Kotipuutarhoilla on suuri merkitys

 2 miljoonaa puutarhaa on paljon

Kasvattamasi sato tarvitsee kasvualustan, joko tavanomaisen maaperän tai jonkun muun, esimerkiksi vesiviljelylaitteiston. Kasvatukseen tarvitaan taimet tai siemenet, lannoitteita ja vettä. Saatu sato vaikuttaa ostokorisi sisältöön. Tässä luettelen vain joitakin asioita, joihin vaikutat ja joista on keskusteltu Riikka Aron Ruokakansalaisuus-tutkimuksessa. Maaperässä vaikutat muun muassa luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja ravinteiden kierrätykseen. Kasteluveden käytössä voi olla periaatteena hyödyntää mahdollisimman paljon kerättyä sadevettä tai vesijohtovettä. Kaikilla valinnoillasi on vaikutusta muiden toimintaan, palveluntuottajiin ja tavaroiden valmistajiin. Kotipuutarhureita on pari miljoonaa, niin meidän vaikutuksemme on oikeasti todella suurta.

Mietipä, jos jokainen kotipuutarhuri kasvattaisi kesän syömisiä varten omat porkkanat ja vaikkapa saisi vielä joulun porkkanalaatikkoporkkanat soseutettua pakkaseen. Montako porkkanapussia jäisi myymättä kaupoissa ja montako valmisporkkanalaatikkoa jäisi kylmätiskiin? Tuskin tuottajat osaisivat siihen varautua. Yhdessä perheessä syöty porkkanamäärä ei ole varmastikaan huima, mutta 2 miljoonassa kodissa syödyt määrät ovat jo tosi suuria laskettuna yhteen.

Tai jos kotipuutarhurit eivät ostaisi lainkaan kevään uusia perunoita ja kesäperunatkin otettaisiin omasta maasta. Se olisi aika iso perunamäärä vai mitä? Uudet biojätteiden erilliskeräysmääräykset voivat parhaimmillaan mullistaa multakaupan. Omasta kompostista voi saada niin paljon multaa, että kaupasta jää ostettavaksi vain kylvömullat. Kahden miljoonan puutarhan multapusseista tulee jo aika monta rekkalastillista, vai mitä?

Tein ihan huvikseni ChatGPT:lle kysymyksen kotitarvepuutarhan hyödyistä. Aika hienosti se koosti samoja ajatuksia, kuin mitä ruokakansalaisuus-tutkimuksessakin on tullut esille. Tällaisen vastauksen sain:

Kotitarvepuutarhan ylläpitämisellä on monia hyötyjä, jotka kattavat terveyden, ympäristön, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat. Tässä on joitakin keskeisiä etuja:

1. Tuoreet ja Ravinteikkaat Kasvikset:

• Kotitarvepuutarhasta saatavat vihannekset ja hedelmät ovat yleensä tuoreempia ja ravinteikkaampia kuin kaupan ostettavat. Voit nauttia tuoreista sadonkorjuista, jotka ovat täynnä vitamiineja, kivennäisaineita ja muita ravinteita.

2. Säästöt Ruokakustannuksissa:

• Kotitarvepuutarha voi auttaa säästämään ruokakustannuksissa pitkällä aikavälillä, sillä kotona kasvatetut tuotteet vähentävät tarvetta ostaa niitä kaupasta.

3. Ympäristöystävällisyys:

• Kotitarvepuutarhan ylläpito voi olla ympäristöystävällinen vaihtoehto, sillä se vähentää ruoan kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä ja tukee paikallista kestävyyttä.

4. Maku ja Laatu:

• Omat kasvit voivat tarjota parhaimman mahdollisen maun ja laadun, kun voit valita lajikkeet, joita kaupan valikoimasta ei aina löydy. Voit myös vaikuttaa kasvatusolosuhteisiin, kuten maaperän ja kastelun, parantaaksesi makua.

5. Liikunta ja Vapaa-aika:

• Puutarhanhoito tarjoaa liikuntaa ja ulkoilmaa, mikä on hyväksi fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle. Puutarhanhoito voi myös olla rentouttavaa ja stressiä lievittävää toimintaa.

6. Oppiminen ja Taitojen Kehto:

• Kotitarvepuutarhan ylläpitäminen antaa mahdollisuuden oppia uusia taitoja ja kasvattaa puutarhuri-tietämystä. Se voi olla innostava ja opettavainen kokemus, etenkin jos olet aloittelija.

7. Yhteisöllisyys:

• Puutarhanhoito voi luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen. Voit vaihtaa ideoita, kasveja ja kokemuksia muiden puutarhureiden kanssa, mikä voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

8. Harrastus ja Stressinlievitys:

• Puutarhanhoito voi olla mielekäs harrastus, joka tarjoaa mielihyvää ja stressinlievitystä. Kasvien hoitaminen ja näiden kasvun seuraaminen voi olla tyydyttävää ja motivoivaa.

9. Itsensä Riippumattomuus:

• Kasvattamalla omia ruoka-aineitasi voit tuntea itsesi riippumattomammaksi ruokajärjestelmän suhteen ja olla enemmän omavarainen.

10. Visuaalinen Kauneus:

• Kotitarvepuutarha voi lisätä visuaalista kauneutta ympäristöösi. Värikkäät kukat ja terveet kasvit voivat tehdä puutarhastasi kauniin ja miellyttävän paikan.

Nämä hyödyt korostavat, kuinka kotitarvepuutarhan hoitaminen voi vaikuttaa myönteisesti elämääsi monin tavoin. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa henkilökohtaiseen terveyteen, ympäristöön ja yhteisöön.

Ruokakansalaisuus-tutkimuksessa mukana

etnografisessa tarkastelussa

 

Olen aika monessa jutussa mukana tällä hetkellä tämän harrastukseni kautta. Riikka Aro, etnologi (FM) ja sosiologi (YTT), tekee ruokakansalaisuus-tutkimusta, josta kerroin jo jonkin verran aiemmin. Muovin kierrätyshankkeen ohessa tämä luo nyt todella kivan kokonaisuuden harrastukseni ympärille. Molemmissa on itselleni valtavan tärkeät teemat, asioihin pureudutaan pintaa syvemmältä ja itsekin oppii uutta. Ihan aluksi olen tutustunut Riikan käyttämään terminologiaan, sillä monet ovat itselleni uusia. Meitä  puutarhureita/kotitarveviljelijöitä on mukana 23, eli mukavan kokoinen ryhmä. Emme tiedä toisistamme, vaikka on sallittua kertoa olevansa tutkimuksessa mukaan. En ole toistaiseksi törmännyt somessa  muihin, jotka olivat asiasta kertoneet. Tutkimusote on etnografinen: "Se on tutkimusote, joka perustuu arkielämän ilmiöiden käsitteellistämiseen ja teoretisointiin tutkimuskohteessa elämisen, olemisen ja työskentelyn kautta. Kerään aineistoa havainnoiden ja haastatellen ja näin tuotettujen aineistojen avulla pyrin kuvailemaan, selittämään ja ymmärtämään tutkimuskohteena olevaa ilmiötä. (ks. Hämeenaho & Koskinen-Koivisto, 2014)".

Maissien kasvatus on hauskaa ja todella kannattavaa. Saa varmasti torjunta-ainejäämätöntä  herkkua pakkaseen talveksi.

Nelivuotisen tutkimuksen alussa Riikka kävi kylässä tutustumassa puutarhaani ja tekemisiini. Jutustelussa vierähti useampi tunti valtavan nopeasti. Riikka nauhoittaa kaikki keskustelut, joten hänen on helppo palata asioihin  myöhemmin, eikä keskustelun aikana tarvitse tehdä tarkkoja muistiinpanoja, mikä hidastaisi  keskustelurytmiä. Riikan kanssa on tosi  kiva keskustella. Hänellä on aivan hurja taustatietomäärä, joten asiasta kuin asiasta syntyy polveileva keskustelu, josta Riikka pitää kuitenkin narut tiukasti käsissään, jottei hairahduta sivuraiteille. Nyt keväällä 2024 oli etäpalaveri, jossa muun muassa käytiin näitä asioita läpi:

Riika jakoi ennen palaveria hyvin kattavan materiaalin kysymyksineen, joiden avulla pystyi valmistautumaan ja virittymään keskusteluun valmiiksi. Jokainen osa-alue on niin mielenkiintoinen, että olisimme voineen Riikan kanssa jutella yksittäisistäkin kysymyksistä tunti tolkulla. Aikaa ei tietenkään ole kuitenkaan loputtomiin, vaan on tiivistettävä viesti.

Luonnon monimuotoisuus, nokkosperhosen toukat nokkosessa puutarhassa.

Ilman Riikan tutkimusta, en olisi ehkä koskaan tullut pohtineeksi niin järjestelmällisesti, miten puutarhailu vaikuttaa omaan ja perheeni elämään, arvoihin ja maailmankuvaan. Lopulta ei ole kysymys vain ruuan kasvattamisesta tai harrastuksesta, vaan kokonaisvaltaisesta elämäntavasta, josta heijastuu vaikutteita ihan kaikkeen, mitä teemme. Toki monia näitä asioita on tullut esille eri paikoissa, mutta kokonaiskuvaa niistä ei ole tullut muodostettua. Maaperän hoitaminen, ekosysteemipalvelut, luonnon monimuotoisuus, allergiat, fyysinen- ja psyykkinen hyvinvointi, torjunta-aineettomuus, raaka-aineiden kierrätys, kotimaisen ruuan arvostus, lähiruoan hyödyntäminen, villikasvikset, kulutuksen vähentäminen, muutamia asioita luetellakseni. Näihin kaikkiin vaikuttaa, kun perheessä harrastetaan puutarhanhoitoa ilman väkilannoitteita ja torjunta-aineita.

Riikan tutkimus on saanut apurahan Koneen säätiöltä, ja sen sisältö kuvataan näin:

"Tässä tutkimuksessa paneudun pienimuotoisen viljelyn rooleihin ja mahdollisuuksiin kestävässä ja reilussa ruokamurroksessa ruokakansalaisuuden näkökulmasta. Tutkimuskohteenani ovat kumppanuus- ja kotitarveviljelmät, joiden tavoitteissa ja toiminnassa tunnustetaan vallitsevan ruokajärjestelmän muutospyrkimys. Tarkastelen näissä toimimista kansalaisuutena ruokajärjestelmän kontekstissa. Ruokakansalaisuudella tarkoitan kansalaisten ruokaan ja ruokajärjestelmiin liittyvää toimijuutta, osallisuutta, ymmärrystä, tietoja ja taitoja sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa ruokaan liittyvään päätöksentekoon. Näillä resursseilla on avainrooli kriisitilanteissa selviämisessä liittyen sekä käytännön ymmärrykseen ja osaamiseen että ns. henkiseen kriisinsietokykyyn. Reilu ruokamurros puolestaan tarkoittaa oikeudenmukaista siirtymää kohti kestäviä, ilmastoviisaita ja terveellisiä ruokajärjestelmiä. Tutkimustehtävänä on selvittää, miten ruokakansalaisuus rakentuu tutkimuskohteena olevissa pienimuotoisen viljelyn muodoissa, millainen merkitys näillä ja niitä harjoittavilla ruokakansalaisilla on nykyisessä ruokajärjestelmässä ja toisaalta, millainen niiden rooli niillä voisi olla tulevassa ja väistämättömässä ruokamurroksessa."

Kotitarvepuutarhurointi ja omavaraisuus

Riika Aro tutkii ruokakansalaisuutta

Somessa on tullut monessa eri kanavassa vastaan Riikka Aron tutkimus. Osallistun tutkimukseen, koska tutkimuskohde on todella lähellä sydäntäni. Termi ruokakansalaisuus on itselleni uusi ja opiskelen ymmärtämään sitä lisää. Kotitarveviljely sen sijaan on ihan oma juttuni, vaikka en olekaan omavarainen. Riikan neljän vuoden tutkimuksen aikana ruokakansalaisuus-tietoisuuteni varmasti syvenee, mutta nyt jo heti ensimmäisen tapaamisemme jälkeen huomaan, että on syntynyt paljon ajatuksia. 

Palasin pitkästä aikaa Omavarainen vegaani sivuille. Stella on tehnyt tosi hyviä koonteja omavaraisuudesta, kirjallisuudesta ja vaikka mistä. Nyt, kun inflaatio on nostanut ruuan hintaa aivan hirveästi, on monella varmasti valinnan paikka talvella, ostaako vain perusruokaa, vai laittaako mukaan esimerkiksi tuoreyrttejä ruukusta. Yrttiruukku maksaa useita euroja, eli sen osuus ruuan kokonaiskustannuksista tulee olennaiseksi prosentuaalisesti ja myös euroissa niistä kasvaa ajan mittaan paljon.

Poikani lapsuudenallergia, joka käynnisti puutarhuroinnin laajentumisen, opetti, että yrttien säilöminen pakastamalla on todella helppoa ja maku on huumaavan hyvä talvellakin. Perunat ja muut peruselintarvikkeet eivät ole kovin kalliita ja niiden säilömistä ei voine perustella rahalla. Makuasiat ovat erikseen ja niiden takia itse olen varastoinut myös perunoita, sipuleita yms.

Perheelleni tärkeimmät pakastettavat yrtit ovat basilika, timjami ja tilli. Kaksi ensimmäistä pakastan varsineen pussiin ja murusta lehdet jäisinä ruokaan, ja loppupussi takaisin pakkaseen. Tillin silppuan osittain valmiiksi ja osittain varsineen, leikattavaksi myöhemmin jäisenä. 

Ruokakansalaisuus-termi on laajempi kuin omavaraisuus. Seuraa blogiani, jossa  kerron tutkimusmatkasta väliaikatietoja.