Tunnetko uudet biojätemääräykset?

 Kompostin rekisteröinti ja erilliskeräysvelvoite

Olin viikonloppuna Satakunnan puutarhaseuran edustajan Porin Karhuhallissa Koti- ja piha 2023 messuilla. Omassa pöydässäni kerroin kasvualustoista, kompostista, bokashista, hakeista, seosaineista, biohiilet ja muista mahdollisista asiaan liittyvistä aiheista.

Itse elää tietenkin jonkinlaisessa kuplassa, kun omasta mielestä kompostointi on huippujuttu ja tosi helppoa. Siksi kai tuli todella yllätyksenä, että alueemme taajama-alueilla asuu omakotitaloissa ihmisiä, jotka eivät olleet edes kuulleet uusista säännöistä.

Pidin maaliskuussa kompostoinnista Omasta maasta -hankkeessa webinaarin ja Satakunnan puutarhaseuralla live-luennon. Molemmissa oli runsaasti väkeä ja tunnin ohjelma kesti kaksi tuntia vilkkaan keskustelun vuoksi. Oli tosi mukavaa.

Biojätteen poiskujetushinnoittelu kallista

Luennoille selvitin biojätteen keräyskustannuksia ja nyt kuulin vielä messuilta eräältä messuvieraalta, että hänen käyttämänsä jätefirma veloittaa 15 euroa per noutokerta ja kesällä on noudettava kerran viikolla. Tämä on korkein kuulemani hinta. Kesäkuukausina tulee siis 60 euroa biojätteelle hintaa eli valtavan kallista. Muut löytämäni hinnat oli 7-9 euroa per noutokerta. Viimeistään tässä vaiheessa tuli aivan selväksi, että kompostointi on todellakin monella ainoa vaihtoehto. Onneksi naapurien kanssa voi yhteiskompostoida. 

Kompostin rekisteröintivelvoite 2023

Rekisteröinti ainakin Porissa oli helppoa netin kautta. Lomakkeessa kysyttiin, minkälainen komposti on, missä se sijaitsee, mikä on sen tilavuus ja onko kompostointi ympärivuotista. Samalla lomakkeella pystyi antamaan naapurin tiedot. Toki ilmoitin naapureille etukäteen, että hoidan rekisteröinnin heidän osuudestaan samalla kerralla. Porissa oli selvitys yhteiskompostoinnista ja siinä havaittiin, että suosio oli suuri. Toinen artikkeli. Artikkeli biojätteen keräyshinnoista. 

Biojätteen erilliskeräys 2024

Oman asuinpaikan osalta kannattaa selvittää, kuuluuko erilliskeräysvelvoitteen alueelle. Harvaanasutut alueet eivät kuulu nimittäin samalla tavalla kuin taajama-alueilla. Ainakin Porista on kivasti kartta netissä, josta voi tarkistaa oman tilanteensa.

Biojätettä tulee yllättävän paljon

Kuten monessa artikkelissa todetaan, kerääjä yllättyy lähes aina oman biojätteen määrästä. Vaikka ei heittäisi ruokaa pois, tulee kaikenlaista kuorijätettä usein paljon. Omenan, banaani ja muiden helmien kuoria. Juurekset yleensä kuoritaan, vaikka perunat söisikin kuorineen ja paljon kaikkea muuta. Kuitenkin biojätettä tulee usein liian vähän, jotta saisi oman kompostinsa prosessin toimimaan koko ajan, eikä massa jäätyisi talvella. Näin on meilläkin, kahden aikuisen ja kahden teini-ikäisen lapsen perheessä. Siksi olemme siis oikeasti ihan riippuvaisia yhteiskompostoinnin laillisesta mahdollisuudesta. Tämä tuli monelle hyvänä vinkkinä myös messuilla.

Miten sinä olet ratkaissut biojäteasian kotonasi?

Messut on nyt ohi, kivaa oli

Kiitos kaikille kävijöille

Koti- ja piha 2023 messut Porin Karhuhallissa juonsi Sonja Lumme. Oli tosi kiva tutustua häneen. Ohjelmien välissä ehdimme keskustella vapaamuotoisesti, tomaateista, biohiilestä ja vaikka mistä. 

Satakunnan puutarhaseuran osastolla, jolla siis olimme, oli kasvualusta, komposti, bokashi-pöytä, jolla olin itse. Ainoa mitä möimme, oli biohiilipussit. Muuten esittelimme seuramme toimintaa, seuran kummipuistoa Toive-puisto ja jäsenkukkakaupat olivat saaneet tuoda myös omia asetelmiaan näytille.

Tekemiäni hakkeita esiteltiin tällaisessa hauskassa haketornissa.

Ja omaa kompostiani oli myös esillä. Tämä on 12.2.2023 aloitetusta kompostista otettua. Seosaineena on ollut edellisessä haketornissa näkyvää vaaleaa haketta.

Lavalla oli esitys sekä lauantaina, että sunnuntaina NoDig- ja kateviljelystä. Pidimme jutustelu-tyyppisen esityksen Seija Viitasen kanssa. Seija kyseli ja minä vastailin.

Messuilla ei koristelut olleet järjestäjän puolesta mitenkään onnistuneet. Esiintymislavalla ei ollut kerta kaikkiaan mitään rakennelmien lisäksi. Takana näkyivät rumasti ovat ja kaikki tarvikkeet. Ei kiva, mielestäni.

Kaupan yrteistä uudet sadot kotona

Salaatista kaksi satoa kotona

Ostettuani salaattia, basilikaa, timjami tai muuta ruukkuyrttiä, laitan ne aina vesilasiin ja kasvivalon alle. Salaatti syödään napsimalla lehdet alhaalta alkaen. Ylimmät kasvulehdet pitää jättää, jotta kasvi pysyy elinvoimaisena. Kun jäljellä on enää ylin osa, jätän kasvin kasvamaan, jonka jälkeen siitä saadaan toinen sato. Jälleen napsitaan alhaalta alkaen lehdet ja ylimmät jätetään. Kun tämä itse kasvatettu toinen sato on syöty, laitan ruukut kasvihuoneeseen kolmatta satoa varten.

Joissain ruukuissa on välillä kaksikin taimea. Näistä tulee vielä hieno uusi sato syötäväksi, ennen kuin kasvimaalta tulee mitään omaa.

Vähän närityiltä nämä näyttävät tässä vaiheessa, mutta kunhan ovat juurtuneet, niin kasvu alkaa voimakkaana.

Basilikoihin olen jättänyt latvan ja leikannut vesilasiin juurtumaan. Tästä ne sitten alkavat vahvistua pikku hiljaa.

Kaikki ovat yhdessä multasäkissä, jonka kastelun hoidan altakasteluna, samalla tekniikalla kuin kaikki kesäiset kastelua vaativat kasvukset. Multaan on alakautta upotettu kastelukangassoirot, jotka ovat säkin alla olevassa vesisäiliössä. Tästä tekniikasta kerroin aiemmassa kirjoituksessani.

Lehtikaalista helposti runsas sato

Kylvä riittävän harvaan, kasvista tulee leveä

Lehtikaali on ollut jonkinlainen muotikasvi jo useita vuosia. Itse en löytänyt sille aiemmin paljonkaan käyttöä. En pidä sen mausta vihersmoothiessa. Uunissa sipsit kärähtävät aina kuiviksi. Munakkaassa maku on liian tumma. Viime syksynä sain eräässä lounaspaikassa maistuvaa lehtikaalia ja kysyin keittiöstä, miten se on käsitelty.  Avainsanat olivat öljy, etikka ja rakenteen murskaaminen. Rakenteen murskaaminen tehdään ihan vain sormin rutistelemalla pilkkomisen jälkeen. Rutistelu pehmentää lehden ja kuulemma vapauttaa entsyymejä. Ainakin se toimii! Kannattaa testata, jos sinulla on ollut kanssani sama mielipide sen mausta.

Keväällä kylvös kannattaa suojata. Itse jouduin tekemään viime keväänä kylvön kolmesti, sillä pienet taimet menivät jonkun ötökän suuhun. Lehdet nakerrettiin reunoista alkaen ohuiksi soiroiksi.

Lehti on nuorena poimuisampi ja pehmeämpi. Kasvaessaan se kovettuu ja suoristuu. Satoa kannattaakin siis poimia jatkuvasti.

Lehtikaali ei hätkähdä pakkasestakaan ja monet säilövätkin sen maassa talvella. Korkeana kasvina se jää lumen päälle ja satoa voi kerätä kevään sulamiseen asti. Pakastumisen jälkeen sulaminen pilaa sadon.