Hernetuholaisten torjuntaan varautuminen

 ...ilman torjunta-aineita

Kotipuutarhoissa kasvatetaan nykyään niin paljon hernettä, että myös ammattiviljelijöillä on kuulemma enemmän hernekääriäistä kuin aiemmin. Itselläni ei ole kääriäinen ollut ongelmana, vaan hernekärsäkäs, joka syö lehdet loville. Nyt olen päättänyt laittaa ns. kaikki peliin herneiden ja kaalien suhteen ja hankin jo valmiiksi kaksi isoa verkkoa. 

Ajattelin, että kun kylvän ja istutan taimet, laitan ensin verkon ja sitten harson päälle tasaamaan lämpöä. Harson saa otettua pois ilman, että joutuu avaamaan ovea kaalituholaisille tai näille hernevintiöille, kummallekaan. Maa on puhdasta näistä tuholaisista, koska pinnalla on paksu kerros syksyllä kasvihuoneesta kaivettua multaa, joka on muodostunut hevoskasta viime kasvukaudella.

Etsin netin syövereistä kuitenkin ohjeita valmiiksi, jos verkko ei olekaan täydellinen este. Esimerkiksi feromoni-ansoilla voi houkutella kääriäistä, joskin ainakin Biotuksella feromonikapseli-varasto on jo loppu. Samoin on loppu valmispakkaus, jossa on meille kotitarveviljelijöille kaikki kivasti valmiina yhdessä paketissa. Toivottavasti tulee lisää keväällä. Kääriäinen on se, jonka toukan löytää ikävästi palon sisältä. Ohjeissa sanotaan, että "Hernekääriäisen tuhoja voi ehkäistä ennalta. Jos herneen kasvupaikka valitaan niin, ettei edellisvuonna hernettä viljelty 2 kilometriä lähempänä, jäävät hernekääriäistuhot yleensä pieniksi.", mutta eihän tämä onnistu mitenkään kaupunkitaajamassa. Ihan varmasti on 2 kilometrin säteellä vaikka kuinka monta kotipuutarhaa herneineen. 

Jos vaikka ensi talvena saisi keitettyä hernekeittoa omista herneistä.

Tykkään tällaisesta paksusta hernekeitosta runsaalla sinapilla. Taitaa olla ennemminkin hernemuhennosta jo tämä sotku. Herkullista epämääräisestä ulkonäöstä huolimatta.

Herneen kasvinsuojelusta löytyy erillinen ohjelehtinen, jossa on samoja ohjeita, kuin edellä linkitetyllä sivustolla. Viljelykierrosta on myös apua tautien torjunnassa. Herneripsiäisestä en ole kuullut aiemmin, mutta olen kyllä nähnyt sen vioittamia palkoja, "muuttaa palot ruskeiksi, epämuotoisiksi ja pinnaltaan korkintapaisiksi." Samoin muistuu kyllä mieleeni herneenlaikun aiheuttamia vioituksia eli "paloissa näkyvät pyöreät sisään vajonneet laikut ovat herneen ja pavun laikkutaudin aiheuttamia".

Ulkona paistaa aurinko ja lumet sulavat vauhdilla. Kevätkylvöpolte on jo kova, siis tällä puutarhurilla. Siihen ei ole oikein löytynyt vielä mitään torjuntakeinoa. Ihan vielä ei taida olla oikea aika laittaa herneitä esikasvatukseen. Voi kun sormia polttelee kovasti....

Mitä diversiteetin ylläpito merkitsee ruuantuotannolle?

Maaperän merkitys niin diversiteetin ylläpidolle kuin ruuan ravintoarvoille tulevat Gabe Brownin esityksessä hienosti esille (linkki alla sinisellä)

Maanpinnan suojaaminen ja monipuolinen viljelykasvisto

Gabe Brown ja maan kasvukunnon elvytys diversiteetin avulla - tekstitys suomeksi 

Suosittelen lämpimästi katsomaan videon, vaikka pituutta on tunti.

Esitys kannustaa ja innostaa jatkamaan valitsemallani menetelmällä, jota tässä blogissani peränkuulutan kaikissa valinnoissani.

Sadon ravinnepitoisuudet: miten niihin voi vaikuttaa? How much nutrients are in your plants?

Oletko tullut miettineesi, mistä riippuu kasvattamasi sadon ravinnepitoisuudet?

Kasvi ottaa ravinteet maasta, eli kasvimaasi multa/maa määrittelee, paljonko saat ravinteita sadostasi. Pääravinteita typpeä, fosforia ja kaliumia saatat lisäillä lannoitteilla, mutta hivenravinteita ei välttämättä tule aina niiden mukana. Käyttämällä kompostimultaa ja kateviljelyä saat kasvimaallesi näitä ravitsemuksellisesti hyvin tärkeitä ravinteita, joita määrällisesti kasvit ja sinä tarvitsette kuitenkin vain vähän, siitä tulee nimi hivenravinne.

Maailmalla on alueita, joilta puuttuu tiettyjä ravinteita ja niitä pitää lisätä maahan, jotta ihmiset ja eläimet saavat kaiken tarvitsemansa. Tietyllä alueella esiintyvää paikallista sairautta kutsutaan endeemiseksi sairaukseksi ja maaperän ravinnepuutokset ovat eräs endeemisten saurauksien syy.

Suomessa tällainen maaperästä puuttuva aine on seleeni. Tämän vuoksi kotieläinten rehuun lisätään seleeniä. Seleeniä emme kuitenkaan lisäile kotipuutarhoissamme maahan, mutta otin tämän yhtenä esimerkkinä esille.

Kullakin ravinteella on oma merkityksensä kasvin kasvussa ja kehityksessä. Siksi tasapainoinen ravinnetila on kokonaisuudessaan paras. Viljelykierto-postauksessani kerron kasvivaihtelun merkityksestä ja kateviljelyn eduista.

Have you ever thought about the nutrient content of the crop you have grown?

The plants take the nutrients from the ground. It is the soil / land of your garden that determines how much nutrients you get from your harvest. You may add nitrogen, phosphorus and potassium as fertilizer, but micro-nutrients may not always come with them. By using compost and mulching, you get these nutrients which are nutritionally important for the plants and you, even if the required amounts are only very small. That is why they are called micro-nutrients.

  

There are some areas in the world where is a lack of certain nutrients and need to be added as fertilizer. Otherwise people and animals do not get all nutrients what they need to stay healthy. A local disease occurring in a certain area is called endemic disease. The nutrient deficiencies in the soil are one of the reason that causes the endemic diseases.

  

In Finland, such a soil-missing substance is selenium. Therefore, selenium is added to animal feed. However, selenium is not added to our home gardens, but I took this as one example. 

Each nutrient has its own meaning for plant growth and development. Therefore, the balanced nutrient state is the best in its entirety. In my crop rotation post, I tell you about the importance of plant fluctuation and the benefits of roof cultivation.

Ilmastonmuutos, vaikuttaako minuun? Kyllä! The climate change: does it affect me! Yes it does!

Päivittäin julkisuudessa esiintyy monia uutisia ilmastonmuutoksesta. Vielä kymmenen vuotta sitten osittain tiedeyhteisössä kiisteltiin, että onko sellainen tulossa vai ei. Tällä hetkellä asiasta ei ole enää varteenotettavien tutkijoiden kesken erimielisyyttä ja siksi onkin hyvä miettiä, vaikuttaako se meihin kotitarveviljelijöihin ja miten, jos vaikuttaa.

Nostan tässä esille muutaman tärkeän asian, joka on jo nyt syytä pitää mielessä: 

* lämpötilan noustessa kasvavan sadon lisäksi paranee myös tuholaisten elinmahdollisuudet. Talvehtivia lajeja tulee enemmän, jolloin torjunnassa pitää olla hereillä on varhain keväällä.

Kirvat, punkit, etanat ja monet muut ovat herkästi etulyöntiasemassa, jos talvi on lämmin ja me hieman uneliaita varhain keväällä.

Jos haluat lisätietoa ja ohjeita (on myös e-kirjana): kirja käsittelee integroitua tuhoslaistorjuntaa tai oikeammin hallintaa. Se ei ole puhtaasti luomutuotannon työkalu, mutta monet keinot ovat yhteisiä luomunkin kanssa. Intergroidussa torjunnassa käytetään mahdollisimman paljon hyväksi luonnossa luontaisesti esiintyviä torjuntakeinoja ja kemikaaleihin turvaudutaan vain ihan viimeisenä keinona. Postaan tästä aiheesta erikseen oman kokonaisuutensa lähiaikana.

Koul, O. & Cuperus, G.W. (2007) Ecologically based integrated pest management.

* hyvin kylmän talven aikana voi myös poistua joitain maaperälevinnäisiä tauteja, mutta lämpötilan muutos vaikuttaa myös niiden lisääntymiseen. Kosteissa olosuhteissa taudit saattavat myös levitä aiempaa helpommin. Viljelykiertoa noudattamalla voimme vähentää tätä riskiä jo nyt.

* sademäärät saattavat pienentyä ja kuivuutta joudutaan torjumaan useammin kasvukaudella. Tähän voimme vaikuttaa jo nyt maan rakennetta parantamalla ja orgaanisen aineen määrää lisäämällä. Molemmat auttavat lisäämään maan kykyä pidättää kosteutta. Samoin kateviljely on erinomainen apu. Maan pinnalta vähenee veden haihtuminen, vaaleampi maa ei kuumene niin paljon kesän auringossa ja saapuva sade pääsee imeytymään maahan, eikä virtaa pois pintaa pitkin. Moni katemateriaali myös itsessään varastoi kosteutta.

* vanhoissa tutuissa lajikkeissa saattaa tulla satoyllätyksiä, jos talvi ei ole enää riittävä ns. dormanssin eli lepotilan purkamiseen. Joillakin monivuotisilla kasveilla talven kylmä jakso on edellytys, että uutta kasvua ja satoa tulee.

There is many daily news about climate change in public. Ten years ago, there were some disagreement about the phenomenon. At the moment, there is no longer any disagreement between the serious scientists and it is therefore good to think about whether it affects our home-grown farmers and how, if any.

Here are a few important points that I have in my mind:

* In addition to rising temperatures, the growing potential of the pest is also improved. Winters are becoming more widespread, so we must be awake early in the spring for the pest management.

* In the past, soil-borne diseases were eliminated during the cold winters, but the change in temperature also affects these diseases, they will survive during the warmer winters. By crop rotation, we can reduce this risk already now.

* In old familiar varieties, crop defects may occur if winter is not cold enough and last long enough. The dormance or sleep mode maybe does not end as it should in the spring. For some perennial plants, the cold season of winter is a prerequisite for new growth and harvest.

* precipitation may decrease and drought will be more frequent during the growing season. We can already influence this by improving the structure of the soil and increasing the amount of organic matter. Both of the help to increase the country's ability to retain moisture. Similarly, mulching is an excellent aid. The surface of the earth reduces the evaporation of water, the lighter soil does not absorb so much heat during the summertime, and the incoming rain can be absorbed into the ground and does not flow off the surface. Many mulching materials themselves can also store moisture.