Omavaraisuus voi olla ihan pientäkin
Omavaraisuus voi tarkoittaa tavoitetta säästää rahallisesti, mutta meillä suurin motivaatio on itse kasvatetun sadon maussa. Toki se itse kasvattaminenkin on kivaa, emmehän me muuten harrastaisi puutarhanhoitoa. Puhun me-muodossa, sillä minulla on varsinainen vaki-apupuutarhuri ja muita tilapäisiä apureita. Monet työt sujuvat nopeasti ja helposti, kun on vähän apukäsiä. Hakesäkin liikuttelu, kompostimassan tyhjennys, kylvöt, harvennukset jne. ovat yhdessä paljon kivempia kuin yksin.
Osallistuin taas tänä vuonna vegaanihaasteeseen, vaikka olenkin sekaani, eli syön myös lihaa. Vegaanihaasteessa tulee valtavasti uusia reseptejä ja vinkkejä, joilla lihaa voi korvata. Yritän saada lihan käyttöä nimittäin vähemmäksi ja siksi olen kasvattanut papujakin jo monena vuonna. Pavut ovat myös helppo tapa lisätä omavaraisuutta ja saada taloudellista säästöä. Papujen kuivaaminen on ehkä kätevin tapa säilöä niitä. Kuivina ne vievät vain vähän tilaa ja säilyminen on pitkää. Vegaanihaasteen innoittamana kaivoin papupussukan ja tein pienen ruuan. Kourallinen papuja muuttuu liotuksessa kahdeksi desiksi ja siitä saa juuri sopivan pienen ruuan. Sekaan voi laittaa mitä tahansa. Kun lapset olivat pieniä, lisäsin papuja jauhelihakastikkeeseen. Hyvin maistuivat. Vegaanihaasteessa toivoisin saavani enemmän vinkkejä myös sadon säilöntään. Haluaisin osata paremmin hapattaa, muutakin kuin kaalia. Umpioiminenkin olisi hyvä osata. Siihen perehdyn paremmin kyllä tänä keväänä.
Jos haluaa nopeasti ruokaa liotetuista, voi laittaa sekaan jonkin valmiskastikkeen, joita on hurja määrä tarjolla kaupoissa. Tällä kerralla laitoin paseerattuja tomaatteja, joissa oli hieman tulinen chilikastike mukana. Helppoa ja maukasta.
Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.
Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.
Kasvuvyöhyke 1
Kakskulma https://kakskulma.com/tavoitteena-taloudellinen-riippumattomuus?
Krutbacken https://www.krutbacken.fi/mita-omavaraisuustavoite-on-opettanut-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024
Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-nikseja-ja-kuulumisia
Apilan kukka https://apilankukka.fi/umpiointi/
Kasvuvyöhyke 2
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html
Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/02/mita-loytyy.html
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/02/toimiva-komposti-varmistaa-sadon.html
Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-helmikuu.html
Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024.html
Kasvuvyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-2/
Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18117
Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/02/helmikuun-yhteispostaus.html
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-2-niksit.html
Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelon-kiintopisteet
Purolan kyläkoulu https://purolankylakoulu1933.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-omavaraisuus-blogeissa.html
Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/02/vinkkeja-omavaraisempaan-elamaan.html
Kasvuvyöhyke 4
Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-niksi-omavarisuuteen
Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisempaa-elamaa/
Kasvuvyöhyke 6
Farm escape https://farmescape.fi/omavaraisempi-elama-riippumattomuus-ja-vapaus
Kasvuvyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/02/04/helmikuu-2024-pienet-teot/
Kivoja vinkkejä! Hienoa, että vähennät lihansyöntiä. Eihän sitä tarvitse kokonaan lopettaa, ellei tahdo, mutta vähentämisestä hyötyy oma terveyskin.
VastaaPoistaOlen tosi positiivisesti yllättynyt, miten iso annos kasvisruokaa ei tee lainkaan ähkyistä oloa ja kuitenkin kylläisyys kestää pitkään. En vain ole kummoinenkaan kokki, mikä tarkoittaa, että en ymmärrä lukemaani reseptiä kovin hyvin. En pysty hahmottamaan, miltä ruoka sen mukaan tehtynä maistuisi. Siksi teenkin eniten ruokia omasta päästä, eli ilman reseptiä. Onneksi perhe tykkää niistä, vaikka itse kutsunkin niitä "äidin sörsseleiksi".
PoistaSiemenvaihto on järkevää, tosin tomaatin siemenet säilyvät itämiskykyisinä vuosina joten jos on hyväksi todettu lajike niin ei haittaa vaikka siemenet pääsisivät vanhenemaan. Minulla on hyvä virolainen lajike jonka siemenet ovat jo viiden vuoden takaa, hyvin itävät edelleen.
VastaaPoistaTomaatinsiementen kestävyys on todella hurjaa. Kompostini lämpö nousee useita kertoja hyvin korkeaksi, jopa 70 astetta, ja silti tomaatinsiemenet ajoittain pysyvät hengissä. Hassua, että mietin tätä juuri eilen ja nyt sinulla on siitä kommenttikin. Eilen päätin, että seuraavaksi, kun kompostimullasta puskee ylös tomaatteja, otan ne jatkokasvatukseen, sillä ne ovat ehdottomasti aivan huippulaatua. Agroekologian termein, niillä on hyvä fitnes.
PoistaJos noita mainitsemissi "hyvin treenattuja" fitness🌱taimia tulee yli oman tarpeesi, ei kannata hukata, sillä arvelen että ottajia niille olisi🤔
PoistaMyimme viime keväänä poikani kanssa perennojen jakotaimia. Ehkä siinä samassa voisi laittaa kaupanpäällisiksi vaikka tomaatin ☺
PoistaSe on mukavaa, että itse kasvattamalla voi saada erikoisia vihanneksia - tai kuten minun tapauksessani, sellaisia koristekasveja, joita ei Suomen taimiliikkeissä ole.
VastaaPoistaEn osaa kasvattaa mitään koristekasveja enkä siksi uskaltaisi edes ostaa mitään sellaista taimea. Eräs puutarhatuttuni on koristekasveissa todella taitava ja hänen puutarhassaan on vaikka mitä esimerkiksi Virosta tuotuja kasveja.
PoistaEn vuosikausiin ole syönyt lihaa. Minua harmittaa, kun kasvisruoat ovat hävinneet ravintoloista ja tilalle on tullut vegaaniset annokset. Niiden mausta en pidä. Ainoa vegaaninen valmisruoka, jonka maku mielestäni on hyvä, on Apetitin kasvisjauhispihvi. Mutta nämä ovat makuasioita.
VastaaPoistaTiedän teoriatasolla kasvisruuan ja vegaanin ruuan eron. En kuitenkaan ole perehtynyt ravintoloden kasvisruokiin siten, että tietäisin, miten ne ovat nyt muuttuneet? Mitä niissä oli ennen sellaista mitä ei ole nyt? Kasvisruokia ei tule ravintolassa syötyä, sillä sen muutaman kerran, kun olen kokeillut, ne ovat olleet ns. ylikypsiä kasviksia rasvassa ja suolassa. Nykykokkien osaaminen on varmaankin ihan eri tasolla, sillä tuosta kokeiluajasta on jo aikaa.
PoistaPäätin viime kesänä, kun oli pari ostettua amppelitomaattia (jotka siirsin isompiin astioihin kasvamaan), etten enää koskaan esikasvata itse niitä. Oikea ajoitus on niin mahdottoman hankalaa, kun ei koskaan varmuudella tiedä, milloin voi siirtää ulos. Omat taimet on aina joko liian pieniä tai sitten pitkiä honteloita ja mistään ei tule mitään!
VastaaPoistaSamaa mieltä, haastavaa on. Kevät tulee aina väärään aikaan. Niinä vuosina, kun olen laittanut kasvihuoneen pohjalle hevoskan eli hevosenlantaa palamaan lämmitykseksi, olen saanut hyviä taimia, sillä lämpömassa suojaa taimia ja kasvihuoneessa niistä tulee vantteria. Valoa on runsaasti ja kuitenkaan ilma ei ole liian kuumaa ja kuivaa, kuten on sisätiloissa. Nyt on sisällä tulemassa latva-artisokka ja sokerijuurikas, ja muuta en laita. Valoja ei riitä enemmälle taimimäärälle. Sokerijuurikkaita olen luvannut antaa parille tutulle.
PoistaOnko sokerijuurikas se sama, jota viljelijät viljelevät hehtaaritolkulla sokeriksi, vai joku muu? Ja jos sama, niin mitä ne tuttusi sillä tekevät? Joskus luin jostain, että sitä voi johonkin käyttää ja tarkoitus oli käydä naapurilta vara... eiku kysymässä, jos sellaisen saisi pellolta hakea, mutta se sitten jäi
PoistaKyllä, ihan se sama. Ongelmana on, että siemeniä ei saa kuin peitattuna ja peitattujen siementen käsittely vaatii Kasvinsuojelututkinnon suorittamisen. Siitä saa tehtyä lettuja, sosekeittoa, laatikkoa jne. Netistä löytyy ohjeita, koska on kyse vanhasta juureksesta, jota on aikoinaan käytetty muuhunkin kuin sokerin tuottamiseen.
PoistaErikoisvihannekset ovat hyvä vinkki. Itselle keväinen herkku ovat vihreät parsat, mutta kaupoissa nekin tahtovat olla kalliita ja jo vähän nahistuneita. Niinpä muutama vuosi sitten tilasin parsan siemeniä. Ymmärrän miksi niiden hinta on korkea. Kestää vuosia ennenkuin taimista saa satoa, mutta ehkä jo parin vuoden päästä. Sitä odotellessa voin syödä vaikka maitohorsman versoja. Ne ovat ilmaisia :D
VastaaPoistaItselläni meni kaksi ensimmäistä kertaa pieleen, kun istutin parsan juurakoita. Kolmas kerta onnistui, kun melkein unohdin ne mätänemään pussiin. Viime vuosi oli ensimmäinen täysi kasvukausi, enkä uskaltanut vielä edes maistaa. Nyt tulevana keväänä aion ottaa kustakin juurakosta yhden tangon, eli saan niinkin hurjan kuin 4 tankoa maistiaisiksi. Kärsivällisyytenä ei kyllä riittäisit siemenestä asti odotteluun. Opiskelutoverini Viikistä viljelee myyntiin parsaa ja todellakin jopa ammattiviljelmillä ne ovat hurjan paljon työtä vaativia. Olinkin hyvin hämmästynyt viime keväänä eräästä uutisesta, jossa sanottiin, että satoa menee hukkaan. Eikö kannattaisi laskea mieluummin hintaa? Ihmiset oppisivat käyttämään sitä. Nyt hinta on monelle todellinen este. Maitohorsmia minäkin olen syönyt. Herkullisia paistinpannulla kevyesti paistettuna, voisulan kanssa tarjoiltuna. Ilmaisia todellakin ja hyviä sekä terveellisiä.
Poista