Näytetään tekstit, joissa on tunniste eliö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste eliö. Näytä kaikki tekstit

7.2.2020

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?


Kotipuutarhassa ei tarvitse mitata ja annostella ravinteita ja kasteluvettä kasvin tarkan kasvuvaiheen mukaan. Siis miksi ei? Juuri näiden puskuritekijöiden vuoksi. Olen aiemmin kirjoittanut maan multavuudesta ja savipitoisuudesta, samoin rakenteesta. Näistä on tälläkin kertaa kysymys.


Kompostia ja viherkatetta



Multavuus eli runsas orgaanisen (eloperäisen) aineksen määrä muodostaa maahan erittäin suuren puskurin moneen asiaa. Kun eloperäinen aines on riittävän kauan saanut maatua, siitä tulee melko pysyvässä olomuodossa olevaa ja se on kullanarvoista maassa. Se kykenee tallentamaan erilaisilla menetelmillä antamiasi ravinteita, mikäli niitä on ylen määrin kasvien sen hetkiseen tarpeeseen. Se kykenee estämään maan happamoitumista, vaikka et olisikaan aina muistanut huolehtia kalkitsemisesta. Se kykenee pitämään maan ilmavana, jotta vesi ei jää lammikoiksi ja toisaalta varastoi hurjan määrän maahan imeytyvää vettä kasvien käytettäväksi seuraavina sateettomina päivinä. Se kykenee ylläpitämään maan lierojen ja mikrobien elinvoimaisuutta.

Hienojakoista maa-ainesta


Savipitoisuus on monessa mielessä samanlaista kuin eloperäinen, pitkälle maatunut aines vaikka, kyse ei olekaan eloperäisestä, vaan kiviperäisestä aineesta. Ei siitä lieroille ruokaa tule, mutta sillä on myös valtava kyky säilöä vettä ja ravinteita. Saveksesta täytyy pitää eri tavalla huolta kuin eloperäisestä aineksesta. Kun maa on kovin märkää, saveen ei kannata mennä kävelemään ja tiivistämään sitä. Tuloksena saisit vain kivikovaa, vettä huonosti läpäisevää kasvualustaa, johon ne porkkanatkaan ja muut kasvit eivät kykene poraamaan juuriaan. Ei se puskuroi ihan samalla tavalla maan happamuutta, mutta silläkin on kyllä keinonsa happamuuden muutosten hidastamiseen. 


Ilmaa juurille ja eliöille



Maan rakenne, eli se, millaisia muruja maassa on ja millaisia välejä näiden murujen välissä on, on hurjan tärkeä juttu. Mitä muruille tapahtuu, kun sataa kaatamalla? Tiedätkö tämän puutarhastasi? Suosittelen, ensi kasvukautena testaamaan, jos et ole aiemmin havainnoinut asiaa. Ota vaikka pieni ruohotupras maasta multineen ja laita se vesikippaan. Älä sekoita tai huljuta vettä, vaan annat asioiden tapahtua itsestään tuntien aikana ja vaikka parin päivän aikana. Jos murut ovat hyviä ja kestäviä, vesi pysyy kohtalaisen kirkkaana, mutta jos murut eivät ole kestäviä. vedestä tulee sameaa suttua, etkä erota muruja enää myöhemmin. Kuoppaa kaivamalla huomaat, onko maassa paljon reikiä, lierojen tai juurten aikaansaamia? Jos ei ole, niin siellä ei ole myöskään kasvien juurilla ilmaa hengitettävänä, eikä vedelle putkistoa kulkeutua alaspäin maassa.




Miten saan näitä puskureita puutarhaani?

Siitä kerron ensi kerralla.


10.10.2018

Käänsitkö jo kasvimaan?

Syksyllä monella on tapana kääntää kasvimaa lapion syvyydeltä ympäri. Joskus se voi olla tarpeen, enkä siitä kerro nyt sen tarkemmin tässä. Totean vain, että viimeistään kääntöhommissa puutarhurointi-into lopahtaa herkästi. Siispä.... älä käännä vain tavan vuoksi, ei tarvitse. 

Maan kääntämisestä ja mururakenteesta kerron enemmän yläpalkin kohdassa "Maaperässä tapahtuu" ihan lähiaikana lisää. Kerron siellä maaperässä tapahtuvista asioista kansantajuisesti, vaikka takana onkin kemian teoriat. Et siis tarvitse kemianopintoja sen lukemiseksi.

Jos kuitenkin olet todennut, että maa pitää kääntää, niin tarkastele lapiolliseen tulevaa maata vähän tarkemmin. Miltä se näyttää? Onko se pientä pyöreää murusta 





vai isoja tiiviitä, teräväreunaisia kappaleita.





Pieneät pyöreät muruset ovat sitä, mikä on tavoitetila. Kasvit ja eliöt tykkäävät. Niillä on helppo elää siinä, maa ei ole liian tiukkaa kaivautua ja ilmaa riittää murusten välissä.

Tiukka paketti on usein liian suuri vastus kasvin juurille. Myöskään happea ei sen sisään paljon kulkeudu.