Mitä biohiili teki lasipurkissani?

 Näitkö kelani?

Biohiili juurrutusvedessä.

Kuvassa on enkelinsiipi juurtumassa. Olen jo pitkään käyttänyt ihan tavallisia takkahiiliä kasvien juurrutusvesissä, koska aiemmin ei ole ollut biohiiltä. Nyt tein pienen testin, että mitä tapahtuu, jos ei laita ihan alussa hiiltä veteen, vaan vasta myöhemmin. Näin siinä kävi. Vesi sameni ja alkoi kasvaa levää. Juuret ovat tumia ja niiden pinnalla on myös jotain ylimääräistä kasvustoa. Kun laitoin hiilen, tällä kertaa biohiilen, en uskonut, että muutos on näin dramaattinen vielä jälkikäteenkin. Vesi kirkastui. Lasin pohjalle sakkautui töhnää, joka on hyvin irtonaista. Jos heilautan vettä, se leijuu, kunnes laskeutuu uudelleen pohjalle. Vesi siis kirkastui myös jälkikäteen hiilen kanssa. Se, mikä ihmetyttää kaikkein eniten, uudet juuret, jotka kasvavat hiilen aikana, tulevat valkoisiksi ja pysyvät valkoisina. Tämä testi vähän meni pilalle, kun varsi oli mennyt poikki ja uudet juuret ovat alkaneet kuolla. Laitoin latvan uudelleen juurtumaan samaan veteen, enkä ota noita vanhoja juuria pois, vaikka siinä ei ole enää mitään kasvia kasvamassa yläosassa. Haluan nähdä, miten kauan hiilen teho riittää.

Sakka näkyy pohjalla ja keskellä vaaleampi juuri, tosi nyt jo kuolemassa, kun latva katkesi.

Annoin puutarhatutulle biohiiltä testattavaksi suihkulähteen veden puhdistamiseen. Mielenkiintoista kuulla myöhemmin heidän kokemuksiaan.

Mistä tämä johtuu?

Biohiilen rakenne on hyvin huokoinen. Olet ehkä kokeillut joskus tavallista takkahiiltä. Sehän on tosi kevyt, vaikka olisikin iso kokkare. Keveys johtuu sen huokoisesta rakenteesta. Biohiili on vielä huokoisempi ja siihen sen erinomaisuus perustuukin. Pienen pienet huokoset muodostavat valtavasti tarttumapintaa, johon sitoutuu ravinteita, eli tässä lasipurkissa levää aiheuttaneita ravinteita. Maassa biohiili tekee saman, mutta onneksi se myös luovuttaa ravinteet kasvien käyttöön. Biohiili on vähän kuin ravinnepankki, johon talletetaan liikaravinteet ja kasvit nostavat pankista tarpeen mukaan sitten ravinteita.

Mitä tarkoittaa biohiilen lataaminen?

Lataamisella tarkoitetaan tahallaan ravinteiden sitomista. Biohiili liotetaan ravinnepitoisessa vedessä ennen kasveille laittamista. Huokosten pinnat pidättävät ravinteet ja huokoset täyttyvät vedellä, eli biohiili on myös vesisäiliö. Jos biohiilen laittaisi maahan kuivana, se ensin kuivaisi ympäristöään ja sitoisi ravinteet. Toki se sitten myöhemmin alkaa niitä luovuttamaan, mutta kukapa nyt haluaisi hetkeksikään kuivata ja ottaa ravinteita pois kasvimaastaan. Siksi se imeytetään ensin vedellä ja ravinteilla.

Biohiiliä latautumassa lannoitevedessä.

Maahan muodostuu kerrostuneisuutta

ajan kuluessa

Uusien alueiden muokkaamista

Uuden kasvihuoneen pohjaa varten piti kaivaa myös ihan nurmikkoaluetta pois. Periaatteessa vanha kasvimaa oli ihan juuri oikean kokoinen, mutta uusi kasvihuone tulee vähän eri kohtaan, sillä vanhan ja uuden kasvihuoneen väliin pitää jäädä huoltokäytävä.

Koskemattoman alueen maan kerrostuminen

Nurmikko on ollut koskematonta maata yli 20 vuotta. Silloin tontille on tuotu uutta ruokamultaa 40 senttimetrin kerros, näin naapurit ovat kertoneet. Aiemmin kaivauksissa löytynyt rakennusaikaisia upotuksia tuon 40 senttimetrin alapuolelta. Talo on rakennettu 80-luvun lopulla ja silloin oli vielä tapana haudata kaikenlaista rakennusajan roipetta tontille. Nyt kaivauksissa ei löytynyt mitään kummallista, mutta on hauska katsoa maan kerroksia. Tämä on normaalia maassa tapahtuvaa toimintaa, maannostumista. Maahan muodostuu fysikaalisten ja kemikaalisten tapahtumien vaikutuksesta kerroksia, jotka pystyy näkemään ihan paljaalla silmällä. Hieno maa-aines vajoaa alemmas sateen mukana. Värit vaihtuvat maannoksen ja kemiallisten reaktioiden takia.

Savipitoisuus näkyy kerroksissa

Savipitoisuuden vuoksi maahan saa kaivettua tunneleita. Koska maa on ollut kauan koskematonta ja siinä on ollut nurmi koko ajan, eli maan mururakenne on saanut rauhassa muodostua. Lieroja maassa on myös tosi paljon auttamassa mururakenteen kestävyyttä. Kuvista näkee, että kaikki irronnut maa-aines on pieninä palleroina, eli maamuruina, eikä näy sellaisia teräsärmäisiä lohkareita, joista oli kuva aiemmassa postauksessani.

Tätä odotettiin jo kovasti

 Kaatosade ollutkaan kuin pieni kostea hönkäys

Jos sade tulee täysin kosteutta imemättömälle pinnalle, syntyy helposti vaikutelma runsaasta sateesta. Kaikki satanut vesi jää näkyviin. Jos pinta on lisäksi sellaista, että vesi jää pisaroiksi, vesi näkyy todella selvästi.

Kun sama vesimäärä sataa savesta sisältävälle multavalle kasvimaalle, lopputulos on aivan toinen. Maan vedenpidätyskapasiteetti on niin suuri, että kaikki sade pystyi imeytymään ihan pintaan. Siirsin pinnalta ihan ohuesti multaa ja alla oli kaikki ihan vielä kuivaa. Tämä on hyvä esimerkki myös siitä, että jos kastelee kukkamaita tai kasvimaita, pitäisi kerralla antaa runsaasti vettä, jotta maa kastuu oikeasti syvälle. Muutoin kasvit kasvattavat juuria vain pintaan ja ovat alttiita kuivumiselle. No, sateen määrälle ei voi mitään, eli joskus voi käydä näin. Onneksi samana päivänä vähän myöhemmin satoi vielä runsaasti ja pitkän aikaa. Maa kastui kunnolla.

Oman kasvimaan vedenpidätys- ja -läpäisykykyä voi vähän testailla. Kaataa kerrallaan runsaasti maahan ja seuraa, miten nopeasti vesi imeytyy ja toisaalta, miten syvälle vettä riitti. Jos vesi imeytyy ihan yläkerroksiin, maassa on hyvä pidätyskyky, jos imeytyy tosi hitaasti, on huono läpäisykyky, ja jos solahtaa kuin viemäristä, on hyvä läpäisykyky ja todennäköisesti huono pidätyskyky. Tähän on olemassa ihan oikeita peltomaan laatutestejä, joita voisi myös kotipuutarhuroijat käyttää, mutta meille ei ole niin tärkeää saada tarkkoja mittaustuloksia.

Nämä vedenpidätys- ja -läpäisykyvyt riippuvat maan rakenteesta, maan multavuudesta ja savespitoisuudesta. Näistä on ollut blogissani monia kirjoituksia. 

Maan rakenne puutarhassa

Miten tasoittaa maan olosuhteita

Mistä saa tasoittavia aineita

Maan merkitys puutarhassa onnistumiseen

Kosteuden hallinta

Saven hyvistä ominaisuuksista

Mitä tarkoittaa maan rakenne puutarhassa?

Maan rakenne muodostuu pienenpien maapartikkeleiden asettumisesta toisiinsa nähden. Ne voivat olla ihan tiukasti toisissaan kiinni tai irtonaisesti tai kaikenlaista näiden ääripäiden väliltä. Pienet maapartikkelit, ne jotka saadaan erilleen erilaisin käsittelyin, ovat niitä pienimpiä osasia, joista maa muodostuu. Savimaassa osaset ovat pienenpieniä saves-partikkekeita ja siitä sitten siirrytään kohti isompia mittoja, kiviin asti.

Vetinen savi on monelle tuttua vaikkapa kasvonaamioista tai lapsena tehdyistä iki-ihanista kuraleikeistä. Hiekkaa käsittelemme usein lasten hiekkalaatikolla. Näiden väliin kokoluokituksessa asettuvat hiesu ja hieta. Hiesulle tyypillistä on valtava sottaisuus. Kädet likaantuvat huomattavasti enemmän kuin savessa tai hiedassa.

Hietamaa on erinomainen kasvimaan perustamisessa. Sen ylivoimainen ominaisuus hikevyys, josta olenkin jo moneen kertaan maininnut tämän kuivan kesän pelastajana. Hietamaan ominaisuudet yhdistettyinä hyvään mururakenteeseen, ovat perunasatoni salaisuudet, unohtamatta tietenkään kompostilla lannoittamista.

Kuvasta näet pyöreämuotoisia maarakenteita. Ne ovat muodostuneet monivuotisen maanparannuksen avulla. Kateviljely, kompostilannoitus sekä viherlannoituskasvien käyttö ovat muuttaneet kivikovan hiedan tällaiseksi helposti muokattavaksi maaksi. Kate, komposti ja viherlannoituskasvit ylläpitävät ja monipuolistavat maan mikrobitoimintaa, jolloin mikrobien eritteet vaikuttavat muruihin. Samoin kasvanut lieromäärä lisää lieronkakkaa, joka on erittäin hyvä murujen rakenteen vahvistaja. Viherlannoitteessa juurieritteet vaikuttavat samoin muruja vahvistaen.

Perunoiden on helppo kasvaa hyvärakenteisessa maassa. Ne pystyvät kasvattamaan suuria mukuloita pienellä vaivalla, koska maa ei ole liian tiukkaa. Kuvassa näkyvä lajike on tämän vuoden uutuuskokeiluni Mozart, joka on osoittaunut hyväsatoiseksi ja erittäin maukkaaksi.

Hikevyys

Hikevyys on maan ominaisuus, jossa pohjavesi nousee itsekseen maan pintakerroksiin kasvien käyttöön. Ilmiötä voi mietti vanhanaikaisen taulusienen avulla. Aamulla kouluun saapuessamme sieni oli kova kuin kivi. Sen saattoi laittaa vesialtaaseen imeytymään ja kastumista oli helppo seurata ihan silmämääräisesti. Väri tummuni ja sieni turposi sitä mukaa kuin vesi imeytyi. No miksi se vesi imeytyi? Vedellä on monia hienoja ominaisuuksia, joita ei ole kaikilla nesteisillä aineilla. Tässä yhteydessä on hyöty adheesiosta ja koheesiosta. Adheesio tarkoittaa sitä, että veden vesimolekyylit ovat ikäänkuin hyvin kiinnostuneita toisistaan ja pitävät toisistaan tiukasti käsistä kiinni. Naapurimolekyyli vetää kaveria aina mukanaan. Koheesiossa nämä vesimolekyylit taasen ovat hyvin kiinnosteina ympärillään olevista pinnoista. Muistatte varmaan, miten verikokeessa joskus veri imettiin erittäin ohuella lasiputkella sormenpäästä hemoglobiinimittausta varten. Samasta ilmiöstä on kyse, kun vesi nousee  taulusienessä tai maassa pienen pieniä huokosia, ikäänkuin putkia, pitkin alhaalta ylöspäin.

Maan rakenteesta ja maalajitteista riippuu, nouseeko maassa vesi vai ei nouse. Verikokeessa lasiputki on pieni, jotta veri nousee, ja samalla tavalla maassa pitkää putkien olla riittävän pieniä. Jos on iso putki, vesi ei pysty nousemaan pitämällä "kiinni kaveria kädestä" ja kiipeämällä reunoja pitkin, vaan maan vetovoima on liian suuri ja "kädet irtoavat". Vesi valuu pois. Tämä johtuu vesimolekyylin rakenteesta, jossa on kaksi vetyatomia ja yksi happiatomi. Vedyt ovat plus-merkkisiä ja happi on negatiivinen. Kun tällaisia vesimolekyylejä on toistensa läheisyydessä plus-merkkiset ja miinus-merkkiset kohdat tarrautuvat toisiinsa kuin kaksi magneettia.

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?

Kotipuutarhassa ei tarvitse mitata ja annostella ravinteita ja kasteluvettä kasvin tarkan kasvuvaiheen mukaan. Siis miksi ei? Juuri näiden puskuritekijöiden vuoksi. Olen aiemmin kirjoittanut maan multavuudesta ja savipitoisuudesta, samoin rakenteesta. Näistä on tälläkin kertaa kysymys.

Kompostia ja viherkatetta

Multavuus eli runsas orgaanisen (eloperäisen) aineksen määrä muodostaa maahan erittäin suuren puskurin moneen asiaa. Kun eloperäinen aines on riittävän kauan saanut maatua, siitä tulee melko pysyvässä olomuodossa olevaa ja se on kullanarvoista maassa. Se kykenee tallentamaan erilaisilla menetelmillä antamiasi ravinteita, mikäli niitä on ylen määrin kasvien sen hetkiseen tarpeeseen. Se kykenee estämään maan happamoitumista, vaikka et olisikaan aina muistanut huolehtia kalkitsemisesta. Se kykenee pitämään maan ilmavana, jotta vesi ei jää lammikoiksi ja toisaalta varastoi hurjan määrän maahan imeytyvää vettä kasvien käytettäväksi seuraavina sateettomina päivinä. Se kykenee ylläpitämään maan lierojen ja mikrobien elinvoimaisuutta.

Hienojakoista maa-ainesta

Savipitoisuus on monessa mielessä samanlaista kuin eloperäinen, pitkälle maatunut aines vaikka, kyse ei olekaan eloperäisestä, vaan kiviperäisestä aineesta. Ei siitä lieroille ruokaa tule, mutta sillä on myös valtava kyky säilöä vettä ja ravinteita. Saveksesta täytyy pitää eri tavalla huolta kuin eloperäisestä aineksesta. Kun maa on kovin märkää, saveen ei kannata mennä kävelemään ja tiivistämään sitä. Tuloksena saisit vain kivikovaa, vettä huonosti läpäisevää kasvualustaa, johon ne porkkanatkaan ja muut kasvit eivät kykene poraamaan juuriaan. Ei se puskuroi ihan samalla tavalla maan happamuutta, mutta silläkin on kyllä keinonsa happamuuden muutosten hidastamiseen. 

Ilmaa juurille ja eliöille

Maan rakenne, eli se, millaisia muruja maassa on ja millaisia välejä näiden murujen välissä on, on hurjan tärkeä juttu. Mitä muruille tapahtuu, kun sataa kaatamalla? Tiedätkö tämän puutarhastasi? Suosittelen, ensi kasvukautena testaamaan, jos et ole aiemmin havainnoinut asiaa. Ota vaikka pieni ruohotupras maasta multineen ja laita se vesikippaan. Älä sekoita tai huljuta vettä, vaan annat asioiden tapahtua itsestään tuntien aikana ja vaikka parin päivän aikana. Jos murut ovat hyviä ja kestäviä, vesi pysyy kohtalaisen kirkkaana, mutta jos murut eivät ole kestäviä. vedestä tulee sameaa suttua, etkä erota muruja enää myöhemmin. Kuoppaa kaivamalla huomaat, onko maassa paljon reikiä, lierojen tai juurten aikaansaamia? Jos ei ole, niin siellä ei ole myöskään kasvien juurilla ilmaa hengitettävänä, eikä vedelle putkistoa kulkeutua alaspäin maassa.

Miten saan näitä puskureita puutarhaani?

Siitä kerron ensi kerralla.

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?

Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.

Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?

Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.

Maan koostumus

Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.

Maalaji

Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.

Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi

Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti

Huokoset ja alaspäin valuva vesi

Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.

Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 

• kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
• huokosia, 
• joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
• joissa on kasvien juuria varten ilmaa.

Savisesta maasta lyhyesti

Moni tuskailee savisen maan kanssa, mutta on siinä hyviäkin puolia.

Listaan ensin näitä etuja ja sitten keinoja, että miten vähentää niitä niin sanottuja haittoja.

Savinen maa, jossa ei hyvää mururakennetta, vaan kynnön jälkeen särmikäskulmaisia lohkareita.

Edut:

1) Suuri vedenpidätyskyky
2) Suuri ravinteiden pidätyskyky
3) Sitovat itseensä myös monia haitta-aineita, jolloin ne ovat poissa kasvien ulottuvilta ja meidän sadostamme.

Haittoja:

1) kovaa kuivana
2) halkeilee kuivuessaan, paisuu kastuessaan
3) ei pysty nopeasti imemään runsasta sadetta
4) vesi voi olla maassa niin tiukasti kiinni, ettei kasvit pysty ottamaan sitä käyttöönsä
5) tomuaa herkästi kuivana

Miten tästä eteenpäin?

1) lisää kompostia, jolloin vähitellen multavuus nousee ja kovuus vähenee
2) käytä katteita, jolloin

Kate suojaa maan pintaa ja estää rikkaruohoja kasvamasta.

1. pinta ei kuivu eikä halkeile
2. pinta ei tomua
3. sadevesi pääsee imeytymään helposti
4. kate luovuttaa ravinteita hajotessaan hajottajien toimesta

3) komposti ja kate houkuttelevat lierot paikalle,

Hyvä mururakenne.

1. kaivamaan hyviä kestäviä käytäviä maahan,
2. parantamaan mururakennetta ja 
3. lannoittamaan maata.