Mikä kirva?

 Hyvä opas netissä

Kirvat ovat monessa kasvissa melko yleinen vieras tai ainakin siltä tuntuu puutarhassa kuivan ja kuuman kesän jäljiltä. Toisaalta kirvat ovat oikeasti valtavan suloisia, ainakin jos niitä pääsee katsomaan mikroskoopin läpi. Toisaalta ne ovat linnuille, leppäkertuille ja monille muille hirmuisen tärkeää ruokaa. Mutta sitten on se kolmas toisaalta, ne saattavat haitata esiintyessään runsaslukuisina kasvin kasvua.

Mikroskoopilla saa ihania kuvia. Integrated Pest Management- kurssilla Helsingin Yliopistolla Viikissä oli mahdollisuus kirvojen tutkailuun. Kuvat on otettu puhelimella mikroskoopin läpi. Alin kuva ei ole ihan terävä valitettavasti. Eikö olekin todella suloisia? Muistat ehkä tämän kuvan aiemmasta postauksestani.

kuva: Annika Wickström

Jotta tietää, mitä pitää tehdä, täytyy osata tunnistaa kirva luotettavasti. Sepä onkin välillä vaikeaa, kun kirvoilla on monia eri elinvaiheita, joissa ulkonäkö muuttuu hurjasti. Kirvat ovat myös välillä niin hirveän pieniä, että ei mitenkään meinaa nähdä yksityiskohtia. Mikroskooppia ei monellakaan ole, ei minullakaan kotona, mutta luupin voi jokainen hankkia. Itselläni on ollut vuosia vanhasta kaukoputkesta purettaessa jäänyt linssi, joka on ollut tosi hyvä. Viime kesänä ostin lisäksi luupin, johon saa valon, sillä usein valaistus on ollut liian hämärää ja kaukoputkiluuppi ei ole ollut kovin kätevä.

@Kauppapuutarhaliiton sivuilla on moniste, jossa on koristekasvien kirvoista kuvat ja ohjeet.  Kannattaa kurkata, moniste on ilmainen ja julkinen. Moniste kuuluu kurssiin Koristekasvien kirvat ja jauhiaiset Marika Linnamäki ja Irene Vänninen Piikkiö 30.11.04 ja Lahti 2.12.04 ja kertoo ’Integroitu torjunta koristekasvituotannossa’ ja ’Integroitu torjunta Etelä-Suomen koristekasvituotannossa’. 

Monisteesta on hyötyä myös vihannespuutarhaan, vaikka nimessä lukeekin koristekasvit, sillä monella kirvalla on isäntäkasvina myös avomaavihannekset ja kasvihuonekasvustot.

Omassa kasvihuoneessani on ollut ongelmana vihannespunkki ja sain ne hävitettyä Biotukselta ostetuilla torjuntaeliöillä. Pari ensimmäistä kertaa menetin sadon, mutta kolmannella kerralla olin hereillä jo varhain ja osasin seurata kasvustoa. Havaitsin vihannespunkit heti istutuksen jälkeisellä viikolla ja torjunta onnistui.

Kotona sisällä olevissa viherkasveissa on ollut isona riesana villakilpikirva, jonka kannan olen saanut taantumaan talvisin samaten Biotukselta tilatuilla Amerikanleppäpirkoilla. Aiemmin olen tilannet pirkot liian myöhään, ja nyt viime syksynä päätin ottaa ne aikaisemmin, heti kun ensimmäinen havainto on tullut. Kasvit ovat kesän pihalla ja tuon ne sisälle ilmojen viilennyttyä, elo-lokakuussa. Nyt tilasin pirkot joitain viikkoja sisälle tuonnin jälkeen. Toistaiseksi tilanne näyttää hyvältä, ehkä sain torjuttua paremmin kuin aiemmin. Suuria viherkasveja ei muilla tavoin pysty käsittelemään kattavasti. Kaikenlaisia pieniä koloja on niin paljon, että suihkutukset eivät mene joka paikkaan ja ruukut ovat niin isoja, että mullan kautta vaikuttavia puikkoja pitäisi ostaa aivan valtavan paljon ja ne ovat todella kalliita. Pirkot eivät tule kalliiksi, niiden lentoa on hauska seurata ja ne ovat täysin myrkytön vaihtoehto myös ruukuissa eläville lieroille.