Näytetään tekstit, joissa on tunniste sinilevä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sinilevä. Näytä kaikki tekstit

29.10.2020

Mitä fosfori on kasviravinteena?


Mistä fosforissa on oikeastaan kyse?




Fosfori on kasveille hyvin tärkeä ravinne, sillä se on heti typen jälkeen seuraavaksi eniten kasvien kasvua rajoittava tekijä. Siksi se on niin usein puheenaiheena maanviljelyksen yhteydessä. Korkeat sadot takaavat viljelijälle kannattavan toiminnan. 

Maaperään jäänyt fosfori pidättyy maahiukkasen pintaan. Syksyn sateet kuitenkin huuhtovat pintoihin pidättynyttä fosforia ja valumisvedet kuljettavat fosforin ojien ja jokien kautta lopulta järviin ja meriin. Tulvavedet kuljettavat myös maata peltojen pinnoilta ja maahiukkasiin pidättynyt fosfori päätyy väljempiin vesiin, mikä johtaa entisestään fosforin liukenemista.

Maalla typpi ohittaa ravinteissa fosforin, kun verrataan kasvun rajoitteita, mutta vedessä tilanne on toinen. Vesistöissä fosfori on aina minimitekijä ja siksi pelloilta huuhtoutuva ylijäämäfosfori aiheuttaa vesistöjen rehevöitymisen ja näkemäsi leväkasvustot, joita vähän virheellisesti sanotaan kukinnoiksi.

Leväpuuro vesistöistä lautaselle


Ei, älä pelästy. En suunnittele vegaanista ruokavaliota suoraan rantavesistä, vaan tarkoitan fosforin kiertokulun hallintaa. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että fosfori pysyy pellolla ja lopulta tuottaa hyviä satotasoja viljelijälle. Sinä saat nauttia kotimaisista puuroista ja leivistä kirkkaiden rantavesien liplatellessa rantakivillä.

Vesistöjen, niin järvien kuin merienkin, hyvinvointi on monien tutkimushankkeiden tavoite. Hyvä niin, sillä Itämeri ja tuhannet järvet ovat, paitsi osa suomalaista identiteettiä, myös elintärkeitä luonnon biodiversiteetin ylläpidon ja kotimaisen ruuantuotannon kannalta.

Hankkeissa hyödynnetään maaperäkemian tutkimustuloksia, jotka kertovat, miten fosforin pidättyy maaperässä, mitkä olosuhteet vaikuttavat pidättymisen voimakkuuteen ja miten näihin olosuhteisiin voidaan vaikuttaa.

Sinullakin on vaikutusmahdollisuus


Tuskin missään ongelmassa on vain yksi syyllinen. Ei siis ole mitenkään yllättävää, että maatalous ei ole yksinään vastuussa vesistöjen fosforikuormituksesta, teollisuus ja kaupungit ovat yhtälailla fosforipäästöjen aiheuttajia. Kotieläintilojen lanta ja yhdyskuntajätevesiliete ovat yhdessä niin fosforipitoisia, että niiden avulla voitaisiin lannoittaa kaikki Suomen pellot kasvukausittain. Ongelmina ovat kuitenkin esimerkiksi, että lanta ei ole maantieteellisesti tasaisesti jakautunut ja että jätevesilietteessä on myös haitta-aineita, kuten esimerkiksi raskasmetalleja ja lääkejäämiä.

Kuitenkin jokainen meistä voi omalta osaltaan tehdä fiksuja valintoja. Pyykinpesussa kannattaa käyttää yksinomaan fosfaatittomia pesuaineita ja mökillä kannattaa varmistaa, että ulkohuussista ei pääse valumaan vesistöihin mitään. Biojätteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan kierrättää itse kompostoimalla, jolloin ravinteet hyödyntävät oman kasvi- tai kukkamaan kasvua leväpuuron sijaan.

Kompostoivan vessan multa olisi luonnollisesti myös fosforirikasta, mutta sen käytössä pitää muistaa hygieniarajoitukset tautiongelmien välttämiseksi. Omana haaveenani on kompostoivan vessan käyttöönotto myös kaupunkiasunnolla. Pienillä teoilla saa lisättyä maanviljelijän peltoon laittaman fosforilannoitteen kierrätystä ja vähennettyä vesistöihin valuvia päästöjä.

Fosfori facts

  • toiseksi eniten kasvua rajoittava kasviravinne
  • louhittava mineraali, jonka varantojen arvellaan riittävän 50-100 vuodeksi
  • maaperän pH vaikuttaa fosforiyhdisteiden rakenteeseen ja pidättymiseen maahiukkasiin
  • maassa valitsevissa olosuhteissa useimmiten fosfaatti -muodossa eli PO4-
  • maahiukkasiin pidättynyttä fosfori liukenee lisää, kun maan vesipitoisuus kasvaa normaaliin verrattuna.
  • mitä enemmän vettä, sitä enemmän liukenee fosforia
  • vuotuisen lantamäärän sisältämä fosfori riittäisi kasvukauden ajalle kasvien lannoitustarpeeksi
  • lanta ei jakaudu maantieteellisesti tasaisesti ja sen kuljettaminen ei ole taloudellisti kannattavaa pitkiä matkoja
  • yhdyskuntajätevesiliete sisältää niin paljon fosforia, että alueellisesta lantafosforista vajaaksi jäävä määrä saataisiin katettua vuosittain