14.4.2023

Hyönteiset, kevään heräämisiä 3

Hyönteishotellista alkanut poismuutto

Koivuhalot ovat meillä suosituimpia hotelleja. Niiden 3 mm reiät ovat lähes poikkeuksetta asuttuja talvisin. Nyt päivien lämmetessä muurattuihin tilkkeisiin on alkanut ilmestyä reikiä, kun asukit poistuvat koloistaan. Aina jää selviämättä, keitä asukit ovat. Olen yrittänyt kysellä Facebookin hyönteisryhmistä, että tunnistaako tilkemateriaalin perusteella hyönteistä, mutta kysymyksiini ei tule koskaan yhtäkään vastausta.



Linnut ovat aloittaneet pesinnät, ja meidän pönttörivitalossamme on ainakin pikkuvarpuspariskunta ja talitiaispariskunta asettuneet paikoilleen. Koska linnut talvehtivat Suomessa, minulla on vähän epäselvää, koska uskaltaa putsata pöntöt. Joissakin ohjeissa sanotaan, että ei saa putsata syksyllä, koska se haittaa talvehtimista. Joissakin ohjeissa sanotaan, että linnut huolehtivat itse tyhjennyksestä. Kuitenkin huomasin korjatessani yhtä pönttöä, että se oli jo miltei täynnä edellisten vuosien pesäpehmikkeitä. Tyhjensin ja putsasin sen samalla kun korjasin. Mutta entä nuo ehjät pöntöt? Nyt ainakaan ei enää uskalla koskea mihinkään, kun kevät on näin pitkällä.




Puukiipijälle tehtyyn pönttöön on asettunut sinitiainen. Puukiipijän pönttö on erilainen kuin muille linnuille tarkoitetut. Pesä kiinnitetään puun runkoon siten, että pöntössä ei ole omaa takaseinää, vaan puun runko on sen seinä ja lentoaukot ovat molemmin puolin sivuilla. Tuntuu kelpaavan sinitiaisille monenlaiset pesäpaikat. Mökillämme pesi viime ja edelliskesänä tiainen seinässä. Mökki on vanha ja seinissä sahanpurueristeet, jotka 70 vuodessa ovat hyvinkin painuneet. Ulkovuorauksessa on vanha hanan läpivienti, joka on tilkitty sisältä, mutta unohtunut laittaa ulkopuolelle suojaa. Vuosikausiin se ei ole kiinnostanut lintuja, mutta kahtena viime kesänä se on kelvannut pesäksi. Piti tilkitä se ensimmäisen pesinnän jälkeen, mutta syksyn kiireissä unohtui ja keväällä mökkikauden alettua, pesintä oli jo käynnissä. Nyt reikä on tilkitty ja samalle seinälle laitettu kaksi pönttöä odottamaan asukkeja.

Lisäsimme mökillä pönttöjä myös moneen muuhun paikkaan, sillä lintujen pesintää on erittäin mielenkiintoista seurata. Kaikki pöntöt ovat siten, että niitä pystyy seuraamaan häiritsemättä lintuja.




Onko sinulla hyönteishotelleissa asukkeja tai lintuja asumassa pihapiirissäsi?



13.4.2023

Kevään heräämisiä 2

Yrttimaailma kohta lautasella


 Hassua huomata, että jokin, mitä ei huolehdi, kasvaa hyvin. Nostin tämän ruohosipulipaakun kasvimaasta valkosipulien tieltä. En ehtinyt katsoa sille uutta paikkaa, vaan jätin ihan vain nurmikolle oman onnensa nojaan.

Ei ole talvi nujertanut juurakkoa. Kevätauringon ensisäteet ovat päässeet heti lämmittämään paakkua ja lumien sulamisvedet pitäneet paakun märkänä. Kohta tuosta voi jo ottaa syötävää. Meillä kuluu ruohosipulia uskomattomat määrät, ihan vain suoraan maasta napsittuna.

Timjamit suojasin jo kauan sitten, ne eivät kestä kevään paahdetta. Omaa uutta satoa on vielä odotettava tovi.


Hetki ennen ensimmäistä ukkoskuuroa

Krookukset mehiläisten apuna

Kasvatan krookuksia, narsisseja ja tulppaaneja hyönteisiä varten. Ne eivät kasva omassa pihassa, vaan aidan vieressä kaupungin puolella. Toki niistä saatavat varmasti iloa myös kaikki ohikulkijat, mutta aidanvierus keväisin nopeimmin lämpenevä paikka. Pihassani ei ole yhtä otollista kasvupaikkaa.


Eilen meinasi tosin käydä iso vanhinko, kun pienet koululaistytöt havaitsivat otollisen kukkameren ja alkoivat poimia kimppua. Onneksi tyttäreni sattui katsomaan juuri silloin ulos ja ehdin paikalle. Tytöt ymmärsivät kyllä, kun kielsin poimimasta hyönteisille kasvattamiani kukkia.



Heti kuvien ottamisen jälkeen alkoi kevään ensimmäinen ukkosmyrsky. En muista koskaan aiemmin huhtikuun alussa olleen moista. Jytinä muistutti lähinnä keskikesän helteidenjälkeistä myräkkää.

12.4.2023

Kevään heräämisiä 1

Puutarhan kevätvirkut


Keväällä on mukava seurata luonnon heräämisen lisäksi omaa puutarhaa. Ensimmäisiä herääjiä ovat tavanomaisten krookusten ja tulppaanien lisäksi silmujaan pullistavat mustikat, särkynyt sydän ja vuohenjuuri.


Mustikasta on vaikea saada hyvää kuvaa. Hennot oksat liikkuvat vienommastakin tuulesta. 


Vuohenjuuri on varma kasvi. Talvehtii olosuhteista riippumatta, ei leviä hallitsemattomasti, mutta helppo jakaa. Kukinta kestää kauan.




Unikko aloittaa lehtien kasvattamisen myös varhain. Lajiketta emme enää muista.



Särkyneen sydämen voimakkaan punaiset alut ovat piristävä yksityiskohta ruskeiden lehtien seassa. En siivoa kukkamaita "roskista". Laitan vain lisää multaa päälle maan lämmettyä. Lierot huolehtivat loppusiivouksesta eli roskien hävittämisestä puolestani.


Mitä perennaa sinä odotat eniten keväällä?