Hyönteiset, kevään heräämisiä 3

Hyönteishotellista alkanut poismuutto

Koivuhalot ovat meillä suosituimpia hotelleja. Niiden 3 mm reiät ovat lähes poikkeuksetta asuttuja talvisin. Nyt päivien lämmetessä muurattuihin tilkkeisiin on alkanut ilmestyä reikiä, kun asukit poistuvat koloistaan. Aina jää selviämättä, keitä asukit ovat. Olen yrittänyt kysellä Facebookin hyönteisryhmistä, että tunnistaako tilkemateriaalin perusteella hyönteistä, mutta kysymyksiini ei tule koskaan yhtäkään vastausta.

Linnut ovat aloittaneet pesinnät, ja meidän pönttörivitalossamme on ainakin pikkuvarpuspariskunta ja talitiaispariskunta asettuneet paikoilleen. Koska linnut talvehtivat Suomessa, minulla on vähän epäselvää, koska uskaltaa putsata pöntöt. Joissakin ohjeissa sanotaan, että ei saa putsata syksyllä, koska se haittaa talvehtimista. Joissakin ohjeissa sanotaan, että linnut huolehtivat itse tyhjennyksestä. Kuitenkin huomasin korjatessani yhtä pönttöä, että se oli jo miltei täynnä edellisten vuosien pesäpehmikkeitä. Tyhjensin ja putsasin sen samalla kun korjasin. Mutta entä nuo ehjät pöntöt? Nyt ainakaan ei enää uskalla koskea mihinkään, kun kevät on näin pitkällä.

Puukiipijälle tehtyyn pönttöön on asettunut sinitiainen. Puukiipijän pönttö on erilainen kuin muille linnuille tarkoitetut. Pesä kiinnitetään puun runkoon siten, että pöntössä ei ole omaa takaseinää, vaan puun runko on sen seinä ja lentoaukot ovat molemmin puolin sivuilla. Tuntuu kelpaavan sinitiaisille monenlaiset pesäpaikat. Mökillämme pesi viime ja edelliskesänä tiainen seinässä. Mökki on vanha ja seinissä sahanpurueristeet, jotka 70 vuodessa ovat hyvinkin painuneet. Ulkovuorauksessa on vanha hanan läpivienti, joka on tilkitty sisältä, mutta unohtunut laittaa ulkopuolelle suojaa. Vuosikausiin se ei ole kiinnostanut lintuja, mutta kahtena viime kesänä se on kelvannut pesäksi. Piti tilkitä se ensimmäisen pesinnän jälkeen, mutta syksyn kiireissä unohtui ja keväällä mökkikauden alettua, pesintä oli jo käynnissä. Nyt reikä on tilkitty ja samalle seinälle laitettu kaksi pönttöä odottamaan asukkeja.

Lisäsimme mökillä pönttöjä myös moneen muuhun paikkaan, sillä lintujen pesintää on erittäin mielenkiintoista seurata. Kaikki pöntöt ovat siten, että niitä pystyy seuraamaan häiritsemättä lintuja.

Onko sinulla hyönteishotelleissa asukkeja tai lintuja asumassa pihapiirissäsi?

Linnuille rivitalo nostettu paikoilleen

Lintujen laulu on voimistunut

Kevät on tulossa ja kun vielä samaan aikaan autoliikenne on ihan minimissä, niin lintujen laulua kuulee huomattavasti paremmin kuin ennen.

Luulin aiemmin, että linnunpönttöjä ei voi laittaa yhteen kaupunkipihaan kovin monta. Huomasin olleeni väärässä, kun näin ystäväni pihassa kolme pönttöä ihan vilkkaalla kulkuväylällä autotallin seinässä, juuri sopivasti keittiön ikkunasta tarkasteltavina.

Siitäpä minäkin innostuin ja perheensisäisenä alihankintana (=lapsityövoimaan turvautuen) teetin meille monta uutta pesäpönttöä. Asunnot valmistuivat jo syksyllä, mutta iltojen pimetessä niitä ei voitu asentaa loppusijoituspaikalleen eli seinälle. Tähän rivitaloon pääsi uusista pöntöistä kaksi.

Tänään nostettiin rivitalo korkeuksiin

Eli vihdoin linnut voivat muuttaa meille. Yksi pikkuvarpus-pariskunta on jo ilmeisesti asustamassa viimevuotisessa kodissaan, joka ei ole tässä rivitalossa. Pesätarviketta kerään jatkuvasta lyhytkarvaisen koiramme turkista, kuten olen aiemmin kertonut. 

Oli tavattoman hauskaa katsella, kun pikkuvarpunen istuskeli katolla ja kertoi koko kylä väelle, että tämän pöntön omistan MINÄ! Harmi, ettei ollut kamera silloin mukana.

Hyönteishotellien rakentamisesta laitan juttua seuraavaan kirjoitukseen. Hyönteisten merkityksestä ruoantuotannon näkökulmasta kirjoitin aiemmin, ehkä muistatkin.

Tuholaistorjunnalle investoitu yksiöitä ilmaiseen käyttöön ruokapalkalla

Asensimme siis lisää linnunpönttöjä tontillemme

Koirankarvavarastot on käytetty taas loppuun. En edes muista montako kertaa olen telineet jo täyttänyt. Tänään laitoin vielä lisää trimmauksen jäljltä, jospa vaikka mattimyöhäiset ovat vasta nyt sisustamassa kotiaan.

Jos pihapiirissä on paljon lintuja, on todennäköisempää, että mahdollinen etanainvaasio jää tulematta ja sadevesitynnyreissä pesivät inhat hyttyset eivät pääse runsastumaan liiaksi.

Eräässä luonto-ohjelmassa oli hauskannäköinen orava, joka keräsi sammalta pesäänsä poikasille kuivikkeeksi. Sammalta kuilui paljon, sillä kuivikkeet pitää luonnollisesti vaihtaa aika-ajoin. Mahtaakohan oravat käyttää koirankarvaa, meillä nimittäin on oravia pihapiirissä. Toivottavasti eivät käy kuitenkaan rosvoamassa linnunmunia tai -poikasia.

Kateviljelyyn valmistautumista syksyn saapuessa

Kateviljelyn aloituksessa tulee aina pohdittavaksi, mitä laittaa katteeksi ja mihin. Nyt syksyn hiipiessä vähitellen kesän jälkeen, kannattaa puiden lehdet, mikäli ne haluaa pois nurmikolta, silputa hieman ruohonleikkurilla ja kerätä sitten haravoiden tai jo alun perin keräävällä ruohonleikkurilla. Lehtisilppu kannattaa levittää kasvimaalle sadonkorjuun jälkeen. Kate viivästyttää maan jäätymistä ja antaa lieroille ja muille maaperäeliöille lisäaikaa maan muokkaamiseen. Osa katteesta on mahdollisesti jäljellä vielä keväällä ja se kannattaa hyödyntää silloin kylvörivien välissä. Suojaa kosteuden haihtumiselta ja ruokkii lieroja edelleen.

Keväällä haravoimasi lehdet ovat oivallista katetta kasvimaalla. Mikäli lehdet ovat pääosin tammea tai vaahteraa, ne ovat parempia mustikoiden ja rhodojen juurella ja voit laittaa jo syksyllä silput sinne.

Lintujen pesäntekotarvikkeita tarjoamalla, edellisessä postauksessa mainitulla tavalla ja kiinnittämällä pesäpönttöjä pihaan ja lähistölle, saat pihapiiriisi mahdollisia etanoita ja hyttysiä nauttivia siivekkäitä.


Itse en tosin allekirjoita katteiden etanoiden lisäävää vaikutusta, mutta linnut joka tapauksessa nauttivat niiden rouskuttelusta.