Näytetään tekstit, joissa on tunniste suuntanaomavaraisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suuntanaomavaraisuus. Näytä kaikki tekstit

5.5.2024

#suuntanaomavaraisuus 5 2024

 Ilmastonhaltijana puutarhassa


Aika raflaavasti sanottu, vai mitä. Eihän puutarhailija säälle mitään voi tietenkään, mutta on tosi paljon juttuja, joihin voi vaikuttaa. Kyse on kasvien kasvuolosuhteista ja niihin vaikuttamisesta ja säiden vaikutuksen tasaamista.


Isot raparperit estävät tuulen vaikutuksen.


Moni ihmettelee, miksi "naapuri onnistuu, mutta oma yritys ei". Kyse on monien yhteensattumien vaikutuksesta, mitkä kuitenkaan ei ole välttämättä sattumaa lainkaan, vaan harkiten rakennettu kokonaisuus.

Tämän juttusarjan, #suuntanaomavaisuus, blogit on jaoteltu kasvuvyöhykkeittäin, jotta lukijan olisi helpompi hahmottaa, miten kirjoittajan puutarha sijoittuu Suomen kartalla ja millaiset kasvuolosuhteet siellä vallitsevat. Kasvuvyöhykkeitä voi kuitenkin vähän huijata omalla pihalla.


https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kasvuvyohykkeet


Kasvin kasvuolosuhteisiin vaikuttaa ensinnäkin maaperä. Mitä materiaalia se on? Savista, hiekkaista, turpeista vai multaista? Miten tiivistä se on, millainen vedenläpäisykyky siinä on, entä vedenpidätyskyky? Onko maaperäeliöitä, mikrobeja ja muita hajottajia? Onko puutarha rinteessä? Mihin ilmansuuntaan se on? Onko ympärillä metsää vai avonaista peltoa? Millainen puutarha itsessään on? Onko se avoimessa maassa, kasvilavoissa, rakennuksen suojassa, rakennusten välissä? Mistä kasveista on kysymys? Varmastikaan ei ole kahta puutarhaa, joissa olisi samat olosuhteet.


Maissi viihtyy runsasravinteisessa maassa ja vaatii paljon kosteutta.


Säidenhaltija puutarhassa tekee asioita, joilla tasoitetaan erilaisten säiden vaikutuksia. Huolehditaan siitä, että tuulinen ilma ei kuivata ja polta kasveja, Kuiva poutajakso ei aiheuta vedenvähyyttä, rankat ukkoskaatosateet eivät upota  puutarhaa. Pelkkä savi tekee maasta vaikeasti muokattavaa, se liettyy sateella ja kuivuu kivikovaksi poudalla. Savella on kuitenkin erittäin hyviä ominaisuuksia. Se pidättää erittäin paljon vettä ja ravinteita, mutta vesi voi jäädä kasvien ulottumattomiin, jos maassa ei ole saven lisäksi muuta. Savimaa kannattaa parantaa kompostimullalla, jolloin muodostuu loistava yhdistelmä. Pidättää kosteutta ja ravinteita, on helposti muokattavaa, kestää poutaa ja kaatosadetta ja vesi sekä ravinteet ovat kasvien ulottuvilla.


 

Varjostusta liialta auringonporotukselta.

Aurinko on elinehto kasveille, mutta liiallisena se polttaa. Kasvi ei ehkä saa maasta riittävästi vettä haihtuneen tilalle ja kasvi kuivuu. Yhteyttäminenkin voi mennä ns. överiksi, eli kasvi joutuu suojelemaan solujaan liialta kuumenemiselta, jolloin yhteyttämistä vähennetään. Suojaa voi tehdä ihan verkoilla tai toisilla, aurinkoa paremmin kestävillä kasveilla.

Kateviljelyssä rakennettaan maata pikku hiljaa ja hyödynnetään maaperäeliöitä. Lierot ja muut hajottajat sekoittava maata, vapauttavat ravinteita katteesta ja parantavan maan vedenläpäisykykyä ja sateenkestävyyttä. Lierot murustava maata ja lierojen tekemät murut ovat erittäin laadukkaita muruja, ne eivät rikkoudu sateenkaan vaikutuksesta, mutta kasveille niistä vapautuu ravinteita.


Kate estää haihtumista ja auttaa sadetta imeytymään maahan sekä tasaa lämpötilavaihteluita aurinkoisella säällä.


Maaperän hyvällä hoidolla saadaan lisättyä sen poudansietokykyä. Multava maa ei kuoretu poudalla, ei lennä tuulen mukana naapuriin, imee kaatosateetkin helposti ja pidättää kuivana kautena paljon kosteutta kasvien juurten ulottuville.


Maaperän ominaisuuksista olen kirjoittanut ihan omalle sivulleen pysyvän tekstin. Kompostoimalla saa kierrätettyä sekä ravinteita, että autettua maaperän säänkestävyyttä.



Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.


Kasvuvyöhyke 1

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/toukokuu2024/

Kasvuvyöhyke 2

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/05/suuntana-omavaraisuus-toukokuu-2024-saa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/05/haasteena-pitkat-sateettomat-jaksot.html

Oma tupa, tontti ja lupa https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/05/matkalla.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-5/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18343

Kasvuvyöhyke 6

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/05/05/touko-24-tunne-kasvimaasi/

3.3.2024

#Suuntana omavaraisuus 3 2024

Puutarhailijat ovat elämäniloinen yhteisö





Tämänkertainen kirjoitusaihe sarjassa on aika haastava, sillä mikään yhteisö ei ole yhtenäinen, eivätkä kaikki ihmiset samanlaisia. Johonkin tiettyyn harrastukseen ajautuu kuitenkin usein jollain tavalla samanhenkisiä ihmisiä. Tästä seuraa helposti eräänlainen kupla, ihmiset tukevat toinen toisensa ajattelumaailmaa, ja herkästi katsantokannat kaventuvat.

Kevät on haastavaa aikaa. Olen lukenut, että itsemurhien määrä kasvaa keväällä, sillä masentuneille ihmisille kevään uusi elämä on liian raskasta. Olen myös lukenut, miten Ruotsissa eräässä sairaalassa käytetään puutarhatöitä mielenterveystyössä, koska on havaittu puutarhanhoidon parantavan hyvinvointia.


Näitä kahta asiaa kun mietin yhdessä, niin puutarhanhoito on varmaankin oikeasti (eikä vain minun mielestäni ☺) tosi hyvä juttu, sillä uuden kasvu on positiivinen asia, jota tuottaa omilla tekemisillään ja jota odottaa oman työn tuloksena. Ehkä kevät on helpompi vastaanottaa, kun on itse hallitsemassa kasvun määrää ja muotoa, edes jonkin verran.

Puutarhailijat voivat kyllä aiheuttaa toinen toisilleen tahtomattaan myös ahdistusta. Hienot, suunnitellut ja hyvin hoidetut kiiltokuvapuutarhat ovat monille ahdistavaa katseltavaa. Ei jaksa, ei osaa, ei pysty. Riittämättömyyden tunne voi olla todella suuri, vaikka niin ei tarvitsisi olla.


Oma puutarhani ei ole siisti, suunniteltu eikä kaunis. Puutarhanhoito on harrastus, joka sattuu samalla tuottamaan myös ruokaa perheelle ja yhteistä mukavaa tekemistä, eli niin sanotusti monta kärpästä yhdellä iskulla. En luo puutarhaa muita varten, enkä muiden ehdoilla.

Puutarhailijoilla voi olla myös voimakkaita mielipiteitä asioista, miten asioita kuuluu tehdä. Myönnän, että näin on myös omalla kohdallani. Voimakkaimmat kannanottoni liittyvät luonnon monimuotoisuuden arvostamiseen, ylläpitämiseen, torjunta-aineettomaan puutarhanhoitoon, kierrätykseen ja kulutuksen vähentämiseen. Nämä kaikki ovat sellaisia, jotka eivät ole minua itseäni varten, vaan meitä kaikkia, jotta maapallon kantokykyä ei ylitetä.

Kuten otsikossa sanon, puutarhailijat ovat elämäniloinen yhteisö. Tämä on mielestäni yhteenkuuluvuutta luova tunne. Meistä jokainen, tai ainakin hyvin moni, odottaa aina kylvöjä, istutuksia, taimettumista, koulimista, satoa ja taas uuden kauden suunnittelua. Puutarhassa katsotaan aina eteenpäin, tulevaisuuteen. Uskotaan parempaan ja toivotaan, että sadetta tulee juuri sopivasti oikeaan aikaan, aurinko paistaa, mutta ei porota liiaksi. Uskon, että puutarhailijoilla on tosi paljon hyviä säitä. Jokainen ilma on hyväksi aina jollekin.

Puutarhaharrastukseni myötä olen tutustunut moniin uusiin ihmisiin, joistakin on tullut todella läheisiä ystäviä. Iloitsen heistä. Yhteiset näkemykset, intohimot ja ajatukset, ovat mukavaa ajanvietettä ja keskusteltavaa löytyy ihan aina.

Naapuristo on oppinut tuntemaan minut puutavaran "kierrätyskeskuksena", sillä haketan kaikkien risut. Lähinaapurit auttavat kompostointimassan keräämisessä yhteiskompostoinnilla. Portille ilmestyy pääsisäisen jälkeen narsissien sipuleita, sillä monet tietävät, että laitan ne sitten pihan ulkopuolella olevalle nurmikolle jatkokasvatukseen kaikkien iloksi. Alueen Face-ryhmässä saan jaettua ylimääräistä satoa, esimerkiksi kesäkurpitsasta ja kasvihuonekurkusta. Mukavaa yhteisöllisyyttä.

Puutarhailu on mukava harrastus


#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Kirjoituksen lopussa on aina linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.

Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/omavaraistelun-onnea

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/maaliskuu2024

Tilliläntilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-onnea-vuodenajoista-ja-ihmisista-ymparillani/

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/03/suuntana-omavaraisuus-maaliskuu-2024.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/03/maaliskuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/03/jo-vihertaa.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/03/puutarhanhoito-mukavampaa-yhdessa.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/03/suuntana-omavaraisuus-2024-maaliskuu.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-3/

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/maasta-ja-maalaisista

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18221

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/03/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-3.html

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/03/elama-on-ihanaa-ainakin-valilla.html

Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/03/omavarainen-elama-ja-ihmiset-ovat-ihania.html

Kasvuvyöhyke 4

Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavarainen-elamantapa-ilonhetket-ja-nautinnot/

Kasvuvyöhyke 6

Farm Escape https://farmescape.fi/runsauden-ilot-ihmeellinen-elama-ja-ihmiset/

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/03/03/maaliskuu-2024


4.2.2024

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #2 Vuosi 2024

 Omavaraisuus voi olla ihan pientäkin

Joissakin erikoisvihanneksissa on usein hinta aika korkea ja tarve vähäistä. Niissä omavaraisuus eli itse kasvattaminen voi olla erittäin palkitsevaa. Meillä omavaraisuus oli ensin valkosipuleissa ja tavallisissa sipuleissa. Myöhemmin tuli maissi. Jossain vaiheessa oli joulun laatikoiden juurekset täysin omia. Latva-artisokkaa olen yrittänyt pari kertaa, mutta sadon hyödyntäminen on jäänyt. Tänä vuonna se on uudessa kokeilussa. Eri vuosina vaihtelee, mistä riittää omavaraisuuteen asti. Joskus sato onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Sellaista puutarhanhoito on, ammattilaisillakin.


Omavaraisuus voi tarkoittaa tavoitetta säästää rahallisesti, mutta meillä suurin motivaatio on itse kasvatetun sadon maussa. Toki se itse kasvattaminenkin on kivaa, emmehän me muuten harrastaisi puutarhanhoitoa. Puhun me-muodossa, sillä minulla on varsinainen vaki-apupuutarhuri ja muita tilapäisiä apureita. Monet työt sujuvat nopeasti ja helposti, kun on vähän apukäsiä. Hakesäkin liikuttelu, kompostimassan tyhjennys, kylvöt, harvennukset jne. ovat yhdessä paljon kivempia kuin yksin.

Osallistuin taas tänä vuonna vegaanihaasteeseen, vaikka olenkin sekaani, eli syön myös lihaa. Vegaanihaasteessa tulee valtavasti uusia reseptejä ja vinkkejä, joilla lihaa voi korvata. Yritän saada lihan käyttöä nimittäin vähemmäksi ja siksi olen kasvattanut papujakin jo monena vuonna. Pavut ovat myös helppo tapa lisätä omavaraisuutta ja saada taloudellista säästöä. Papujen kuivaaminen on ehkä kätevin tapa säilöä niitä. Kuivina ne vievät vain vähän tilaa ja säilyminen on pitkää. Vegaanihaasteen innoittamana kaivoin papupussukan ja tein pienen ruuan. Kourallinen papuja muuttuu liotuksessa kahdeksi desiksi ja siitä saa juuri sopivan pienen ruuan. Sekaan voi laittaa mitä tahansa. Kun lapset olivat pieniä, lisäsin papuja jauhelihakastikkeeseen. Hyvin maistuivat. Vegaanihaasteessa toivoisin saavani enemmän vinkkejä myös sadon säilöntään. Haluaisin osata paremmin hapattaa, muutakin kuin kaalia. Umpioiminenkin olisi hyvä osata. Siihen perehdyn paremmin kyllä tänä keväänä.

Jos haluaa nopeasti ruokaa liotetuista, voi laittaa sekaan jonkin valmiskastikkeen, joita on hurja määrä tarjolla kaupoissa. Tällä kerralla laitoin paseerattuja tomaatteja, joissa oli hieman tulinen chilikastike mukana. Helppoa ja maukasta.


Joululaatikkojen omista jämäjuureksista ja pakkasen sulatuksessa vastaan tulleista pakasteista tein maukkaan juuressosekeiton. Tykkään täyteläisestä pähkinäisestä mausta, joka soseeseen tulee, kun juurekset paahtaa uunissa ennen keittämistä. Keittoaika myös lyhenee, kun juurekset ovat jo osittain kypsyneet uunissa. Juuressosekeittoja on tosi helppo tehdä oman puutarhan sadosta. Edullista talviruokaa, vaikka ihan omavaraisuutta ei saavuttaisikaan niiden osalta. Erikoisjuureksia, kuten kaurajuurta ja palsternakkaa olen säilönyt pieniksi kuutioiksi pilkottuna pakkasessa. Omavaraisuuden saavuttaa näissä helposti.


Omissa kasvatuksissa toisaalta on hauskaa kylvää itse, mutta toisaalta joissakin on ihan hyvä vaihtoehto hankkia valmiit taimet. Jos haluaa esimerkiksi eri tomaattilajikkeita, voi olla hankala löytää siemeniä. Toisaalta, silloin myös kertyy helposti paljon käyttämättömiä siemeniä, sillä yhtä lajiketta ei voi laittaa kuitenkaan vallan monta. Olisi hyvä, jos voisi vaihdella siemeniä paikallisesti. Laitoin palsta-alueen, jossa aiemmin viljelin, Facebook-ryhmään uuden keskustelun juuri tämän vuoksi. Siementen ja taimien vaihto. Esikasvatettuja taimiakin tulee yleensä enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Tämä kirjoitus on osa #Suuntanaomavaraisuus -sarjaa, jossa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Alla on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.


Kasvuvyöhyke 1

Kakskulma https://kakskulma.com/tavoitteena-taloudellinen-riippumattomuus?

Krutbacken https://www.krutbacken.fi/mita-omavaraisuustavoite-on-opettanut-suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024

Tillin tilan Anna https://www.tillintilananna.fi/suuntana-omavaraisuus-nikseja-ja-kuulumisia

Apilan kukka https://apilankukka.fi/umpiointi/

Kasvuvyöhyke 2

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-suuntanaomavaraisuus.html

Oma tupa ja tontti https://omatupajatontti.blogspot.com/2024/02/mita-loytyy.html

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2024/02/toimiva-komposti-varmistaa-sadon.html

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-helmikuu.html

Päiväpesän elämää https://paivanpesanelamaa.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-helmikuu-2024.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus-2024-osa-2/

Evil Dressmaker http://www.evildressmaker.com/?p=18117

Sininen tupa https://sininentupa.blogspot.com/2024/02/helmikuun-yhteispostaus.html

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2024/02/suuntana-omavaraisuus-2024-osa-2-niksit.html

Villa Varmo https://www.villavarmo.com/post/kotivaraelon-kiintopisteet

Purolan kyläkoulu https://purolankylakoulu1933.blogspot.com/2024/02/helmikuu-2024-omavaraisuus-blogeissa.html

Ihan vaan Tiia https://ihanvaantiia.blogspot.com/2024/02/vinkkeja-omavaraisempaan-elamaan.html

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2024-niksi-omavarisuuteen

Sweet food O’Mine https://www.sweetfoodomine.com/puutarha/omavaraisempaa-elamaa/

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape https://farmescape.fi/omavaraisempi-elama-riippumattomuus-ja-vapaus

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2024/02/04/helmikuu-2024-pienet-teot/


7.1.2024

Suuntana omavaraisuus yhteiskirjoitus #1 Vuosi 2024

Haaveet ja toiveet

Vuosi vaihtui ja huippupakkaset ovat hiljentäneet puutarhan lintulaudalta paljon asiakaskäyntejä. Ilokseni olen saanut kuitenkin nauttia niin punatulkkujen, sini- ja talitiaisen vierailuista ja suurimman ilon ovat tuoneet tavallisen varpusen kyläilyt.

Tavallinen varpunen eli harmaavarpunen on jäänyt paljolti  moniruokaisena pikkuvarpusen jalkoihin. No miten tämä liittyy vuoden 2024 puutarhailuun? Siten, että linnut ja monimuotoisuus ovat tärkeässä osassa puutarhaamme myös alkaneena puutarhakautena. Koin palkinnoksi aiemmasta työstä äänimaailman, jonka sain taltioitua videolle. Tätä haluan tukea ja lisätä: vaarantuneiden lajien huomioimista, luonnonmukaisia menetelmiä hyödyntäen puutarhassani. Mukava on tietenkin saada siinä samalla satoa ja maistuvia herkkuja ruokapöytään. Meillä on tontillamme runsaasti linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja, ja lisää on tulossa.

#Suuntanaomavaraisuus -sarjassa usea bloggaaja kirjoittaa samasta aiheesta ja kirjoitukset julkaistaan kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina klo 9:00. Olen ollut  mukana sarjassa vaihtelevasti jaksamisen mukaan ja toivottavasti vuosi 2024 on hyvä tältä osin. Kirjoituksen lopussa on linkit muiden kirjoituksiin kasvuvyöhykkeittäin jaoteltuna.

Kirjoitussarjaa luotsaavat Satu www.tsajut.fi ja Heikki www.korkeala.fi. Kiitos heille työstä.



Olemme 4-henkinen perhe kasvuvyöhykkeellä 2. Asumme kaupunkitaajamassa ja käytössämme on tällä hetkellä vain oma pihamme, tontti on 30*30 m ja siinä on asuintalo ja autotalli, eli tilaa ei ole vallan paljon. Tämä tuo tiettyjä rajoituksia kasvatettaviin määriin ja ensi kesänä rajoitammekin aika tavalla aiemmasta tiettyjä kasvatuksia. Perunaa laitamme vain hyvin vähän, lähinnä kesäperunat. Viime kesänä laitoin perunoita liikaa ja muille jäi liian vähän kasvualaa. Kuvat ovat aiemmilta vuosilta ja osa on varmastikin sinulle tuttuja vanhoista kirjoituksista palsta-ajoiltani. Uusia kuvia tulee sitten taas, kun kevät alkaa.



Syksyllä lämmintä riitti pitkään ja laitoin poikani kanssa syyskylvönä monia juurikkaita ja tietenkin valkosipulit. Mustajuuri, juuriselleri, porkkana, tilli ja keltajuuri ovat nyt jo siis maassa kevättä varten valmiina. Yritän hyödyntää kevään kosteuden ja aikaistaa satoa keväällä harsottamalla kasvukset. Valkosipuleita olemme kasvattaneet jo lähes kymmenen vuotta ja niistä emme luovu enää koskaan, todennäköisesti. Itse kasvatetut valkosipulit ovat maistuvia, niistä puuttuu mielestämme tulisuus ja pistävyys, joita kaupan valkosipuleissa usein on. Olen myös huomannut, että omista valkosipuleista ei tule samalla tavalla migreeniä.


Uusi jätelainsäädäntö ei aiheuta meillä muutoksia, sillä olen kompostoinut kaikki tontin biojätteet jo 20 vuotta ja hyödyntänyt myös naapureiden biojätteet. Nyt yhteiskompostointi on rekisteröity kaupungillekin. Käytössämme on 540 l lämpökompostoritilavuutta. Se riittää ympärivuotisesti sekä keittiöbiojätteiden, että puutarhamateriaalin kompostoimiseen. Kompostointi on rakas harrastukseni ja siitä löytyy avuksesi paljon materiaalia blogistani. Lisää tulee aivan varmasti. Autan monia kompostoinnin onnistumisessa myös neuvonnalla. Suunnitelmissani on tehdä joitain verkkokursseja kevään aikana.


Mansikantaimia on ollut apumaassa jo liian monta vuotta ja ensi keväänä haluaisin ne vihdoin oikealle kasvupaikalleen, samoin vadelmariviä pitää saada lisää. Aiemmin viljelin 4 aaria vuokrapalstaa ja siellä vadelmaa oli 30 metriä, eli saimme satoa runsaasti talveksi pakkaseen, sekä maurin makeaa että keltaista. Nyt pihassa on vain vähän taimia herkuttelua varten. Herneitä pitää myös laittaa paljon, sillä itse kasvatetut ja pakastetut herneet ovat ehdottomasti listalla makunsa takia.



Pinaatti on myös kylvölistalla, sillä pinaattikeitto talven pakkasilla on yksi suurista herkuistamme. Maku on aivan toista kuin kaupan pakastepinaatista tehtynä.




Kasvihuoneeseen tulee kasvihuonekurkkua ja kirsikkatomaatteja. Emme todennäköisesti laita lainkaan tavallisia tomaatteja. Tapasin Sonja Lumpeen viime vuoden Puutarha- ja koti -messuilla Porissa ja ostin hänen tomaattikirjansa viime viikolla. Kirjan lopussa on paljon mielenkiintoisia reseptejä, joita varmasti kokeilen. Olen tyytyväinen ostokseeni, vaikka harmillisesti osa neuvoista on vanhentuneita, kuten esimerkiksi mäntysuovan käyttö ja jotkut muut torjunta-aineohjeet. Näinhän kirjallisissa materiaaleissa helposti käy.


Kasvimaalle laitetaan vähän rapeaa salaattia ja rucolaa leivänpäällisiksi.


Suunnitelmat ja toiveet ovat siis todella maltilliset, paitsi yksi. Haaveissa on uusi kausikasvihuone eli kausari. Nyt käytössäni on itse tehty vuodelta 2017 ja se on saanut suuria iskuja kahtena talvena kuusesta tippuneiden jääpaakkujen takia. Uusi on tosin vasta niin sanotusti piirustuslaudalla, mutta sitten kun se toteutuu, kaksinkertaistuu kasvihuoneen pinta-ala ja korkeutta tulee lisää, jotta kurkut ja tomaatit mahtuvat paremmin kasvamaan.



Muiden kirjoittajien linkit kasvuvyöhykkeittäin


Kasvuvyöhyke 1

Krutbacken

Tillintilananna

Jovela 

Kasvuvyöhyke 2

Päiväpesän elämää 

Kohti laadukkaampaa elämää 

Sarin puutarhat 

Oma tupa ja tontti 

Pilkkeitä Pilpalasta

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut 

Evil Dressmaker 

Villa Varmo 

Rakkautta ja maanantimia

Majalevon pientila 

Harmaa torppa 

Myco2quota 

Sininen tupa 

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala 

Kasvuvyöhyke 6

Farm escape 

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo