Hyönteishotelli tai linnunpönttö, kannattaisiko?

 Mitä hyötyä?

Keräsin tähän tällaisen lyhyen motivaatiopläjäyksen sinulle:

• Omenapuun sato voi olla jopa 30 % isompi, jos pölytyksen suorittaa hyönteinen verrattuna tuulen suorittamaan pölytykseen.
• Omenat ovat säännöllisemmän muotoisia ja muutenkin terveempiä.
• Kasvimaan kukkivien vihannesten sato nousee.
• Jotkin kasvit eivät pysty lisääntymään ilman hyönteispölytystä.

• Linnut syövät mahdollisia etanoita, hyttysiä ja muita siivekkäitä, joista et niin välttämättä piittaisi pihassasi.
• Lintuja on mukava seurata ympäri vuoden.

Sekä paljon, paljon muita syitä....

Ja mikään vähin syy ei tietenkään ole oman sadon tuottaman ilon suuruus. Meillä lapset tottuivat syömään monenlaista, kun sato poimittiin suoraan omasta maasta. Olen lukemattomia kertoja syönyt pihalla "basilika-hampurilaista", eli basilikan lehtiä höystettynä milloin milläkin, ja monenlaista muuta mielenkiintoista kokoonpanoa.

Viinirypäleiden maku omasta pihasta on niin huumaava, että kaupan rypäleet jäävät ostamatta pitkälle talveen. Niin kauan, kunnes makumuisto alkaa hälvetä.

Sama tilanne omissa päärynöissä. Maku on niin paljon syvempi ja monivivahteisempi. Kaupan viinirypäleet ja päärynät ovat niiden jälkeen lähinnä sokeripommeja, vaikka marjan ja hedelmän omaa tyypillistä aromia. Jalostus on tuottanut makeutta maun kustannuksella, sillä ihmiset tykkäävät makeasta.

Leena Luodon webinaari tulossa

 Omasta maasta -hanke on saanut Leena Luodon luennoimaan

Nyt kannattaa käyttää tilaisuus hyödyksi ja tulla kuulolle. Aiheena todella ajankohtaiset asiat kasvien hyödyntämisestä omassa pihassa ja puutarhassa niin kasvien kuin eläintenkin hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kuvan alla linkki Facebookin sivulle, jossa tapahtuman tiedot ja ilmoittautumisohjeet.

https://www.facebook.com/groups/Kotitarveviljely/permalink/2977707029191918/

Pienet teot, suuret vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle

Yhdessä olemme enemmän

Pidin Omasta maasta -hankkeelle webinaarin monimuotoisuudesta oman puutarhan näkökulmasta. Kuten varmaan arvaatkin, paljon tuli painotettua maaperän hyvinvointia ja sitä kautta koko luonnon hyvinvointia. Biodiversiteetti on ollut siis paljon mielessäni viime aikoina ja taas miettinyt, mitä kaikkea voisimme tehdä toisin.

Oletko huomannut, että Ylellä tulee nyt toinen kausi tanskalaisesta ohjelmasta Haluamme luonnon takaisin? Siinä Tanskalaisesta maajussista tuttu Frank tekee työtä, jotta monimuotoisuutta huomioitaisiin ns. joka paikassa, yritysten pihoissa, levähdysalueilla moottorien varressa, teollisuuskiinteistöissä, liikenneympyröissä, taloyhtiöiden pihoissa, puistoissa, pääministerin virka-asunnolla jne.

Mitä sinä aiot tehdä ensi kesänä toisin?

Laita kommentteihin omia suunnitelmiasi, niin tulee jaetuksi ideoita meille muillekin.

Tässä sinulle linkki Ylen ohjelman uuteen kauteen. https://areena.yle.fi/1-50667441

Miten torjutaan tuhohyönteisiä puutarhassa?

 IPM eli Integrated Pest Management

Kuva: Annika Wickström

Siis mitä? Management... ei protection?

Puutarhurointi on tasapainottelua rikkaruohojen, tuholaisten ja omien kasvatusten välillä. Jos ei siedä yhtään epäjärjestystä tai ylimääräisiä kasvuksia saati ötököitä, voi puutarhurointi muodostua ylitsepääsemättömän raskaaksi savotaksi.

Integrated Pest Management on ihan ammattiviljelijöiden käytössä oleva systeeminen ajattelutapa, jossa tavoitteena on torjua tuholaisia ja rikkaruohoja vain silloin, kun niiden arvioitu haitta on niin suuri, että se vaikuttaa toiminnan kannattavuuteen. Menetelminä käytetään mahdollisimman pitkälle luonnonmukaisia keinoja, kuten esimerkiksi petohyönteisiä ja vasta äärimmäisenä kemiallista torjuntaa.

Me kotitarveviljelijät, jotka muutenkaan emme halua myrkkyjä satoomme, voimme ottaa vinkkejä IPM:ään kehitetyistä menetelmistä ja ajattelutavoista.

Tunne vihollisesi

Jotta voi torjua ennakkoon ja välttyä suurelta tuholta tai työltä, pitää tietää mitä on torjumassa. Jos ei tunnista rikkaruohoa, tuhoeläintä tai tautia, voi omalla toiminnallaan jopa pahentaa tilannetta verrattuna siihen, että ei olisi tehnyt yhtään mitään.

Juolavehnä sopii hyväksi rikkaruohoesimerkiksi. Jos pilkot sen juuriston pieniin kappaleisiin ja annat kasvurauhan, moninkertaistat ongelman nopeasti. Jos sen sijaan tiedät, että juolavehnä käyttää juuriston ravinteita siihen asti, kun sillä on 3-4 lehteä ja vasta sitten kykenee vahvistamaan juurtaan yhteyttämistuotteillaan, osaat kitkeä juolavehnät aina ennen kuin 5. lehti syntyy, näivetät siis kasvuston hengiltä. Kätevää, eikö totta!

Leppäkertun toukka saattaa näyttää tuholaiselta, mutta se on varsinainen ahmatti, samoin kuin aikuinen leppäkerttu. Jos siis et tunnista toukkaa ja listit sen, jää todella paljon kirvoja syömättä  puutarhastasi.

Leppäpirkon toukka, tästä vähän eteenpäin kasvettuaan se on hauska mullan päällä vipeltäjä. Siitä minulla ei ole omaa kuvaa, mutta netistä löytyy helposti.

Taudeista on todella tärkeää tietää, että minkä mukana se liikkuu ja miten kauan se säilyy elinvoimaisena missäkin olosuhteissa. Tietämättömyyttään voi vaikka levittää möhöjuurta isolle alueelle vaikutukset ovat todella monivuotisia

Tee yhteistyötä lähiympäristön kanssa

Ötökät ja rikkaruohot leviävät tavattoman helposti lähialueen puutarhaan. Mikäli teette torjuntatoimet täysin eriaikaisesti, saattaa käydä niin, että ötökkäpopulaatio tai rikkaruohokanta kiertää puutarhasta toiseen ja voivat hyvin, kun taas sinä kumppaneinesi näännytte torjuntatyöhön.

Seuraa uutisia

Uutisissa mainitaan ajoittain tulevista tuholaisparvista, jotka havaitaan tutkakuvissa, kannattaa ottaa vinkistä vaarin ja laittaa ajoissa harsot päälle.

Käytä luonnollisia vihollisia ja loisia

Monilla tuholaisilla on luontaisia vihollisia, siis toisia ötököitä, jotka popsivat niitä poskiinsa, kuten esimerkiksi leppäpirkko kirvoja. Osa luontaisista vihollisista on paljon tarkempia ruuastaan ja syövät vain yhtä ötökkää.

Jotkin ötökät, esimerkiksi loispistiäiset, munivat toiseen hyönteiseen eli loisivat toisessa eläimessä ja toukat syövät isäntänsä hengiltä. Normaalia luonnossa esiintyvää toimintaa ja meidän kannattaa siis tukea näitä loispistiäisiä, sillä niissä on paljon tuholaisissa loisivia lajeja.

Kirjassa on esitelty IPM:n kehittyminen vuosikymmenien aikana sekä erilaisia esimerkkejä toteutetuista ratkaisuista. Kirja on koonti erilaisista artikkeleista.


Hyvä sivusto erilaisten ötököiden eri kasvuvaiheista on  Ötökkätieto.

Samoin erittäin hyviä neuvoja löytyy Ötökkä on ystävä.

Kevätsiivousta verhokaapista puutarhaan

Uuteen käyttöön vanhat valoverhot

Viime vuonna kaalin tuholaiset olivat sankoin joukoin liikkeellä. Jopa Ilmatieteenlaitos näki tuholaisparvet mittauksissaan. Ammattiviljelijätuttu kyseli, joko on kaalini syöty vai ovatko ne harson alla, mihin sanoin, että ei ole mitään tuholaisen haittoja näkyvissä. Saman päivänä töistä kotiin palattuani tein tavanomaisen kierroksen puutarhassa ja voi hirvitys, ruusukaaleihin oli kuin olikin mokoma kaalinkauhistus päässyt.

Tänä vuonna, vahingosta viisastuneena, ajattelin peittää kaikki kaalikasvit joko harsolla tai verkolla. Porkkanoiden suojausta jatkan edellisvuosien hyvien kokemusten kannustamana harsolla tai jos verhoja riittää, niin verhoilla.

Harsojen alla voi kuumuus nousta haitallisen korkeaksi ja siksi päätin kokeilla vanhojen valoverhojen tehoa korvaamaan kaupasta ostettavaa melko hintavaa verkkoa. En vielä päässyt varastoon asti ajatuksineni, mutta muutaman laatikon muistan vieneeni sinne täynnänsä valoverhoja. Nuorempi sukupolvi ei enää välttämättä edes tiedä, mitä valoverho on, joten kerrottakoon sen olevan yleensä valkoinen harsomainen keinokuitukangas, joka oli aikoinaan kaikilla ikkunassa sivulla olevien somistusverhojen lisäksi. Valoverho nimensä mukaisesti suodattaa ulkoa tulevaa liiallista auringonvaloa kesällä ja talvella estää näkymästä ulos kaikkea, kun ulkona on pimeää ja sisällä valot päällä.

Netistä löytyy kyllä toisenlainenkin merkitys valoverholle, optinen valoseinä, mutta sellaista en ole kyllä nyt puutarhaani suunnitellut. Vaikka toisaalta, olisihan se aika mahtavaa saada optinen valoseinä varottamaan tunkeilevistä öttiäisistä.

Tulee aika iäkäs olo netin syövereissä.... hakusanalla "valoverho" ei tule niitä vanhoja perinteisiä verhoja, vaan tyystin kaikkea muuta. Milläköhän vuosisadalla olenkaan syntynyt? Kirpputoreilla niitä kyllä sentään onneksi vielä on. 

Hieman pitää ensin "guuglailla", että minkä kokoinen verkon silmä saa enintään olla, jotta kaalikoit ja muut harmitukset pysyvät ulkona.

Hyönteiset ruokaturvamme perusta

Tarvitsemme hyönteisiä! ja Hyönteiset tarvitsevat meitä!

Hyönteispölytys on maailmanlaajuisesti edellytys, jotta meille riittää ruokaa. On arvioitu että kolme neljästä hedelmästä tai siemenestä maailman ruuantuotannossa vaatii pölytyksen joko kokonaan  tai osittain (FAO). FAO:n raportista voit lukea lisää pölyttäjien merkityksestä. 

Suomen MehiläishoitajainLiitto kertoo sivuillaan paljon hyödyllistä asiaa.

Sen lisäksi, että pölyttäjähyönteisten avulla saatu sato on parempilaatuista ja sitä muodostuu enemmän niidenkin kasvien osalta, mitkä selviävät myös tuulipölytteisinä. Hyöty on siis laajempaa kuin hyönteispölytteisten kasvien satovaikutus.

Tämän yhteiskirjoituksen myötä muistelin, miten olen itse omassa toiminnassani huomioinut pölyttäjiä, ja ilokseni voin todeta samoin kuin Korkela -bloggaaja, että tuntuu että olen jotain tehnyt oikein. Tässä kirjoituksessa olen poiminut linkkeihin tästä aiheesta olevia aiempia kirjoituksiani sekä yleisiä lähteitä asioista, pääset niihin kätevästi sinisellä merkityistä sanoista.

Käytän viljelykiertoa, jossa varsinkin typensitojakasvit ovat suosittuja pölyttäjille, samoin viherkesantoa, jossa hunajakukka on varhainen pölyttäjien suosima kukka. 

Puhumattakaan ihanasta yrttihaudukkeen valmistamiseen käytettävän tuoksuampiaisyrtin käytöstä puutarhassa kukkana. Mehiläiset surraavat ihan mahdottoman innokkaina sen kukissa. Bertalan Galambosi opastaa, että tuoksuampiaisyrtti kuluu kasvilajiin, joiden ominaisuutena rauhoittavuus, eli illalla yrttihauduke auttaa nukahtamaan. Itse lisään siihen vielä hiostettuja ahomansikan lehtiä ja mesiangervoa. Maistuu hyvälle!

Edullinen ratkaisu on haravoida lintulaudan alta siemenet ja laittaa multiin. Tuloksena voi olla vaikka tällaisia auringonkukkia.

Puutarhassa kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut ovat keväällä varhain medenkerääjien ulottovilla. Krookukset kukkivat, vaikka vielä olisi vähän luntakin maassa. Harmillista, etten saanut tähän kuvia puistamme. 

Mustikka on myös kevään varhainen kukkija, jota pitää suojella hallallta.

Itse voi rakentaa myös hyönteishotelleja ja hyönteiskortteleita. 

Hyönteishotellien teko on mukavaa yhdessäoloa lasten ja ystävien kanssa. On helppo järjestää teemailta. Joko sahaa valmiiksi sopivia lautoja kulmineen ja osallistujat tuovat sisustustarpeet, tai sahauskin voidaan tehdä yhdessä sen mukaan, millaisia hotelleja kukin haluaa tehdä. Sisustukseen käy monenmoiset "roskat" puutarhasta.

Vahatulpat aukolla kertovat asukkaita olevan ja reikä tulpassa kertoo, että asukas on jo muuttanut pois. Tämä hyönteishotelli tehty koivuhalosta poraamalla reikiä. Päällä on katto sadetta estämässä.

Tämä hotelli tehty samoin kuin edellinen. Asukkaat tässä hotellissa ovat eri lajia, koska tulppausaine aivan erilaista kuin ylläolevassa hotellissa.

Risuaita on suurkortteli hyönteisille. Samalla saa käytettyä vadelmanoksat hyödyllisesti, eikä tule mitään ongelmaa kertyneistä risuista.

Tässä vinkkejä lisää:    Pesävillipölyttäjille        Askartelepölyttäjille keinopesä

Omalle pihalle lahopuutarha ,voi ensin tuntua hassulta ajatukselta. Perinteisestihän kaikki laho ja huono puu on siivottu pois. Hyönteisten kannalta lahopuu on kuitenkin erittäin tärkeä materiaali. Jotkin hyönteiset eivät kykenee elämään muualla kuin lahopuussa.

Hyönteis-asiassa ei ole merkityksellistä pelkästään määrä, vaan myös lajit ja niiden määräsuhteet. Jotta hyönteinen pystyy elämään alueella, sille pitää olla ruokaa ja sopiva pesimisympäristö. Hotelleilla ja lahopuilla voidaan vaikuttaa pesimiseen, mutta osa hyönteisistä on petoja ja tarvitsevat ruuakseen muita hyönteisiä. Petohyönteisiäkin tarvitaan, jotta kaiken kaikkiaan pysyy tasapaino biodiversiteetissä eli monimuotoisuudessa.  WWF:n sivuilta löytyy tietoa lajien katoamisesta.

Ötököitä voi myös jättää siivoamatta koloista.   Kemikaalit ovat huono juttu hyönteisille.

Hyönteisten väkentymisestä kannettua huolta voi lukea vaikka näistä paikoista:

Yle uutisoi juuri hyönteisten vähenemisestä.

Tiede-lehdessä heräteltiin asiaan jo vuonna 2017.

Pölyttäjien merkityksestä on paljon tietoa kootusti saatavilla.

"Minne ovat mehiläiset menneet?" selvittelee tohtorikoulutettava Malkamäki Helsingin yliopistossa.

Pölytyspalveluita voi ostaa hunajantuottajilta.

Muiden bloggaajien ajatuksia hyönteisten merkityksestä pääset lukemaan näistä linkeistä:


Tsajut

Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Rakkautta ja maan antimia

Caramellia

Korkeala

Sarin puutarhat

Iso-orvokkiniittty

Farmer to Bee


#miljoonaotokkatekoa