Tunnetko kotipuutarhurin perunaoppaan?

  Nimen takana aito perunatutkija-asiantuntija

Perunan voisi ajatella olevan helppo ja yksinkertainen viljeltävä, tavallista perusruokaa, jossa ei ole paljon mitään opittavaa. Toisin kuitenkin on oikeasti. Perunalajikkeita ja niiden erityispiirteitä on aivan hurjasti. Suomessa myynnissä vain pikkiriikkinen määrä lajikkeita. Erilaisia ruokareseptejä on myös aivan valtavasti, arkiruuasta hyvinkin juhlaviin luomuksiin. Vain mielikuvitus on rajana.

Sain tutustua tutkijaan opiskellessani Viikissä ja käydessäni kurssia Crop quality, jossa käytiin erilaisten satokasvien sadon laatuun vaikuttavia asioita. Perunasta kurssilla vastasi nimen takana oleva Paavo Ahvenniemi, jolla on Facebookissa Kotipuutarhurin perunaopas-sivu ja netissä laaja perunaportaali Energiapaju. En ole huomannut kysyä, että miksi perunasivun nimi on pajuun liittyvä termi. No, kuitenkin siis Ahvenniemi on pitkänlinjan peruna-asiantuntija ja -tutkija Helsingin Yliopistosta ja vastannut perunoiden keittolaatuluokituksista. Hän tuntee perunalaadut ja - taudit ja kaikki mitä perunaan liittyy. Hänen tietoonsa voi luottaa ja se on nykyään tärkeää, sillä somessa on vaikka mitä ohjetta ihan mihin tahansa.

Perunahan on erinomainen elintarvike myös ravinnepitoisuuden osalta. Petla eli perunantutkimuslaitos on tehnyt erinomaisen vertailun perunan ja banaanin välillä. Se on mainiota luettavaa. Peruna voittaa. Olohuoneessani kasvaa kyllä pari banaaniakin.... mutta ei taida niistä tulla koskaan satoa. Ei taida haitata, sillä perunasta saa aina sadon.

Moni kasvattaa ämpäriperunoita. Niistäkin löytyy todella yksityiskohtainen ohje. 

Energiapajun sivu on ryhmitelty helpoksi käyttää. Aiemmin ajankohtaiset jutut löytyi Facebookista, mutta nyt ne luetaan Perunapäiväkirjasta. Itselleni oli Fb helpompi, mutta löytyyhän se tieto näinkin.

Perunareseptejä arkeen ja juhlaan

Paavo ylläpitää Pinterest-sivua, joka on nyt avattu julkiseksi, eli me kaikki voimme nautti kootusta tiedosta. Suosittelen kurkkaamaan, itselleni tuli yllätyksenä perunan monipuoliset valmistustavat.

Oma aiempi perunapostaukseni 

on tavallisen puutarhuroinnin näkökulmasta kasvatukseen motivointia. 

Vuoden viimeinen tuorepersiljakeitto kasvihuoneesta

Jouluruokien jälkeen tekee mieli jo vähän kevyempää syötävää

Tämän sadonkorjuun jälkeen voin kaivaa loputkin lämpöpohjasta pois ja kasvihuone on valmiina odottamassa uutta hevoskasatsia helmi-maaliskuussa.

Lämpimästä syksystä ja talvesta on se hyöty, että pakkanen ei ole purrut persiljaa lainkaan ja vielä on poimittavaa satoa joulupäivänä.

Hyönteiset ruokaturvamme perusta

Tarvitsemme hyönteisiä! ja Hyönteiset tarvitsevat meitä!

Hyönteispölytys on maailmanlaajuisesti edellytys, jotta meille riittää ruokaa. On arvioitu että kolme neljästä hedelmästä tai siemenestä maailman ruuantuotannossa vaatii pölytyksen joko kokonaan  tai osittain (FAO). FAO:n raportista voit lukea lisää pölyttäjien merkityksestä. 

Suomen MehiläishoitajainLiitto kertoo sivuillaan paljon hyödyllistä asiaa.

Sen lisäksi, että pölyttäjähyönteisten avulla saatu sato on parempilaatuista ja sitä muodostuu enemmän niidenkin kasvien osalta, mitkä selviävät myös tuulipölytteisinä. Hyöty on siis laajempaa kuin hyönteispölytteisten kasvien satovaikutus.

Tämän yhteiskirjoituksen myötä muistelin, miten olen itse omassa toiminnassani huomioinut pölyttäjiä, ja ilokseni voin todeta samoin kuin Korkela -bloggaaja, että tuntuu että olen jotain tehnyt oikein. Tässä kirjoituksessa olen poiminut linkkeihin tästä aiheesta olevia aiempia kirjoituksiani sekä yleisiä lähteitä asioista, pääset niihin kätevästi sinisellä merkityistä sanoista.

Käytän viljelykiertoa, jossa varsinkin typensitojakasvit ovat suosittuja pölyttäjille, samoin viherkesantoa, jossa hunajakukka on varhainen pölyttäjien suosima kukka. 

Puhumattakaan ihanasta yrttihaudukkeen valmistamiseen käytettävän tuoksuampiaisyrtin käytöstä puutarhassa kukkana. Mehiläiset surraavat ihan mahdottoman innokkaina sen kukissa. Bertalan Galambosi opastaa, että tuoksuampiaisyrtti kuluu kasvilajiin, joiden ominaisuutena rauhoittavuus, eli illalla yrttihauduke auttaa nukahtamaan. Itse lisään siihen vielä hiostettuja ahomansikan lehtiä ja mesiangervoa. Maistuu hyvälle!

Edullinen ratkaisu on haravoida lintulaudan alta siemenet ja laittaa multiin. Tuloksena voi olla vaikka tällaisia auringonkukkia.

Puutarhassa kirsikka-, kriikuna- ja luumupuut ovat keväällä varhain medenkerääjien ulottovilla. Krookukset kukkivat, vaikka vielä olisi vähän luntakin maassa. Harmillista, etten saanut tähän kuvia puistamme. 

Mustikka on myös kevään varhainen kukkija, jota pitää suojella hallallta.

Itse voi rakentaa myös hyönteishotelleja ja hyönteiskortteleita. 

Hyönteishotellien teko on mukavaa yhdessäoloa lasten ja ystävien kanssa. On helppo järjestää teemailta. Joko sahaa valmiiksi sopivia lautoja kulmineen ja osallistujat tuovat sisustustarpeet, tai sahauskin voidaan tehdä yhdessä sen mukaan, millaisia hotelleja kukin haluaa tehdä. Sisustukseen käy monenmoiset "roskat" puutarhasta.

Vahatulpat aukolla kertovat asukkaita olevan ja reikä tulpassa kertoo, että asukas on jo muuttanut pois. Tämä hyönteishotelli tehty koivuhalosta poraamalla reikiä. Päällä on katto sadetta estämässä.

Tämä hotelli tehty samoin kuin edellinen. Asukkaat tässä hotellissa ovat eri lajia, koska tulppausaine aivan erilaista kuin ylläolevassa hotellissa.

Risuaita on suurkortteli hyönteisille. Samalla saa käytettyä vadelmanoksat hyödyllisesti, eikä tule mitään ongelmaa kertyneistä risuista.

Tässä vinkkejä lisää:    Pesävillipölyttäjille        Askartelepölyttäjille keinopesä

Omalle pihalle lahopuutarha ,voi ensin tuntua hassulta ajatukselta. Perinteisestihän kaikki laho ja huono puu on siivottu pois. Hyönteisten kannalta lahopuu on kuitenkin erittäin tärkeä materiaali. Jotkin hyönteiset eivät kykenee elämään muualla kuin lahopuussa.

Hyönteis-asiassa ei ole merkityksellistä pelkästään määrä, vaan myös lajit ja niiden määräsuhteet. Jotta hyönteinen pystyy elämään alueella, sille pitää olla ruokaa ja sopiva pesimisympäristö. Hotelleilla ja lahopuilla voidaan vaikuttaa pesimiseen, mutta osa hyönteisistä on petoja ja tarvitsevat ruuakseen muita hyönteisiä. Petohyönteisiäkin tarvitaan, jotta kaiken kaikkiaan pysyy tasapaino biodiversiteetissä eli monimuotoisuudessa.  WWF:n sivuilta löytyy tietoa lajien katoamisesta.

Ötököitä voi myös jättää siivoamatta koloista.   Kemikaalit ovat huono juttu hyönteisille.

Hyönteisten väkentymisestä kannettua huolta voi lukea vaikka näistä paikoista:

Yle uutisoi juuri hyönteisten vähenemisestä.

Tiede-lehdessä heräteltiin asiaan jo vuonna 2017.

Pölyttäjien merkityksestä on paljon tietoa kootusti saatavilla.

"Minne ovat mehiläiset menneet?" selvittelee tohtorikoulutettava Malkamäki Helsingin yliopistossa.

Pölytyspalveluita voi ostaa hunajantuottajilta.

Muiden bloggaajien ajatuksia hyönteisten merkityksestä pääset lukemaan näistä linkeistä:


Tsajut

Jovelan talopäiväkirja

Luomulaakso

Vehkosuo

Riippumattomammaksi

Rakkautta ja maan antimia

Caramellia

Korkeala

Sarin puutarhat

Iso-orvokkiniittty

Farmer to Bee


#miljoonaotokkatekoa

Yksiöitä vuokralla, muutama huone vapaana vielä

Hyönteishotelli koivun halosta

Viime vuonna perustetuissa hyönteishotelleissa on vielä muutama, aiemmin käyttämätön, huone vapaana. Vuokra edullinen: pölytystä puutarhassa keväällä ja kesällä.

Mukavuudet lähellä: ruoka ja juoma lyhyen lentopyrähdyksen päässä.

Ilmoittele lähipiirillesi, jos vielä talvimajoituspaikka varaamatta.

Täytetyt kolot ovat asuttuja. Täytetty pienireikäinen oli viime talvena vuokrattu. Asukkaat muuttaneet pois ilman loppusiivousta.

Tässä asustelee eri lajin jäseniä, huoneen sisustus vahamaisella aineella.