Haaste uudestaan!

 

2000 000 puutarhailijaa vaikuttaisi tosi paljon

Aiemman postauksen julkistamisessa oli jotain ongelmaa, ja joissakin paikoissa se näkyy ja joissakin ei näy. Siksi nyt tämä sama uudestaan. Toivon hartaasti hyönteistekoja kaikkialle.

Me puutarhailijat olemme tosi iso vaikuttava voima. Oikeasti voimme muuttaa asuinalueemme eläimistöä ja luontoa. Yhden puutarhan touhut vaikuttavat pieneen alueeseen, mutta jos esimerkiksi kaikki yhden asuinalueen pihat olisi hyönteisystävällisempiä, syntyisi hyviä lentokäytäviä, joita pitkin hyönteiset pystyisivät siirtymään paikasta toiseen nääntymättä matkalla nälkään.

Haastan kaikki puutarhabloggaajat lisäämään omaan puutarhaansa yhden hyönteisiä auttavan asian ja kertovan siitä blogissaan, jotta mahdollisimman suuri lukijakunta saa tiedon ja toivottavasti lukivat ottavat ideoita toteutukseenkin.

#rikkaruohoelämää

#puutarhan lumo

#putkinotko

#päivänpesän elämää

#oravankesäpesä

#saaripalsta

#hiidenkiven puutarhassa

#paritalon puutarha

#katin puutarha

#saran mökissä ja puutarhassa

#heisuo

#lappalainen etelässä

#sarin puutarhat

#villakoiria puutarhassa

#puutarhan lumo

#selätön puutarhuri

#parasta puutarhassa

#rikkaruohoelämää

#oma tupa, tontti ja lupa

#kukkia ja haaveita

#anun puutarha

#kukkia kallion suojassa

#kottikärryn kääntöpiiri

#putkinotko

#parasta puutarhasta

#hulluna

#kivipellon saila

#puutarhakirja

Naamiaisiin menossa?

 Hyönteiset ovat saapuneet

Tämä naamiaisiin menossa oleva perhonen on mielestäni hurmaava. Ihana maski silmillään se tutkaili sinimarjakuusaman kukkia.

Kuva: Karo Koskinen

Lentäessä on tärkeää pitää jalat yhdessä ja siivet linjassa.

Kuva. Karo Koskinen

Herkuttelua kieli pitkällä kukkasessa.

Kuva: Karo Koskinen

Tikkako käynyt apajilla?

 Lahopuussa paljon syötäviä ötököitä

Puussa on ensin jokin vika, ennen kuin tikka tai muut linnut tulevat koputtelemaan runkoa. Tämä runko on jo pitkälle lahonnut. En tunne hyönteisiä siten, että pystyisin määrittämään koloista tai muista jäljistä niitä. Todennäköisesti ollut kuitenkin jotakin herkullista, jäljistä ja vaivannäöstä päätellen.

Melkoista silppua syntyy ruokailun lopuksi. Tänä vuonna on ollut aiempaa enemmän kantojen ja lahopuiden rungoissa näitä nokkimisjälkiä. Olisikohan jokin tikka asettunut alueellemme? Kesällä sen varmaankin kuulee jossain vaiheessa rytmisenä nakutteluna. Iltaisin mato-ongella on saanut jo aiemminkin kuunnella kauempana morsettavia yksilöitä, mutta nyt on varmaankin tilaisuus seurata myös näköhavaintoja.

Vaikka tikka onkin melkoinen pesärosvo, sekin kuuluu suomalaiseen luontoon. Saaliita ja saalistajiakin on monenlaisia, ja vaikka saaliin puolesta kokisikin surua, se on osa luonnon kiertokulkua.

Mitä syöntijälkiä sinun puutarhassasi näkyy luonnoneläimiltä?

Hyönteisrivitalo, -lähiö, -kylä, -bulevardi

Muutama kappale valmistunut, hyönteiset tulossa

toivottavasti pian. Linnut pesivät jo hurjaa vauhtia ja ruokaakin olisi hyvä olla tarjolla. 

Palstalla hyönteisaita saa lisää korkeutta aina kun vadelmia harvennetaan tai perataan edellisvuoden varsia pois. Aidalla on myös tuulensuojatarkoitus, koska palsta on suuren pellon reunalla. Tuulen kuivattava vaikutus on todella suuri ja olen lukenut, että 80 cm aita vähentää kuivatusta huomattavasti. Näitä aitoja olisi tarkoitus tehdä vielä muutama lisää, jotta 3 aarin pötkö ei olisi niin tuulitunnelina. Varsinkin, kun näistä tykkää myös hyönteiset. Ajattelin maisemoida köynnöstävällä kasvilla vielä jossain välissä, jotta olisi monenlaisille hyönteisille sopivia asuimistoja.

Ikkunan välissä ötököitä, eikä! Eikun KIVA!!!

Tämä tulee nyt vähän ehkä myöhässä, sillä yöpakkasia oli jo lyhykäisesti ajat sitten ja hyönteiset ehkä yllättäen jäivät pakkasen kouriin. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, sanoo suomalainen sananlasku, siispä tässäpä tämä. Ja oikeastaan, nyt on varsin oiva hetki katsella ihan uusin silmin vanhoja tuttuja asioita.

Ikkunanraot, ikkunansuojalaudat, ikkunoiden metallilevyjen aluset, tiiliseinien kolot jne. Listaa voi jatkaa varmasti loputtomiin, kysehän on kaikenlaisista pienistä koloista asumusten liepeillä, johon talven kovimmat pakkaset eivät ihan yllä.

Näissä pienissä koloissa talvehtii moni, meille tärkeä, hyönteinen. Leppäkertut ja harsosääsket haluan mainita ihan erityisesti, sillä niiden molempien toukat ovat aivan hirmuisia ahmatteja. Popsivat suihinsa sellaisen määrän kirvoja, että tehokkaampaa torjuajaa on vaikea hetikään keksiä.

Älä siis siivoa liian innokkaasti jouluksi kaikkia ikkunankarmeja ja suojapeltejä (ellet vietä jouluasi niissä....)!

Harsosääski on se vaaleanvihreä, pitkuliainen hyönteinen, jolla on läpikuultavat harsomaiset siivet. Kuvia löytää netistä, mutta en liitä tähän toisten kuvia tekijänoikeudellisista syistä. Omassa kuvapankissani ei valitettavasti ole vielä itse otettua kuvaa. Leppäkertun jokainen varmasti tunnistaa.

Leppäkertun toukasta sitä vastoin minulla on kuvia. Otin ne aikanaan härkäpavun lehdeltä, jotta sain lähetettyä kuvat tunnistajalle. Leppäkertun, tai oikeammin sanottuna leppäpirkon, toukka on varsin pelottavan näköinen ens'alkuun. Tummanharmaa, selkeät jalat ja oranssit pisteen selässä, kunhan on kasvanut kuvassa näkyvästä toukkavaiheesta vähän vielä. 

Ensimmäisessä kuvassa näkyy väritys päältä tässä varhaisemmassa toukkavaiheessa. Sitten myöhemmin, esimerkiksi kasvimaalla liikkuvana, toukka on pitkänsuikea, tummaa harmaata on paljon enemmän kuin väriä (oranssit pilkut) ja jalat ovat hyvin selkeästi erottuvat. Pitääkin muistaa ottaa ensi kesänä siitä kuvia myös.

Tämä alempi kuva on valitettavasti vähän epäselvä, mutta sen tarkoitus on vain näyttää, miten tämä toukkavaihe on lehdessä kiinni ihan kiinteästi.

Tässä vielä teille tuomikirvan kuvia, jota sitten nuo edellämainitut vaikka saattavat popsia. (Annika W. ottanut, julkaisuun saatu lupa)

Tässä tuomikirva juoksentelee ottamassani videossa.