maanantai 18. helmikuuta 2019

Hyönteiset ruokaturvamme perusta

Tarvitsemme hyönteisiä! ja Hyönteiset tarvitsevat meitä!


Hyönteispölytys on maailmanlaajuisesti edellytys, jotta meille riittää ruokaa. On arvioitu että kolme neljästä hedelmästä tai siemenestä maailman ruuantuotannossa vaatii pölytyksen joko kokonaan  tai osittain (FAO). FAO:n raportista voit lukea lisää pölyttäjien merkityksestä. 

Suomen MehiläishoitajainLiitto kertoo sivuillaan paljon hyödyllistä asiaa.

Sen lisäksi, että pölyttäjähyönteisten avulla saatu sato on parempilaatuista ja sitä muodostuu enemmän niidenkin kasvien osalta, mitkä selviävät myös tuulipölytteisinä. Hyöty on siis laajempaa kuin hyönteispölytteisten kasvien satovaikutus.

Tämän yhteiskirjoituksen myötä muistelin, miten olen itse omassa toiminnassani huomioinut pölyttäjiä, ja ilokseni voin todeta samoin kuin Korkela -bloggaaja, että tuntuu että olen jotain tehnyt oikein. Tässä kirjoituksessa olen poiminut linkkeihin tästä aiheesta olevia aiempia kirjoituksiani sekä yleisiä lähteitä asioista, pääset niihin kätevästi sinisellä merkityistä sanoista.

Käytän viljelykiertoa, jossa varsinkin typensitojakasvit ovat suosittuja pölyttäjille, samoin viherkesantoa, jossa hunajakukka on varhainen pölyttäjien suosima kukka. 

Puhumattakaan ihanasta yrttihaudukkeen valmistamiseen käytettävän tuoksuampiaisyrtin käytöstä puutarhassa kukkana. Mehiläiset surraavat ihan mahdottoman innokkaina sen kukissa. Bertalan Galambosi opastaa, että tuoksuampiaisyrtti kuluu kasvilajiin, joiden ominaisuutena rauhoittavuus, eli illalla yrttihauduke auttaa nukahtamaan. Itse lisään siihen vielä hiostettuja ahomansikan lehtiä ja mesiangervoa. Maistuu hyvälle!




Edullinen ratkaisu on haravoida lintulaudan alta siemenet ja laittaa multiin. Tuloksena voi olla vaikka tällaisia auringonkukkia.





Puutarhassa kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut ovat keväällä varhain medenkerääjien ulottovilla. Krookukset kukkivat, vaikka vielä olisi vähän luntakin maassa. Harmillista, etten saanut tähän kuvia puistamme. 

Mustikka on myös kevään varhainen kukkija, jota pitää suojella hallallta.



Itse voi rakentaa myös hyönteishotelleja ja hyönteiskortteleita. 



Hyönteishotellien teko on mukavaa yhdessäoloa lasten ja ystävien kanssa. On helppo järjestää teemailta. Joko sahaa valmiiksi sopivia lautoja kulmineen ja osallistujat tuovat sisustustarpeet, tai sahauskin voidaan tehdä yhdessä sen mukaan, millaisia hotelleja kukin haluaa tehdä. Sisustukseen käy monenmoiset "roskat" puutarhasta.


Vahatulpat aukolla kertovat asukkaita olevan ja reikä tulpassa kertoo, että asukas on jo muuttanut pois. Tämä hyönteishotelli tehty koivuhalosta poraamalla reikiä. Päällä on katto sadetta estämässä.


Tämä hotelli tehty samoin kuin edellinen. Asukkaat tässä hotellissa ovat eri lajia, koska tulppausaine aivan erilaista kuin ylläolevassa hotellissa.


Risuaita on suurkortteli hyönteisille. Samalla saa käytettyä vadelmanoksat hyödyllisesti, eikä tule mitään ongelmaa kertyneistä risuista.

Tässä vinkkejä lisää:    Pesävillipölyttäjille        Askartelepölyttäjille keinopesä

Omalle pihalle lahopuutarha ,voi ensin tuntua hassulta ajatukselta. Perinteisestihän kaikki laho ja huono puu on siivottu pois. Hyönteisten kannalta lahopuu on kuitenkin erittäin tärkeä materiaali. Jotkin hyönteiset eivät kykenee elämään muualla kuin lahopuussa.

Hyönteis-asiassa ei ole merkityksellistä pelkästään määrä, vaan myös lajit ja niiden määräsuhteet. Jotta hyönteinen pystyy elämään alueella, sille pitää olla ruokaa ja sopiva pesimisympäristö. Hotelleilla ja lahopuilla voidaan vaikuttaa pesimiseen, mutta osa hyönteisistä on petoja ja tarvitsevat ruuakseen muita hyönteisiä. Petohyönteisiäkin tarvitaan, jotta kaiken kaikkiaan pysyy tasapaino biodiversiteetissä eli monimuotoisuudessa WWF:n sivuilta löytyy tietoa lajien katoamisesta.



Ötököitä voi myös jättää siivoamatta koloista.   Kemikaalit ovat huono juttu hyönteisille.



Hyönteisten väkentymisestä kannettua huolta voi lukea vaikka näistä paikoista:


Yle uutisoi juuri hyönteisten vähenemisestä.

Tiede-lehdessä heräteltiin asiaan jo vuonna 2017.

Pölyttäjien merkityksestä on paljon tietoa kootusti saatavilla.

"Minne ovat mehiläiset menneet?" selvittelee tohtorikoulutettava Malkamäki Helsingin yliopistossa.

Pölytyspalveluita voi ostaa hunajantuottajilta.



Muiden bloggaajien ajatuksia hyönteisten merkityksestä pääset lukemaan näistä linkeistä:


Tsajut

Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Rakkautta ja maan antimia

Caramellia

Korkeala

Sarin puutarhat

Iso-orvokkiniittty

Farmer to Bee


#miljoonaotokkatekoa












16 kommenttia:

  1. Meillä on vain risuaita ja kiviaita hyönteishotellina, mutta nyt aloin tuumimaan, pitäisikö porata koivupölkystä esimerkkisi kaltainen hotelli noiden kaveriksi :)

    VastaaPoista
  2. Pölkyt olivat kätevä porausharjoitus lapsille. Kiviaiheen teen ehdottomasti meille ensi kesänä. Siihen voi yhdistää hyödyn kiven lämmittäväst vaikutuksesta. Kivet auringonpuolelle ja taakse vaikka kohopenkki imemään kivien lämpöä, win-win tilanne yrteille ja hyönteisille.

    VastaaPoista
  3. Huoli hyönteisistä on todellinen ja tahto avittaa ötököitä on vilpitön, ja lisäksi pieni ääni sisällä iloitsee siitä, että nytpä voi lepytellä soimaavaa omatuntoa tietynlaisesta laiskuudesta, sillä sehän on vaan hyödyksi hyönteisille jos ei häärää hulluna joka korren kimpussa! Jos tuolla nurkan takana nyt onkin edelleen ne lahot hirrenpätkät, joita ei sen edemmäs siirretty 4 vuotta sitten, niin nehän ovat vaan luonnonmukaisia ötökkähotelleja. Ensi syksynä en yhtään harmittele sitä, että perennoita ei ehditty siistiä, lehtiä jäi maahan ja nurmikkokin jäi ajamatta loppukesästä ja näyttää syksyllä rytölältä - ne on ötökkätekoja! :D Mikä ihana vapautus tekemättömyyden syyllisyydestä!

    Meillä ei muuten voi lintulaudalla käyttää kuoriellista auringonkukansiementä. Täällä on tirpuset vedelleet jo yli 60 kiloa kuorittua auringonkukkaa ja maapähkinää tähän mennessä talvea, ja jos ne auringonkukat olisivat olleet kuorineen, se kuorimassa olisi karsea. Lisäksi kuorelliset lipsuu herkemmin lintujen nokasta kun nakuttelevat kuorta auki. Lipsuneet on maassa ja sen myötä paikalle osaa tulla myös hiiret ja rotat. Mutta auringonkukkaa sitten muuten laitellaan kasvamaan. Lintujen jäljiltä niitä ei ole vielä näkynyt kertaakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanotaanhan myös, että kauneus on katsojan silmissä, samoin lienee puutarhan kauneus ja siisteys. Talventörröttäjät sopivan kuuran peitossa ovat mitä kauneinta katseltavaa talvella ja keväällä ne voi taitella mullan pintaan lierojen syötäväksi tai hyönteisten kodeiksi. Jos "silmiin kovasti sattuu" taitetut varret, niin pikku ripaus multaa päälle ja jo on taas tasainen pinta.

      Poista
  4. Olen niin fiiliksissä tästä yhteisestä aiheesta. On vaan helppo tykätä kaikista kirjoituksista, vaikka tietysti taustalla on vakava aihe. Ja hienoa on myös huomata, että vuosien kuluessa on tehnyt ihan vahingossa paljon oikein. Suurimmaksi osaksi olen ollut puutarhurina vain laiska ja pihi, josta onkin nyt tässä mielessä hyötyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on hyvä olla riittävän laiska tehdäkseen paremmin, vai mitä

      Poista
  5. Tämän yhteispostauksen innoittamana aion kesällä rakennella hyönteishotelleja alapihalle. Se kun on "uudempi" ja vanhat rakennukset koloineen on yläpihalla. Nyt sitten odotan malttamattomasti kesää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, kesä ja kärpäset saisivat tulla jo pian.

      Poista
  6. Kertakaikkiaan kiitos maininnasta. Nyt olen vain niin häkeltynyt, että en tunnu osaavan kirjoittaa mitään järkevää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kaiken tarvitse olla aina järkevää, elämässä saa olla myös pelkästään mukavaa välillä, eikös vaan.

      Poista
  7. Risuaidan teko on täälläkin ohjelmassa, kahdesta kaadetusta puusta tuli valtava määrä pientä oksaa ja vanhaa vadelmaa on toki täälläkin sylikaupalla. Tuumailin että rakentelen niistä seinäkkeitä puutarhaan, voisi laittaa sitten kärhöjä kiipeilemään niiden päälle. Pörriäisille nätti asumus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oi Kärhöt... eivät vain viihdy mun hoidossani. Ehkä voisi vielä kerran koittaa sinun ideallasi. Risuaita suojaisi kärhöä tuulen tuiverrukselta.

      Poista
  8. Viljelykierto on hyvä pointti, täytyykin toden teolla kiinnittää siihen huomiota, jotta pörriäisille löytyisi puutarhasta evästä aina keväästä syksyyn! :) Kiitos informatiivisesta postauksesta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viljelykierto on monella tapaa hyvä juttu. Auttaa maata pysymään kasvukunnossa, ravinteet eivät kulu yksipuolisesti ja rakenne korjaantuu takaisin esimerkiksi juuresten jälkeen.

      Poista
  9. Olipa ihana, että mainitsit tuon hunajakukan! Pitääkin taas muistaa sitä pihalle laitella, kun edellisestä kerrasta on jo jokunen vuosi aikaa. Ihan olin unohtanut koko kasvin olemassa olon. Nyt pitää laittaa se heti listalle, niin ei pääse unohtumaan uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa mukava kuulla, että löytyi vanha suosikkisi. Joissakin ohjeissa lukee, että kylväytyy itsekseen hyvin seuraavaksikin vuodeksi, mutta näin ei ole käynyt kyllä minulla.

      Poista

Mukava kun kävit blogissani, kerro mitä ajatuksia se herätti sinulla