Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?

Millaiset asiat puskuroivat eli tasoittavat muutoksia?

Kotipuutarhassa ei tarvitse mitata ja annostella ravinteita ja kasteluvettä kasvin tarkan kasvuvaiheen mukaan. Siis miksi ei? Juuri näiden puskuritekijöiden vuoksi. Olen aiemmin kirjoittanut maan multavuudesta ja savipitoisuudesta, samoin rakenteesta. Näistä on tälläkin kertaa kysymys.

Kompostia ja viherkatetta

Multavuus eli runsas orgaanisen (eloperäisen) aineksen määrä muodostaa maahan erittäin suuren puskurin moneen asiaa. Kun eloperäinen aines on riittävän kauan saanut maatua, siitä tulee melko pysyvässä olomuodossa olevaa ja se on kullanarvoista maassa. Se kykenee tallentamaan erilaisilla menetelmillä antamiasi ravinteita, mikäli niitä on ylen määrin kasvien sen hetkiseen tarpeeseen. Se kykenee estämään maan happamoitumista, vaikka et olisikaan aina muistanut huolehtia kalkitsemisesta. Se kykenee pitämään maan ilmavana, jotta vesi ei jää lammikoiksi ja toisaalta varastoi hurjan määrän maahan imeytyvää vettä kasvien käytettäväksi seuraavina sateettomina päivinä. Se kykenee ylläpitämään maan lierojen ja mikrobien elinvoimaisuutta.

Hienojakoista maa-ainesta

Savipitoisuus on monessa mielessä samanlaista kuin eloperäinen, pitkälle maatunut aines vaikka, kyse ei olekaan eloperäisestä, vaan kiviperäisestä aineesta. Ei siitä lieroille ruokaa tule, mutta sillä on myös valtava kyky säilöä vettä ja ravinteita. Saveksesta täytyy pitää eri tavalla huolta kuin eloperäisestä aineksesta. Kun maa on kovin märkää, saveen ei kannata mennä kävelemään ja tiivistämään sitä. Tuloksena saisit vain kivikovaa, vettä huonosti läpäisevää kasvualustaa, johon ne porkkanatkaan ja muut kasvit eivät kykene poraamaan juuriaan. Ei se puskuroi ihan samalla tavalla maan happamuutta, mutta silläkin on kyllä keinonsa happamuuden muutosten hidastamiseen. 

Ilmaa juurille ja eliöille

Maan rakenne, eli se, millaisia muruja maassa on ja millaisia välejä näiden murujen välissä on, on hurjan tärkeä juttu. Mitä muruille tapahtuu, kun sataa kaatamalla? Tiedätkö tämän puutarhastasi? Suosittelen, ensi kasvukautena testaamaan, jos et ole aiemmin havainnoinut asiaa. Ota vaikka pieni ruohotupras maasta multineen ja laita se vesikippaan. Älä sekoita tai huljuta vettä, vaan annat asioiden tapahtua itsestään tuntien aikana ja vaikka parin päivän aikana. Jos murut ovat hyviä ja kestäviä, vesi pysyy kohtalaisen kirkkaana, mutta jos murut eivät ole kestäviä. vedestä tulee sameaa suttua, etkä erota muruja enää myöhemmin. Kuoppaa kaivamalla huomaat, onko maassa paljon reikiä, lierojen tai juurten aikaansaamia? Jos ei ole, niin siellä ei ole myöskään kasvien juurilla ilmaa hengitettävänä, eikä vedelle putkistoa kulkeutua alaspäin maassa.

Miten saan näitä puskureita puutarhaani?

Siitä kerron ensi kerralla.

Maan vesipitoisuus, faktaa, ei fiktiota

Paljonko maassa on vettä kasveja varten?

Usein kummastuttaa ulkomaisissa uutiskuvissa rutikuiva halkeillut maa ja siinä kasvavat maissit tai muut kylvökset. Omassa puutarhassani jos päästäisin maan niinkin kuivaksi, en tohtisi odottaa kummoistakaan satoa.

Miten paljon maahan pidättyy vettä? Mistä se riippuu ja voiko siihen itse vaikuttaa?

Maan vesipitoisuus riippuu monesta asiasta, jotka vaikuttavat samanaikaisesti. Käyn tässä läpi joitain maan vesitalouden asioita.

Maan koostumus

Maassa olisi ihanteellisessa tilanteessa puolet kiintoainesta eli maata (kivennäistä ja orgaanista), neljäsosa vettä ja neljäsosa ilmaa. Jos ilmaa on alle kymmenesosa, kasvit kärsivät happivajeesta, eikä silloin auta lannoitteiden tai veden lisääminen, päinvastoin, tilanne saattaa huonontua entisestään.

Maalaji

Jotta sinulla on mahdollisuutta tietää, pidättääkö kasvimaasi paljon vai vähän vettä, olisi syytä tietää ainakin suurinpiirtein, mikä on kasvimaasi maalaji. Maalaji määräytyy karkeasti sanoen siitä aineksesta, jota siinä on eniten. Jos sinulla on esimerkiksi hienoa savea, on maalaji savi. Vähän karkeampi eli isompi raekoko on hiesu, siitä isompi hieta ja viimein hiekka. Kenelläkään meistä tuskin on kasvimaalla vain jotain näistä, vaan kyseessä on seos. Edellämainitut ovat kivennäismaata ja sen lisäksi sinulla on varmastikin mukana multaa eli orgaanista ainesta. Siitä tulee lisämäärite vähämultainen, multava, runsasmultainen. Jos haluat tutustua tähän maalajimääritysasiaan tarkemmin, niin Salaojayhdistyksen teoksessa on hyvin esitetty.

Mitä hienompaa maalajia sinulla on, sitä enemmän se pystyy pidättämään vettä. Samoin vaikuttaa multavuus parantavasti. Voit tehdä pienen kokeen helposti. Laitat pussiin maata kasvimaaltasi (annan kuivua se ensin sisällä) esimerkiksi litran ja toiseen pussiin litran hiekkaa (samoin kuivattua). Kaadat molempiin pusseihin saman verran vettä, niin että massa selkeästi kastuu vähän lilluvaksi. Leikkaa pohjasta pussiin pienen reijän ja katsot, paljonko vettä valuu pois. Mitä vähemmän valuu pois, sitä enemmän maa pystyy pidättämään.

Huokoset ja ylöspäin nouseva vesi

Huokoset maassa eli kansankielisesti aukot ja reiät, vaikuttavat siihen, miten vesi pääsee kulkemaan maassa. Muistat ehkä sormenpäästä verikoetta otettaessa aiemmin käytössä olleen ohuen lasiputken, joka ikään kuin imaisi veren nopsasti. Sama ilmiö, eli kapillaarinen nousu, vaikuttaa myös maassa, silloin kun nuo huokoset ovat kovin kovin pieniä. Varsinkin maissa, joissa on hiekkaa pienempiä jakeita sekä orgaanista ainesta, vesi pääsee nousemaan pohjavedestä kapillaarisesti. Mikäli kasvimaassasi on tällaisia pieniä huokosia eikä pohjavesi ole kovin syvällä, et tarvitse kuumallakaan kesäpäivällä kastelua, mikäli suojaat kasvimaan pinnan haihtumiselta katteella. Omalla palstallani on valtavan hyvä kapillaarinousu ja viime kesänä sen etu oli huomattava. Samaan aikaan, kun muilla maat kuivuivat, oli perunamaani niin märkä, että kerran jopa kysyin palstanaapurilta, että oliko alueella satanut..... arvaat varmaan, että vastaus oli hieman harmistunut kastelukannujen kanssa touhutessaan "EI ole".

Savessa ongelmana on, että huokoset ovat perin pieniä ja niihin vesi sitoutuu niin voimakkaasti, että edes kasvit eivät saa sitä juurillaan irti

Huokoset ja alaspäin valuva vesi

Voi pitää itsestään selvänä, että kaadettu vesi valuu maahan, mutta välttämättä ei tule ajatelleeksi, että maassakin vesi valuu alaspäin, mikäli se ei sitoudu maahan eikä nouse kapillaarisesti ylöspäin. Suurissa huokosissa vesi pääsee valumaan alaspäin ja vapauttaa huokosia ilmalle. Tällä on tärkeä merkitys kasveille, sillä harva kasvi kykenee kasvamaan juuret lammikossa jatkuvasti.

Raekoon lisäksi reikiä tekevät bestikseni lierot, kasvien juuret, routa, saven kuivumishalkeilu sekä monet muut pieneliöt maassa. Lierojen osalta pitää hehkuttaa niiden kykyä vuorata käytävät eräänlaisia lima-aineilla, jotka tekevät käytävistä kestäviä Ei haittaa, vaikka sataisi tulvimalla, käytävät pysyvät auki. Roudan aiheuttamat aukot sitä vastoin menevät helposti kiinni, kun vesi liuottaa maata. Kasvien juuret erittävät myös juurieritteitä ja huokoset ovat kestäviä. Lierojen syödessä orgaanista ainesta ja kakatessaan jämät, on kikkareet mahdottoman hyvässä koostumuksessa ja kestävät loistavasti tulvivaa vettä ja muuta rasitusta. Murusten väliin syntyy uusia rakosia ja vesi pääsee kulkeutumaan niitä pitkin. Lierojen onkalot ovat hyviä viemäröintikanavia ja samalla juurien on helppo kasvaa niitä pitkin.

Kasvien kannalta on siis tärkeää, että 

• kasvimaallasi on myös hienojakoisia aineksia, jotka auttavat sitomaan vettä sekä orgaanista ainesta. Kovin savipitoista maata kannattaa keventää orgaanisella aineksella, esimerkiksi kompostilla, jotta vesi ei sitoudu liian tiukkaan. Lierojen määrää kannattaa lisätä esimerkiksi kateviljelyllä. 
• huokosia, 
• joista liika vesi pääsee valumaan alaspäin sateen jälkeen ja
• joissa on kasvien juuria varten ilmaa.