääty.
Tässä pieniä näytteitä edelliskesän maisseistani.
Ja rakkolevän hellässä huomassa perunatkin saavat näköä ja kokoa. Makukin kohdallaan.
Alla näet valkosipulini kynsiä. Kylvän valkosipulini aina syksyllä, vähän ennen kuin ennakoin maan jäätyvän, siten, että ehtivät vielä juurtumaan syksyn aikana. Penkkini on koholla ja multa kompostimultaa, jonka vaihdan joka vuosi. Käytetty siirtyy kasvimaalle ja uudet valkosipulit saavat vahvan uuden mullan.
Omasta sadosta jätän aina jonkin verran seuraavaa vuotta varten kylvettäväksi ja täydennystä ostan paikallisesta puutarhasta. Maku on syvä ja voimakas, olematta kuitenkaan polttavan pistävä. Kotisipulien jälkeen ei kannata enää tarjota kaupan ulkomaalaisia ruuanlaittoon. Kertakokeilu riitti, tatziki meni suoraan kompostiin. 😝
Valkosipulin kylkeen mahtuu sopivasti pari pientä mansikantainta rönsyistä leikattuna. Ei malta kompostiinkaan heittää mansikkamaanperkauksesta. Katteena silputtua olkea täälläkin.
3.7.2020
Miten huolehdin puutarhani maan happamuudesta eli pH:sta?
Puskureista tässäkin on kysymys oikeasti
Maahan tarvitaan varastopaikkoja happamuutta varten
Happamuutta lisääviä asioita maassa
Happamuuden varastopaikkoja maassa
Olkea ja naapurilta saatua lehtikompostia perusparannukseen. Kuten huomaat, sitä on todella paksu kerros, koska kyse on maan perusparannuksesta. |
Happamuutta vähentäviä asioita
28.4.2020
Puskureita, mistä niitä saa?
Merileväkorsisimpukkamörskäkasa
16.7.2019
MItä olen oppinut tähän mennessä tänä kesänä?
Haastetta on riittänyt enemmän kuin ennen
2) Palstalla jyrsittiin pohja ennen kylvöä.
17.6.2019
Latva-artisokka ensi kertaa viljelyksessä
enkä tiedä yhtään, miltä sen kuuluisi milloinkin näyttää
15.6.2019
Herneiden palkojen muodostusta kiva seurata
nyt kun tietää odottaa 3 viikon kuluttua satoa
11.6.2019
Sipulien kasvu on alkanut paremmin kuin viime vuonna
Onkohan odotettavissa hyvä sato?
2.6.2019
Maissi sai katteen ja vähän muutkin taimet
Ruohonleikkaaminen on juhlaa
31.5.2019
Maissi hyvässä kasvussa, ainoa harmi on katevaje
Varhainen istutus harson alle näyttää kannattaneen
14.5.2019
Sama kasvi kolmessa eri maassa voi olla todella eri kokoinen
Raparperin koko voi vaihdella hurjasti
20.3.2019
Lierokäytävä vesiputkena maassa
Oikea vastaus viikon kysymykseen on 10 000 putkea
Kysymys siis oli:
Kasvimaalla kompostia ja katetta ja päällä matto eristämässä talven ajalla |
Kateviljely
Onko kaikki putket eli huokoset samanarvoisia, jos lukumäärä on riittävä?
10.3.2019
Kuivemmaksi vai märemmäksi?
Miten voin vaikuttaa haihtumiseen?
Rakkolevän alla maa pysyy koko ajan märkänä. |
Maan pinnan muotoihin
Maan pintamateriaalin ominaisuuksiin vaikuttaminen
Katemateriaalin karkeus
Katemateriaalin väri
Katemateriaalin aine
Paljonko kuuluu kastella kerralla?
Nyt on helpompi ymmärtää, että mitä paremmin saa estettyä turhaa haihtumista, hoidettua maan rakennetta niin, että vesi ei valu liian nopeasti alaspäin ja nousee mahdollisimman hyvin kapillaarisesti ylöspäin, sitä vähemmän on kastelun tarvetta.
Kastelulla voi olla myös muita tarkoituksia kuin pelkkä kasvin vedentarpeen kattaminen. Esimerkiksi savimailla ja savisilla hiesumailla maan kuivuminen aiheuttaa kovettumista ja kasveilla on vaikeuksia kasvattaa juuriaan. Kastelulla ylläpidetään maan pehmeyttä jo alkukesästä, jolloin muuten vettä voisi olla vielä riittävästi kasvien käyttöön.
- Linnér, H. Maatalousmaan kastelu 351-372. Teoksessa. Paasonen-Kivekäs, M., Peltomaa, R. & Vakkilainen. 2016. Äijö, H. (toim.) Man vesi- ja ravinnetalous, Ojitus, kastelu ja ympäristö 2. painos. Salaojayhdistys ry.