Näytetään tekstit, joissa on tunniste maa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maa. Näytä kaikki tekstit

13.10.2024

Syksyn juttuja

 Valkosipulien istutus



Omasta sadosta istutukseen suurimmat kynnet.


Meillä on ollut jo monta vuotta tapana kasvattaa omat valkosipulit. Maun ja hauskan harrastuksen lisäksi itse kasvatetuissa valkosipuleissa on kaksi asiaa, joista en pysty sanomaan, että mihin ne perustuvat. Ensimmäinen näistä on, että ne eivät laukaise migreeniä, kuten kaupan tavanomaisesti viljellyt tekevät. Toinen asia on, että vaikka omia valkosipuleita söisi miten paljon, niistä ei tule ihon läpi sitä sellaista aivan kamalaa hajua.


Suurista kynsistä tulee hyvä sato.


Monta vuotta sitten perustettu itusipulipenkki oli aivan pahuuden vallassa, eli rikkaruohoissa. Ne ovat keväällä niin hentoisia, että miljoonapenkistä oli vaikea kitkeä rikkaruohot ja loppukesästä tilanne oli menetetty. Viime syksynä otimme sieltä jokusia oikeaan valkosipulimaahan. Tänä vuonna päätin purkaa miljoonapenkin kokonaan. Talikoin koko maan, otimme sipulit talteen ja erittäin huolellisesti kaikki rikkaruohot kompostiin.


Tämän syksyn valkosipulipenkki perustettiin kesän maissimaahan. jätin pohjalle hakettimella murskatut maissinvarret ja laitoin miljoonapenkistä kaivetun mullan päälle. Päätin tyhjentää sen kokonaan ja ottaa mullan uuteen maahan, sillä aina käy niin, että sipuleita jää huomaamatta ja lopulta valkosipuleita kasvaa kaikkialla. Mullan päälle laitoin ladattua biohiiltä ja sekoitin sen kevyesti maahan.


Ladatut biohiilet maahan.

Valkosipulin kynnet istutettiin tähän biohiiletettyyn multaa ja päälle päätin laittaa tänä vuonna pussimultaa, Biolanin mustaa multaa. Tähän oli kaksi syytä. Uuden kasvihuoneen kasvualustan rakentamiseen on mennyt kaikki uusi kompostimulta ja muualla ei ole multaa otettavaksi. Oli vähän niin kuin pakkorako. Onhan tästä se hyöty, että keväällä ei ole vanhasta mullasta kasvamassa heti rikkaruohoja into piukassa.


Valmista tuli.


Valmista tuli ja hyvä mieli. Nyt saa valkosipuleiden osalta talvi tulla. Keväällä penkki saa runsaasti kompostimultaa päälleen. Biohiili auttaa kosteudenhallinnassa, sillä kevään lumien sulamisvedet pääsevät imeytymään hiiliin ja niistä riittää vesivarastoa pitkään keväälle. Maa on runsasmultaista muutenkin, koska kaikki oma multani on kompostista tullutta. Jättisuuria kynsiä laitoin 32 kpl, normaalikokoisia 40 kpl ja yksivuotisia itusipuleita noin 55 kpl.

30.7.2024

Kasvihuoneen maan parannusta

 Naapureilta lahjoituksia

Ruohonleikkuusilppua ja pensasaidan lyhennysoksia.


Uusi kasvihuone on niin iso, etten pysty hakemaan yhdellä kerralla riittävän paljon hevoskaa. Kuopan kaivamisesta jäi myös ylen määrin kivennäismaata ja sillekin pitää keksi käyttöä. Kasvatan kaiken maapohjalla kasvihuoneissani, joten nyt pitää saada rakennettua ravinteikas multava maa. Olen päättänyt laittaa hurjat määrät nurmikonleikkuusilppua, haketta, aidanleikkuuoksasilppua sekä biohiiltä pohjalle Sekoitan ne ensin keskenään ja sen jälkeen sekoitan siihen kaivamaani savipitoista kivennäismaata. Ehkä saan haettua jonkin verran hevoskaa, jonka sekoitan vielä mukaan ennen talvea. 



Kaivettua savipitoista kivennäismaata säkeissä.


Jotta biohiili tulee kunnolla ladatuksi talven aikana, tyhjään tästä lähtien kaikki valmiit kompostit suoraan uuteen kasvihuoneeseen. Sen ei tarvitse olla edes valmista, kun on tähän käyttöön juuri sopivaa. Maatuminen pitää olla vain siinä vaiheessa, ettei se houkuttele haittaeläimiä enää.

Lierot alkoivat heti touhuun, kun 

Jotta lieroilla on jotain purtavaa, kerrytetään orgaanista ainesta savisen kivennäismaan paranteeksi hurjia määriä.

Pensasaidan leikkuusilppua.


Biohiiltä.


Kompostia.


Savista kivennäismaata, joka on tallautunut todella tiukkaan työn aikana.



22.6.2024

Saako naapurin tontilla kasvattaa?

 Ainakin meidän naapurissa saa



Olen kertonut jo monta kertaa, että meidän naapurusto on tosi kivaa. Meillä on yhteiskompostointia, laajamittaista risujen luovutusta haketusta varten, naapuriapua, kun ei saa itse vaikka jotain kiinnitystä auki tai vedettyä ruohonleikkuria käytiin, mitä nyt milloinkin kukin tarvitsee apua.


Puolet kylvetty ja tiivistetty, puolet kylvämättä. Työnjohtaja katselee näemmä muualle.


Nyt naapuriapu nousee oikein tosi isoon merkitykseen, sillä omalle tontille ei kerta kaikkiaan mahdu enää mitään uutta kasvatusta, mutta haluan kasvattaa herneet pakkaseen. Jo monta vuotta sitten naapuri on sanonut, että jos oma piha tulee pieneksi, tule heille. Parina vuonna tarvetta olisi ollut, mutta ei ole ollut mahdollisuutta tehdä nurmikosta kasvimaata. Nyt on tarve ja apupuutarhuri on niin suuri apu, että kaikki valmistui melkein kuin itsestään, vai miltä kuulostaa, että oman työkokouksen aikana on pohjustukset tehty, eli kuorittu tarvittavalta alueelta nurmikon pinta pois. Ajatuskin siitä, että olisin tehnyt sen oman selkäni kanssa, satuttaa liikaa.


Herneet suojattiin harsolla, jotta kyyhkyt eivät tule syömään niitä.

Nurmikon pohja on hiekkaista savea. Maa on ollut nurmella hyvin pitkään ja vain vähäisellä tallomisella, eli pohja on todella läpäisevää ja mururakenne näytti hyvältä. Kuohkeutimme pintaa talikolla ja tasoitin sen haravalla. Tasoituksen jälkeen kylvettiin herneet ja tallomalla tiivistin ne tiukasti maahan kiinni, jotta juurtuminen olisi helppoa. Tiivistämisen eli "jyräämisen" jälkeen  kastelimme maata ja siinä totesin ilokseni tuon hyvän läpäisevyyden. Lopuksi lisättiin multaa pinnalle. Nyt jouduin turvautumaan pussimultaan, koska kasvihuoneen pohjalta ei tulee enää riittävän muhevaa ja ravinteikasta maata.

Hernemaan takana olevan pintanurmikasan maisemoin vielä kasvustolla. Laitoin sinne muutaman herneen siemenen ja käyn laittamassa erilaisia niittykukkasiemeniä, sekä pellavaa.

Hernelajikkeen valitsin pussin kuvauksen perusteella. Terve lajike, vastustuskykyinen tauteja vastaan ja maukkaat herneet sopivat pakastukseen. Säilöntäähän varten minä näitä kasvatan. Sain opiskeluaikanani Viikissä nauttia omista pakasteherneistä, kyllä oli hyvää.


Tämä on ainoa kuva, jonka huomasin ottaa herneistäni, siksi pitää käyttää tätä samaa.

Papujen lisälisäkylvöt alkavat itää. Vein ne äsken kasvihuoneen lämpöön, koska ilma jäähtyi eilisestä alkaen tosi paljon. Varmaankin itävät lämpimässä vähän paremmin.







20.6.2024

Kasvihuoneprojekti etenee

 kaivuuhommat tulleet melko tutuiksi




Kasvimaa eli uuden kasvihuoneen alusta on ollut maan yläpuolella 20 cm, maa on 244 cm leveä ja 366 pitkä. Nyt se on kohta 50 cm maan pinnan alapuolella, eli kaivettavaa maata on ollut 6,3 m3. Sitten kun vielä muistaa, että puolet tuosta 244*366 alasta on ollut jatkuvasti sellaista, joka on tyhjentynyt joka syksy ja tilalle olen laittanut kaikenlaista maatuvaa ainesta, kuten kirjoitin matomosta, se on ollut minun matomoni. Olen siis lapioinut sen moneen kertaan tyhjäksi ja täyttänyt taas, en tosin näin syvälle asti.


No siis tämän kevään urakka on tuo 6,3 kuutiota multaa. Ihmeellistä kyllä, kaikelle on löytynyt paikka. Nyt on vielä vähän reunoja kaivamatta, ja sillekin mullalle löytyy käyttöpaikka. Ajattelepa, jos olisin joutunut ostamaan tuon määrään laadukasta kompostimultaa, hintaa olisi kertynyt jo jonkinmoinen summa, yli 600 euroa, ei ihan halpaa lystiä. Avomaakurkut pääsivät kiipeilytelineiden turvahiekka-alueeseen isoissa ruukuissa, joista juuret pääsevät alaspäin aina märkänä olevaan hiekkaan. Tämä on tällainen kokeilu, jos ei tule satoa säilöntään asti, ostan kurkut luomupuutarhasta.

Kasvihuoneeseen, siis siihen vanhaan, otettiin pintamaa kaivetusta kasvimaasta, siihen meni myös melkoinen määrä multaa.



Multaamoihin on tarvittu täytemaata ja kasvimaan pintaakin sain tasoitettua, ettei takareuna viettänyt alaspäin. Maissimaa on kokonaan rakennettu kaivetun maan avulla. Nyt huomaan, että maissimaasta olen kertonut vain keloissa Fb:ssa. Pitää heti korjata tällainen virhe, sillä maissimaa on ihan huippu. Tai ei se mikään pelkkä maissimaa ole, koska maissien välissä kasvatan papuja reunalla on parsakaalia. Teen maissimaasta ihan oman kirjoituksen, sillä sen kanssa on ollut melkoisesti vastoinkäymisä tälle keväälle. Mutta en lannistu, enkä anna periksi. Nih!


Tässä vaiheessa jo tiedän, että kuljetusvahinko-osien tilalle tulleissa kasvihuoneen osissa on värivirhe. Kaikki muut metalliset ovat ovat harmaita, mutta uusi paketti on musta. Ei se minua haittaa, ei vaikuta toimivuuteen, ja millään muullahan ei ole minulle merkitystä näissä puutarhahommissa. Saan onneksi itse kokoamiseen sitten kunnon apua, asentajilla on kokemusta monesta kasvihuoneesta. Sitä ennen pitää tehdä sokkeli kuntoon. Onneksi löysin Puutarhan Lumon blogista hyviä neuvoja sokkeliin.




23.6.2023

Puutarhaisaa juhannusta

 Juhannus on myös puutarhan juhla

Juhannuksen aikaan monet kasvit ovat kukkeimmillaan. Kasvimaalla kasvatettavat ovat jo hyvässä vaiheessa ja monin paikoin näkyy vain ihanaa vehreää pintaa. Paljaat kohdatkin peittyvät tuota pikaa, toki monella paljasta pintaa ei näy lainkaan katteiden ansioista.

Juhannukseen liittyy myös monia uskomuksia ja taikoja sulhasen löytymisestä ja vaikka mistä. Siksi valitsin tähän kuvaksi palava rakkaus-kukan. Anoppini toi niitä aikoinaan meille.


Oikein ihanaa juhannusta kaikille, taioilla tai ilman. Toivotaan, että vettä sataa sopivasti ja aurinko hellii juuri oikeaan aikaan.



16.2.2023

Mitä tarkoittaa pH ja maan happamuus?

 

Millainen maa, sellainen maaperäelämä





Maaperän ominaisuudet riippuvat fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten ominaisuuksien yhteisvaikutuksesta. Fysikaalisia ja biologisia ominaisuuksia käsittelen eri kohdassa blogia.

Kemia on maaperätieteissä erittäin keskeinen osaamisalue. Tavallisen puutarhurin ei kuitenkaan tarvitse suorittaa kemiankursseja voidakseen hoitaa kasvi- ja kukkamaitaan. Joitain perusasioita on silti hyvä pitää mielessä.

Maan happamuus ja pH


Kasvien hyvinvointiin vaikuttaa erittäin voimakkaasti maan pH. Mitä tuo pH sitten oikeastaan tarkoittaa ja miksi se on niin tärkeää?

Muunnan tässä kemian muiksi arkipäiväisiksi ominaisuuksiksi, jotka ovat meille kaikille tuttuja.

Mitä tarkoittaa kationit ja anionit?


Kaikki tietävät. miten magneetti toimii, miten sen + ja - -päät hakeutuvat toisiinsa kiinni ja miten kaksi + -päätä tai kaksi - -päätä työntävät toisiaan kauemmaksi. Samanlaisesta asiasta on kyse myös maaperässä.

pH viittaa vety-ionien (H+) määrään maassa ja silloin kun niitä on paljon, maa on hapanta ja kun niitä on vähän, maa on emäksistä. Vety-ionit ovat edellä mainittuja magneetin plus-päitä. Vastaavasti yleisimmät ravinteet, kuten ammoniumtyppi ja kalium ovat plus-merkkisiä. Kodin siivouskaapista on monelle tuttu tuotemerkki Klorite. Se on emäksinen pesuaine, tuntuu kädessä niljakkaalta. Sitruunan mehu tai se punaetikettinen jenkkilimu ovat happamia ja tuntuvat hampaan pinnassa tahmeutta aiheuttavana.

Maaperässä on erilaisia pienenpieniä maapartikkeleita. Ne voivat olla saves-hiukkasia tai orgaanisia eli eloperäisiä. Tärkeää niissä on magneetista tutut plus- ja miinus-päät. Hiukkasessa voi olla erilaisia kohtia, joista toiset on plus-merkkisiä ja toiset miinus-merkkisiä. Miinusmerkkiset ovat maaperässä tärkeitä. Nyt palataan aiemmin mainittuun plus- ja miinus- merkit hakeutuvat toistensa luokse -ominaisuuteen.



2.1.2023

Kasvihuoneen sai vähän korkeammaksi lattiaa mataloittamalla

 Pohja odottamassa kevään hevoskaa lämmityskauden avajaisissa


Syksyllä kaivoin pohjaa syvemmälle, kun tyhjensin kauden kasvumullat. Nyt saan mahtumaan paksumman kerroksen hevoskaa, eli lämmitystä voi aloittaa aiemmin ja kasvukaudella kurkuilla on pidempi matka kasvaa ylöspäin.



Käytännössä tämä tarkoittaa, että ovelta pitää laskeutua lonkkaan asti alaspäin. Pitää varmaankin tehdä pieni rappunen kevääksi sisäpuolelle. Maan kerroksista on hauskasti havaittavissa ylin multakerros, joka on ulkopuolella olevan kasvimaan maata. Multa on omaa kompostimultaa, jota olen kerryttänyt liki 20 vuotta savimaan päälle. Tumman kerroksen alla alkaa savikerros, jota Porin vanhassa merenpohjassa on hyvin paksu kerros. Mullan yläpuolella näkyy routalevyt, jotka eristävät maan päällä olevan seinäosuuden kylmältä. Kasvimaa on nimittäin kohopenkki, eli koko kasvimaan ulkopuolella maan pinta on tuossa tumman kerroksen yläreunassa. Kohokasvimaa on myös aikoinaan kaivettu kuopalle ja täytetty vuosikausia kompostimullalla.



18.10.2020

No nyt tulee valkosipulia

 Uusi valkosipulimaa


Vanha kasvimaa sai nyt antaa kaiken tilan valkosipuleillemme.

Yhteen riviin meni 20 kynttä ja rivejä tuli lopulta 8. Riittääköhän? Hmm...








Penkki sai jatkoa, kun tyhjentelin korjattavia kohopenkkejä ja löysin unohtuneita valkosipuleita, kynsiä tuli 100 kpl lisää, eli nyt on liki 300 valkosipulia tulossa.


3.7.2020

Miten huolehdin puutarhani maan happamuudesta eli pH:sta?

Puskureista tässäkin on kysymys oikeasti


Maassa on eri pH riippuen siitä, paljonko siinä on protoneita eli H+ eli vety-ioneja. Alkaa kuulostaa liikaa koulun kemiantunnilta.... mutta pystyt hallitsemaan kasvimaasi pH:ta, vaikka kemia ei koulussa olisikaan ollut vahvuuksiasi tai mitenkään lempiaine. Tämä siis vain kuulostaa kemialta... mutta on hoidettavissa ihan tavallisella ajattelulla käytännössä.




Maahan tarvitaan varastopaikkoja happamuutta varten


Näin voit ajatella, vaikka suoraan teoriassa tällaista lausetta ei näy missään. Kyse on siitä, että kun maassa tapahtuu sellaista, että yleensä maan pH alenee eli happamuus lisääntyy.... ja esimerkiksi huomaat sammaleen kasvun lisääntyneen, tarvitaan varastopaikka, joka estää happamoitumisen tapahtumasta. Sillä, kuten edellä kerron, happamuus on vety-ionien runsauteen liittyvä juttu, eli kun ne vetyionit saa jemmattua johonkin varastoon, ei maa happamoidu. Ihan helposti ymmärrettävissä näin sanottuna.

Puskurit ovat näitä varastopaikkoja eli paikkoja, jotka estävät tai hidastavat happamoituvaa muutosta. Kemiaan liittyy se, mitkä kaikki jutut toimivat varastopaikkoina, mutta ei meidän puutarhuroinnissa tarvitse sellaisia teorioita pitää mielessä. Paljon tärkeämpää on laittaa muistiin ne menetelmät, joilla homma hoituu!

Happamuutta lisääviä asioita maassa


Jotta eloperäisessä muodossa olevat ravinteet (=orgaaniset lannoitteet ja lanta) olisivat kasvien käytössä muutos voi tapahtua, tarvitaan siihen mikrobeja ja entsyymejä. Mikrobien ja kasvien juurten hengittämisestä syntyy samalla tavalla hiilidioksidia, kuin mitä meillä ihmisilläkin, ja maassa veden kanssa hiilidioksidista muodostuu aina lisää happamuutta maahan. Eli erilaiset hengitykset lisäävät happamuutta. Samaan tapahtumaan liittyy nitrifikaatioksi kutsuttu prosessi, joka vapauttaa happamuutta. Tässä on kyse typpiravinteen kiertokulusta maassa.

Kasvit ovat juurihengityksen lisäksi toisellakin tavalla happamuuden lisääjiä: lähes aina kun ne ottavat maasta ravinteita, ne luovuttavat maahan vety-ionin, eli happamuus lisääntyy.


Happamuuden varastopaikkoja maassa


Humus eli se hyvin pitkälle maatunut kasviaines sisältää sellaisia kemiallisia ominaisuuksia, että nuo happamuutta aiheuttavat vetyionit ovat erittäin hanakoita kiinnittymään humukseen. Tämä on se huippujuttu!!!!, jonka vuoksi kateviljely ja orgaanisen aineksen väsymätön lisääminen maahan kannattaa. Humukseksi muuttuu vain pieni osa lisätystä aineksesta, koska osa tulee käytetyksi moneen muuhun toimintoon, joten mikään ihan pieni määrä tai yhden vuoden juttu ei riitä. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, joskus tarvitaan oikeasti tosi paljon, että saa kohtuunopeasti muutosta aikaan. Kerros on tosi paksuna. Päälle laitoin vielä pressun, jotta lierot ja muut maaperäeliöt saavat sopivassa pimeydessä puuhastella ja kosteuskin pysyy tasaisena. 



Olkea ja naapurilta saatua lehtikompostia
Olkea ja naapurilta saatua lehtikompostia perusparannukseen. Kuten huomaat, sitä on todella paksu kerros, koska kyse on maan perusparannuksesta.


Maassa on aina välillä maamurusten ympärillä sellaista ruosteenomaista töhnää, oikealta nimeltään se on heikosti kiteytyneitä alumiini- ja rautaoksideja. Tämä töhnä on jaetulla toisella sijalla näiden puskureiden suhteen. Toisen sijan ne jakavat saven kanssa. Kemiaan liittyy näidenkin erinomaisuus, mutta ei niistä sen enempää tässä. Toki, jos olet asiasta kiinnostunut, niin laita minulle viestiä.

Savea on Suomen länsirannikolla usein ihan riittämiin, mutta orgaanista ainesta ei. Siksi se on sinun osuutesi tässä hommassa. Harvoin kuulee, että savea lisättäisiin kasvimaahan. Itseasiassa minä kyllä olen tehnyt niin, sillä vuosikausien oman kompostimullan käyttö tarkoittaa käytännössä kivennäisaineksen minimaalista osuutta mullassa. Siksi laitan savea sekaan, kun sitä jotain saan.


Happamuutta vähentäviä asioita


Maassa orgaaninen aines muuttuu pikkuhiljaa mullaksi eli maaksi. Aines voi olla vartavasten katemateriaalina kasvimaalle laitettavaa tai sadonkorjuussa lehtien, varsien ja juurakoiden jättämistä maahan. Ei siis ole hyvä idea viedä aina kaikkia perkuujätteitä pois, voit hyvin kiertää punajuuren ja muiden juuresten naatit irti kasvimaalla ja jättää "roskat" paikoilleen. Jos nimittäin viet nämä roippeet pois, jää maahan happamoittamaan ne vetyionit, jotka sinne joutuivat kasvin ravinteiden otossa. Jos taas jätät roippeet paikoilleen, tapahtuu mineralisaatiota, jossa tarvitaan noita vetyioneja, eli happamuus vähenee. Typpiravinteen kiertoon maassa liittyy seuraavakin vaihe, sillä kun kasvi ottaa typpeä nitraattimuodossa, kyse on erilaisesta ravinteesta kuin edellä mainittu happamuutta lisäävä. Nitraatin kanssa kasvi toimii eri tavalla. Juuresta ei palaudu maahan happamoittavaa vetyionia, vaan happamuutta vähentäviä hydroksidi-ioneja. Hm.. nyt on liikaa kemiaa vetyä, hydroksideja nitraatteja ja mitä kaikkea. Ei sinun tarvitse näitä oikeasti muistaa tai ymmärtää, kunhan muistat, että lisää jatkuvasti kasvimaahasi orgaanista materiaalia!!!

Merileväkorsisimpukkamörskää


Savesta sinun kannattaa ajatella positiivisesti. Se ei ole elämää hankaloittava kasvimaan kauhu, vaan superhyperhyödyllinen osatekijä. Sitä pitää vain hoitaa hellästi ja varoen. Sitä ei saa muokata märkänä, älä siis mene kasvimaalle liian varhain. Anna sen kuivua niin hyvin, ettei se tartu työvälineisiin. Älä tallo sitä myöskään tiukkaan märkänä. Käytä vaikka astinlankkuja tasaamassa painoasi laajemmalle alalle. Älä päästä sen pintaa kuivumaan, vaan suojele sitä katemateriaalilla. Silloin savi ei myöskään lennä taivaan tuuliin myrskyllä tai valu lähiojiin sadekuurojen vuoksi. Kate auttaa lieroja asustamaan ja kaivamaan happi- ja vesiputkia maahan. Lierot myös sekoittavat puolestasi katetta alempiin kerroksiin. Toki, jos maa on tosi tosi tiukkaa savea, niin on hyvä idea haalia isot määrät orgaanista materiaalia ja jyrsiä se maahan. Tulee valmista nopeammin.


Palkkioksi työllesi saat mehevää satoa ja vähentynyttä työmäärää jatkossa viljelyksilläsi!
















28.4.2020

Puskureita, mistä niitä saa?

 Merileväkorsisimpukkamörskäkasa



saapui palstalle, tai oikeastaan monta kasaa tai ainakin monta kuormaa. 

Otsikossa oleva sanahirviö ei ehkä ole edes suomea, mutta on ainakin nyt olemassa oleva sana, koska se siinä lukee. Sellaista käytän ja olen käyttänyt jo monta vuotta kasvatuksissani apuna. Siinä yhdistyvät monen monta hyvää ominaisuutta. 


Merilevää ja muuta meren tuomaa.



Kasa lähikuvassa.

Puskurit


Muistatko, kun aiemmin oli puhetta puskureista, eli niistä maan ominaisuuksista, jotka auttavat hidastamaan eli vastustamaan muutoksia maassa positiivisessa mielessä? Tässä isossa kasassa on oikein paljon asioita, joista muodostuu vähitellen maahan puskureita.

Mitä mörskä tekee?


Vadelman juurella mörskä estää rikkaruohoja kasvamasta ja auringon kuivatuksen. Lierot möyhentävät maan ja maa pysyy kuohkeana, kun lisääntyneet lierot kaivavat hyviä onkaloita maahan. Onkaloista suuret kaatosateet pääsevät valumaan alas, eikä maa jää vedenvaltaamaksi täysin. Onkaloissa on myös happea kasvien juurille, ja mikä parasta, lieronkakka on tavattoman hyvässä muodossa maan mururakennetta ajatellen, sillä lieronkakka on hyvin pysyvää, eli murut eivät hajoa helposti, vaikka ukkoskuuro sattuisikin valtaamaan maan hetkellisesti.

Mitä mörskälle tapahtuu?


Eli kasveille ja maaperän eliöille pysyy ilmavat olosuhteet maassa. Mörskä muuttuu ajan mittaan sellaiseen muotoon, että se ei enää muunnu muunlaiseksi kovinkaan nopeasti, elleivät olosuhteet muutu. Siitä on tullut siinä vaiheessa humusta. Humus pidättää huomattavasti kosteutta, se siis puskuroi kosteusvaihteluita. Sateettomina kausina maassa on edellisen sateen jäljiltä kauemmin vettä kasveille ja kun sitten vihdoin sataa, imee humus itseensä taas suuren vesivaraston. Humus myös varastoi ravinteita ja luovuttaa niitä kasveille pikkuhiljaa. Eli yhdellä lisäyksellä tulee monenlaista puskuria!!



Mörskää on vadelmilla paksulti, ei ihan taimen kohdalla, mutta kaikkialla muualla.


Raparperit ja mörskä


Raparperit saivat ympärilleen mörskäkehän. Kunhan varret vähän vielä kasvavat, mörskää tulee vielä lisää lähemmäksi varsia. Maa pysyy niin kosteana koko kesän, että raparperit jaksavat kasvaa aivan jättimäisiksi. Muistat varmaan aiemmin laittamiani kuvia niistä. Ovat ihmistä korkeampia.... (Lannoitteeksi niille tulee vielä kompostimultaa, kunhan säät vähän lämpenevät.






Maahan tulee mörskän mukana hiiltä hitaasti hajoavassa muodossa, sillä korsi on vähän kuin olkea, joka on mikrobien ruokalistalla vähän kuin kuidut ihmisellä. Simpukankuoret ja monet muut pienet merenelävät, jotka ovat levän mukana ajautuneet rantaan ja kuolleet, sisältävät myös paljon hitaasti hajoavaa ainetta sekä monia ravinteita, joita ei tule muista mantereella olevista materiaaleista.

Rakkolevän eli haurun ominaisuuksia


Lisänä on rakkolevä, joka kykenee säilömään kosteutta ihan uskomattoman suuria määriä, ihan kuin pesusieni. Ja kaiken päälle lierot ja muut maaperäeliöt saavat runsaasti monenmoista ruokaa ja lisääntyvät mörskän avulla. Rakkolevä toimii kosteuspuskurina siis maanpäällä ja myöhemmin maan alla humuksena. Verrattoman monikäyttöistä!


20.3.2020

Perunapäivitystä vai perunasta päivittelyä?

Perunat maassa ja maa lämmityksessä, ei siis enää eristettynä ulkoilman kylmyydeltä


Tammikuussa maahan laitetut perunat ovat toivottavasti hengissä. Koska ituperunoita on maassa vain kaksi, en kaiva niitä näkyviin nähdäkseni, ovatko idut kasvaneet. Maan lämpötila laski alimmillaan 1,4 asteeseen, joten on oletettavaa, että kaikki on kunnossa edelleen. Maan lämpötila on sittemmin kohonnut jo 3,4 asteeseen. Eilen napsaisin lämmöt päälle eli kärräsin ne hevoskat kasvihuoneeseen, joten varmastikin perunoilla on tästä eteenpäinkin kaikki hyvin ja kasvu alkaa nopeutua piakkoin.

Poistin routaeristekankaan ja styroxit tästä päältä. Alimpana oli vain kasvihuonemuovi kaksinkertaisena kaarilla tuettuna. Kasvihuone on routalevyillä (=valkoinen seinä takana) eristettynä sokkelin korkeudeltäa. 



Eilisen hevoskalla täytön loppuvaiheessa kaikki näytti siis tältä. Jotenkin silmä lepää olkipeitteessä mielestäni, tai ainakin itse nautin sen väristä ja sävyistä.




Tuossa takana keskellä olevassa kuopassa on perunat. Niiden päälle ei tullut tietenkään hevoskaa eikä olkea, vaan ne saavat rauhassa taimettua nyt mullan päälle. Multausta varten ne ovat nyt alempana kuin muu osa lattiasta. Metalliskaaret ovat paikallaan, jotta päälle tuleva kasvihuonemuovi ei laskeudu taimien päälle.




Muovi päälle ja lopuksi painot reunoille, kuten eilen kerroin.




Näinä päivinä on kyllä ihan aiheellista päivitellä perunasta eikä vain päivittää perunaa. Uutisista sai lukea, että läntisestä naapurista kyseltiin jo ruuan perään. Uskon vahvasti, että tämän kevään jälkeen kaupunkiviljely on entistä trendikkäämpää ja suomalaisen maatalouden arvostus kohoaa todella korkealle.

Olen iloinen voidessani kaupassa ostaa turvallista kotimaista ruokaa, tukea lähituottajia ja pienyrittäjiä

Olen iloinen myös siitä, että varastossa on omaa perunaa viime vuodelta vielä riittävästi ja siltä osin kotivara on kunnossa monta viikkoa. Perunoiden lisäksi riittää myös kelta-, puna- ja valkosipulia. Nämä ovat kätevät perusraaka-aineet moneen sapuskaan.

Kuivina säilytetyt pavut vielä mukaan, niin ruokaa riittää hirmu hyvin, vaikka perhe sairastuisikin, että kauppaan olisi mitään asiaa. Pakkaseenkin hankittiin vielä lihaa ja kalaa, joten enää kaipaan tuorevihanneksia, joita toivottavasti alkaa kohta tulla kasvihuoneesta. Rukola, lehtisalaatti ja retiisit ovat mukava lisä pääruoalle.

27.1.2020

Mistä tiedän mitä pitää korjata puutarhassani?

Sinä olet puutarhasi olosuhteiden paras asiantuntija!



Kuivuiko maa karrelle, kun vettä ei satanut moneen viikkoon? Pitikö hyppiä lammikoiden yli syyssateissa? Nuukahtaako puutarhasi, kun tulee kuuma hellepäivä? Kaatuivatko taimet kumoon tuulisilla säillä? Oliko sadonkorjuu tuskaista liian kovan maan vuoksi? Katkesivatko porkkanat tai purjosipulit, vai olivatko porkkanat kenties lyhyitä pönäköitä tai kiemuroita vänkyräsääriä? Oliko pienten taimien vaikeaa kasvaa ensi alkuun? Vai kenties jotain aivan muunlaista juttua harmittelit?

Dokumentoi havaintosi eli kirjoita ne muistiin



Jos et ole huomannut miettiä näitä aiemmin, niin nyt uuden kasvukauden kynnyksellä kannattaa aloittaa jokin muistiinpanovihko, johon teet havaintoja. Seurannastasi tulee näin systemaattista eli järjestelmällistä. Muisti pakkaa pettämään ja puolen vuoden päästä ei ole enää lainkaan niin selvää, mitä tapahtui missäkin puutarhankolkassa ja nurkassa.




Ongelma ja sen seuraus

Havainnot ovat siis seuraus jostain mahdollisesta ongelmasta. Vielä ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä toisin. Joskus käy niin, että sama seuraus tai oire voi olla monesta eri asiasta ja tekeekin korjausliikkeen itse asiassa ihan väärään juttuun. No, korjausliike ei välttämättä ole silti mikään huono asia, mutta ei korjaa olemassa olevaa ongelmaa. Jos näin käy, pitää miettiä uudelleen, että mistäköhän tässä nyt on ihan oikeasti kyse. 

Voit laittaa minulle vaikka viestiä, niin mietitään yhdessä.



Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia? Se on seuraavan kerran aiheena.


6.5.2019

Maa ratkaisee onnistumisesi

Palstaviljely ja kotitarveviljely keksitään aina uudelleen



kevään ensipinaatit kohta sopassa



Omavaraisuudesta kertovan yhteiskirjoitussarjan tiimoilta nousee esille paljon uusia omavaraisuuksia, joita kirjoittajat ovat kokeilleet tai aikovat kokeilla. Itse mietin paljon nimenomaan blogini aihealueen, eli kaupunkiviljelyn näkökulman ajankohtaisuutta. On mukavaa saada palautetta, että aihe on keskustelua ja mielenkiintoa herättävä.

Idea ei kuitenkaan ole mikään uusi eikä ainutlaatuinen. Aika ajoin itse kasvatetusta ruuasta innostutaan uudelleen ja uudelleen. Toivottavasti tällä kertaa trendi ei ole lyhytkestoinen, vaan jäisi nuorten avulla pysyväksi toimintatavaksi.

Tämän kirjoituskerran teemana on maan kasvukunnon parantaminen. Linkitän tekstiini sinisellä korostettuihin sanoihin aiemmin kirjoittamiani osioita, niin sinun helppo palata niihin suoraan tältä sivulta. Maan kasvukunnon parantaminen ja ylläpito ovat kantavia teemoja blogissani koko ajan, joten tässä lähinnä koosteena asioita.





Maa ratkaisee, mitä ravinteita saat syödessäsi


Maan kasvukunto ja maan sisältämät ravinteet ratkaisevat, miten siinä kasvavat kasvit voivat ja mitä ravinteita ne voivat sisältää. Mikäli maassasi on jonkin ravinteen osalta puutosta tai suurta epätasapainoa, ei kasviinkaan voi niitä ihanteellisesti kertyä.

Ravinteiden osalta maassa ratkaisee kasvin kasvun osalta se ravinne, josta kasville tulee ensimmäisenä puutosta. Ei auta, vaikka muita ravinteita olisi yllin kyllin, jos kasvua tai kehitystä ei pääse tapahtumaan jonkin muun ravinteen puutteen vuoksi.

Alla kerron tarkemmin, miksi on oikein tärkeää, että lisäät maahan jatkuvasti orgaanista ainesta, katetta tai kompostia ja ettet tiivistä märkää maata liian tiukaksi paketiksi.

Maan rakenne


Maan rakenne on tärkeää ymmärtää. Se ratkaisee pitkälti, miten kasvien juuret pääsevät etenemään kasvaessaan, onko juurilla happea hengitettävänään, miten sade imeytyy maahan, paljonko pohjamaasta pääsee kapillaarisesti nousemaan vettä kasvien käyttöön, liejuuntuuko maa sateella jne.

Maan rakenteen osalta huokoisuus eli esimerkiksi lierojen käytävät, juurien kasvuaukot ja muut kolot ratkaisevat, miten nopeasti sateen jälkeen maa kuivuu ja vesi imeytyy maahan. Jos putket ovat  hyvin hyvin pieniä, vesi ei pääse valumaan nopeasti maahan vaan maan pinnalle jää lammikkoja pitkiksi ajoiksi sateen jälkeen. Hyvin pienet putket ovat hyviä nostamaan pohjamaasta vettä kapillaarisesti ylöspäin. Tosin, erittäin pienet putket tekevät sen niin hitaasti, että siitä ei ole paljoa hyötyä.

Mururakenne eli millaisessa koostumuksessa maa on, on hyvin tärkeä kasvien kannalta. Huono rakenne on sellainen, jossa maa on kovin tiivistä, sellaista mitä näet usein savipelloilla kyntämisen jäljiltä. Kokkareet ovat isoja, kulmikkaita ja teräväsärmäisiä. Hyvä mururakenne on sellaista, jossa murut ovat irtonaisia ja pyöreitä. Sellaisessa maassa, jossa on huono rakenne, sateen jälkeen savinen maa muuttuu mutaliejuksi ja kuivuttuaan kovaksi koppuraksi. Oikein hyvärakenteinen maa sietää pitkiä aikoja seisovaa vettä eikä vesi muutu sameaksi, eivätkä murut liukene.

Maan multavuus ja HUMUS


Maassa on kivennäisaineksen lisäksi yleensä jonkin verran ainakin orgaanista ainesta, eli eloperäisestä lähteestä olevaa materiaalia. Tällaista ovat kuolleiden kasvien jäänteen, komposti ja kuolleet pieneliöt. Karkeasti voi sanoa, että mitä enemmän orgaanista ainesta on, sitä paremmaksi maan ominaisuudet muodostuvat kasvien kannalta.

Orgaaninen aines maatuu mullaksi ja lopulta humukseksi. Kaikki orgaaninen aines ei ole  humusta, mutta kaikki humus on orgaanista ainesta. Siis... kun vaikka komposti on ollut maassa riittävän kauan, siinä ei tapahdu enää sanottavaa muutosta ja se on hyvin vakaata. Tässä vaiheessa sitä kutsutaan humukseksi. Jos sitten maan olosuhteet muuttuvat tavanomaisesta, esimerkiksi kosteus lisääntyy ja lämpötila nousee, jatkuu kompostin maatuminen ja humus muuntuu. Lopulta uutta vakiintunutta olomuotoa eli humusta on vähemmän kuin aiemmin.

Humus on ihan huippu juttu ominaisuuksiltaan. Se kykenee pidättämään runsaasti kosteutta, eli sateen jälkeen maan vesipitoisuus pystyy nousemaan korkeaksi ja vesi on kasvien käytettävissä. Ravinteiden osalta humuksessa on myös hyvin paljon paikkoja, joihin ravinteet voivat kiinnittyä. Tästä on sellainen hyöty, että ravinteet eivät huuhtoudu sateen mukana pois kasvimaaltasi, mutta silti kasvit voivat ottaa ne käyttöönsä. Humus on vähän kuin iso lompakko, jossa setelit ja kolikot eli vesi ja ravinteet pysyvät säilössä, mutta ne saa otettua tarvittaessa pois.

Orgaaninen aines auttaa myös maan mururakenteen muodostumisessa ja ylläpitää monipuolista mikrobistoa. Mikrobit puolestaan vapauttavat kivennäismaasta ja orgaanisesta aineksesta lisää ravinteita kasveillesi ja yleensäkin hajottavat orgaanista ainesta, muuten ei syntyisi uutta multaa.

Nyt tiedät, miksi sinun pitää lisätä kompostia ja eloperäistä katetta kasvimaallesi jatkuvasti. Tässä tosin käy vähän oravanpyörämäisesti.. mitä enemmän lisäät orgaanista materiaalia, sitä tehokkaammin mikrobit toimivat ja sitä nopeammin orgaaninen aines katoaa. Mutta älä lannistu, ei tätä loputtomiin jatku, vaan jokaisella maalla on tasapainotila, johon hajotustoiminta vakiintuu.

Kaiken tämän vuoksi, on ensiarvoisen tärkeä ylläpitää maan multavuutta, sillä jos sen päästää laskemaan alhaiseksi, on hyvin hidasta saada se takaisin alkuperäiseen tasoonsa


Ravinteiden pidätyskyky


Edellä jo vähän kerroin, että humus pystyy pidättämään paljon ravinteita ja silti kasvit voivat ottaa ne tarvittaessa käyttöönsä. Määrää, jonka verran ravinteita tai tarkasti sanottuna kationeja (useat ravinteet ovat positiivisesti varautuneita ioneita eli kationeja) maa pystyy pidättämään sellaisessa muodossa, että ne voidaan tarvittaessa ottaa käyttöönsä, sanotaan maan kationinvaihtokapasiteetiksi eli KVK:ksi. Olet ehkä nähnyt tämän sanan joissain puutarhalehdissä tai -kirjoissa.

Humuksessa tämä KVK:n suuruus riippuu maan pH:sta. Kun pH nousee eli maa on vähemmän hapanta, on näitä ravinteiden säilöpaikkoja enemmän. Mikäli maassa on paljon savesta eli kansankielisesti savea (niitä oikein oikein pieniä maapartikkeleita), on niissäkin paljon näitä ravinteiden säilöpaikkoja.  Saveksen osalta maan pH:lla ei ole vaikutusta samalla tavalla kuin humuksessa. Kuitenkin sinun on hyvä huolehtia, että kasvimaasi ei ole liian hapanta.

Entä biohiili?


Biohiili valmistetaan polttamalla orgaanista lähtöainesta vähähappisissa korkealämpöisissä olosuhteissa. Tuloksena on hyvin kestävä hiili, joka pysyy maassa erittäin kauan muuttumattomana.

Biohiilen eriomaisiin ominaisuuksiin kuuluu sen suuri pinta-ala, sehän on huokoinen materiaali. Kasvimaassasi tällä voi olla sekä hyviä että huonoja vaikutuksia, mikä riippuu biohiilen murusten suuruudesta ja käsittelystä, Biohiili saattaa sitoa ravinteet maasta ensimmäisenä vuotena ja siksi biohiili on hyvä joko liottaa ravinneliuoksessa ennen maahan laittamista. Seuraavina vuosina ravinteet vapautuvat pikkuhiljaa kasvien käyttöön.

Vedenpidätyksen osalta biohiilellä on merkitsevä parantava vaikutus. Oikein kuivissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi päiväntasaajalla tätä hyödynnetään, mutta meidän olosuhteissa vettä on yleensä enemmän käytettävissä.

Itse panostan mieluummin orgaanisen aineen ylläpitoon ja lisäämiseen omilla viljelytoiminnoillani. Tavoitteena on kuitenkin myös kustannusten hillitseminen ja ostopanosten välttäminen. Tilanteet toki vaihtelevat eri kasvattajilla ja valintakriteerit toimintavaihtoehdoissa sen myötä.


Maailmanlaajuisesta perspektiivistä ratkaistavaa tällä videolla.


Lue mitä muut ovat tuumanneet tämän kerran aiheesta omissa blogeissaan:



Tsajut     Sarin puutarhat      Metsäläisten elämää     Puutarhahetki - Suurten unelmien puutarhablogi       Kohti laadukkaampaa elämää     Palokankaan pientila      Elämää korvessa      Korkeala      Maalaiskaupungin piha      Alussa oli Vehkosuo     Riippumattomammaksi       Laura eli Javis       Torpan tyttö      Sorakukka       Villa Koira      Ku ite tekee      Maatiaiskanasen elämää      Luomulaakso      Stellan kolmas luonto       Talopäiväkirja      Rakkautta ja maan antimia    Harmaa torppa






1.4.2019

Mitä maa merkitsee ruuantuotannolle ja minulle?

Omavaraisuuden perusta kaikkialla


Maaperä on ohut kerros maapallolla ja silti se ylläpitää meidän kaikkien elämää.

Blogissani kerron puutarhuroinnista, jossa pyrin huomioimaan mahdollisimman hyvin maaperän hyvinvoinnin ja sitä kautta luonnon monimuotoisuutta, eli myös luonnon omaa omavaraisuutta. Tuloksena maukasta omavaraisuutta mukavasti yhdessä tehden perheen kanssa.


Maailman kaiken omavaraisuuden perusta on viimekädessä maa, sillä ilman maata emme voi asua maapallolla eikä mikään kasva. Tässä pari erittäin usein lainattua tärkeää ajatelmaa.





Tässä suosikkini Youtuben videoissa:



Mother Nature


The Soil


Maaperän tehtävät ja merkitys:


  • Suodattaa juomamme veden ja varastoi vettä.
  • Kierrättää ravinteet.
  • Maassa kasvavat kasvit, jotka tuottavat hengittämämme hapen.
  • Maaperästä saamme rakennustarvikkeet sekä rakennusalan.
  • Energiantuotantoon tarvittavat biomateriaalit tuotetaan maaperän avulla.
  • Maaperässä varastoituu ja kiertää hiili.
  • Aineiden hävittäminen on paljolti hajottajien hartioilla.

Ruuantuotantomme perustuu maahan.




Ei siis ole aivan sama miten maata kohtelemme!



Muita tämän yhteiskirjoituskerran tuumailuja voit seurata alla olevilta linkeiltä:
















27.3.2019

Mitä diversiteetin ylläpito merkitsee ruuantuotannolle?

Maaperän merkitys niin diversiteetin ylläpidolle kuin ruuan ravintoarvoille tulevat Gabe Brownin esityksessä hienosti esille (linkki alla sinisellä)


Maanpinnan suojaaminen ja monipuolinen viljelykasvisto




Suosittelen lämpimästi katsomaan videon, vaikka pituutta on tunti.



Esitys kannustaa ja innostaa jatkamaan valitsemallani menetelmällä, jota tässä blogissani peränkuulutan kaikissa valinnoissani.


20.2.2019

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?


Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.


Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?


Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.


Maan koostumus


Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.





Maalaji


Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.


Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi


Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti


Huokoset ja alaspäin valuva vesi


Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.


Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 


  • kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
  • huokosia, 
    • joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
    • joissa on kasvien juuria varten ilmaa.