Terveisiä Lepaalta
 |
| Mehiläisellä on täydellinen muodonmuutos. |
Olen kauan pohtinut mehiläispesän hankkimista. Aika monella tutulla nimittäin on joko ollut tai on parasta aikaa pesiä ja olen saanut maistaa ihan tuoretta hunajaa. Voi kun se on hyvää. Meidän perhe on kaiken lisäksi hunajan suurkuluttaja. Puolen kilon purnukka menee ihan hujauksessa.
Fb:ssa tuli vastaan Mehiläishoidon peruskurssi, viisi lauantaita 9-15. En kauan pohtinut, kun jo olin ilmoittautunut. Toki ehdin monta kertaa jo katuakin ilmoittautumista, sillä ajomatka on lähes 2,5 tuntia, eli pitää nousta lauantai-aamuna kukonlaulun aikaan. Yleensä työviikon jälkeen ei ole ihan kovin pirteänä noin aikaisin.
Tänään 5.4. oli ensimmäinen kerta. Aluksi käytiin teoriaa pesän rakenteesta ja yleisiä asioita. Lounaan jälkeen siirryttiin tositoimiin, kokoamaan kehiä pesiä varten. Aamun teoriaosuudessa en ymmärtänyt pesän toimintaa, mutta kun pesän näki oikeasti, niin hahmottui ihan eri tavalla. Ritilä, joka kuvassa näkyy alaosaston päällä, estää kuningattaren siirtymisen muihin osiin. Eli ritilän alapuolella on asumisosio ja yläpuolella ruokavarasto, yksinkertaistetusti selittäen. Ihan pohjalla on tuuletusritilä.
 |
| Pesän pohja ja tuuletusritilä. |
 |
| Pesän alakerros ja kuningatar-este. |
Aamun teoriaosuuden jälkeen tehtiin kehiä, eli niitä, joihin sitten joko kuningatar munii tai varastoidaan hunajaa. Puuosat oli valmiiksi sahattuja, me yhdistimme osat ja naulasimme ne kiinni.
 |
| Kehän osat ovat valmiiksi sahattuja. |
 |
| Osat kiinnitetään pienillä nauloilla toisiinsa. |
 |
| Päätyjen reikiin laitettiin suojus, jotta metallilanka ei pureudu puuhun. |
Puuosiin pingotettiin metallilanka, johon kiinnitettiin mehiläisvahapohjuke sähkön avulla. Metallilangat kuumennettiin oikosululla pikaisesti.
 |
| Langotus. |
 |
| Oikosululla vahan sulatus lankoihin. |
 |
| Lanka näkyy tummana, kun se on vahan sisällä. |
 |
| Valmista tuli. |
Vielä en tehnyt päätöstä, että hankinko kurssilta oman pesän, vai vasta myöhemmin. Kaiken kaikkiaan pesä- ja hoitotarvikkeiden yhteissumma nousee melkein tuhanteen euroon, eli ei mikään halpa investointi. Pesiä voi ottaa vain yhdenkin, mutta opettaja suositteli kahta, jolloin talven jälkeen kasvaa todennäköisyys, että pystyy jatkamaan mehiläistarhausta omilla mehiläishoitoa.
 |
Pohjakerroksen yläpuolella on hunajavarastot. Kuningatareste voi olla vasta toisen kerroksen yläpuolellakin.
|
Tiesitkö, että pensasmustikan pölytys on 100 %:sti riippuvainen hyönteispölytyksestä ja tämä hyönteispölytys 100 %:sti riippuvainen mehiläisistä. Aika hurja juttu, vai mitä? Omenalla vastaavat luvut ovat 90 % ja 60 %.
Olipas mielenkiintoinen juttu! Enpä ole osannut ajatellakaan, että yksi pesä tarvikkeineen on noin kallis, huh. Onpa hieno juttu, että lähdit kurssille!
VastaaPoistaKiitos. Sitä moni on sanonut, että tulee kallista hunajaa, mutta toisaalta, kaikki harrastukset maksavat.
PoistaMiten paljon hunajaa yhdestä pesästä saa?
VastaaPoistaRiippuu ihan paikasta, jossa pesä on. Jos on paljon medenkeruupaikkoja, niin tulee paljon, mutta karussa ympäristössä vähän. Joskus kai voidaan tavoitella myös ennemminkin erikoishunajaa kuin suurta määrää. Eri kasveista tulee erilaista hunajaa ja jotain kasvia ei välttämättä ole missään paljon, jolloin määrä jää vähäiseksi, mutta kilohinta voi olla sitten parempi erikoismakuna.
PoistaOmat mehiläiset olisivat kyllä kivoja. Olen joskus käynyt mehiläisenhoitokurssin, mutta se ei ollut noin käytännönläheinen, vaan pelkkää teoriaa. Onneksi täällä on paljon erakkomehiläisiä, ihastelinkin niitä jo tässä yhtenä lämpimänä päivänä kuivalla maapengermällä, ehkä juuri heränneinä ja maapesistään kömpineinä.
VastaaPoistaTällä kurssilla tosiaan ihan tehdään hommia. Seuraavalla kerralla laitetaan puvut päälle ja mennään pesille. Eilen juuri mietin, että pitää opiskella erakkomehiläisistä lisää, sillä yhdessä jaetussa materiaalissa neuvotaan tekemään niitä varten hyönteishotelleja. Ilmeisesti pesivät muuallakin kuin maassa.
PoistaMielenkiintoista.
VastaaPoistaTein muuten viime kesänä perhosille baarin, johon tuli makeaa viiniä ja sokeria. Lähitienoon mehiläiset löysivat baarini ja minun piti se sulkea. Luulen, ettei mehiläisten tarhaaja olisi tykännyt viinihunajasta.
Mukavaa sunnuntaita sinulle.
Totta, ehkei viinihunaja kuulunut suunnitelmiin. Meillä oli viime kesänä luonnonvarainen pesä lavakaulustornissa, jonka alimmaisissa osuuksissa on risuja ja muuta karkeaa materiaalia, ylemmissä muuta puutarharoipetta ja pinnalla multaa, jossa kasvatin juureksia. Nyt olen purkamassa tornia, kunhan se sulaa, ja mielenkiinnolla odotan, mitä löytyy. Ehkä pesä on ihan maassa, sillä kulkivat maan ja lavakauluksen välistä. En huomannut niiden lentoja ennen kuin yksi pisti pakaraani. Pesä oli ihan vadelmien vieressä ja olin kyyristyneenä poimimaan alimpia vadelmia. Luulin ensin, että tökkäsin johonkin oksaan, mutta totuus paljastui pian. Eivät olleet muutoin yhtään häiriöksi.
PoistaVarmasti oli mielenkiintoinen ja antoisa tuo kurssi mehiläisten hoidosta. Joskus sitä mietin, mutta se sitten jäi ja nyt meillä on maapesiä sen verran että varmasti ne siivekkäät hoitavat pölytyksen (ovat kyllä aina äkäisiä tyyppejä). Meilläkin tykätään hunajasta ja mehiläisvahakynttilöistä tykkään myös.
VastaaPoistaOlen suuresti kiitollinen kun naapurissa on mehiläispesiä. Mehiläiset käyvät meillä ahkerasti kylässä pölyttämässä kasveja. Tosin nyt eivät liiku kun on niin kylmä. Jonkin sortin erakkomehiläinen on sekin joka pesii meillä esimerkiksi ilmasipulin ontoissa varsissa. Tekee varteen kolon ja kuljettaa sinne lehdistä leikkaamiaan paloja. Oikein rouske kuuluu kun leikkaa puun tai vadelman lehdestä palaa. Niitä on hauska seurata.
VastaaPoista